 |
| Edelleen Alice ( Still Alice, 2007) / Lisa Genova. WSOY, 2010. 280 sivua |
"Hän tiesi täsmälleen missä hän oli. Hän oli matkalla kotiin All Saints´in episkopaalisen kirkon edessä, vain muutaman korttelin päässä kotoa. Hän tiesi täsmälleen, missä hän oli, mutta ei ollut koskaan eläessään ollut niin eksyksissä."
Lisa Genovan romaani Edelleen Alice kertoo varhaisiän Alzheimerintautiin sairastuvasta kognitiivisen psykologian professorista Alice Howlandista. Alice on viehättävä, hänellä on hyvä aviomies, kolme upeaa lasta ja mielenkiintoinen, tärkeä työ. Hän pitää juoksemisesta ja lukemisesta. Alice huomaa muistiongelmia ja muitakin outojaoireita mutta luulee niiden johtuvan vaihdevuosista. Tutkimusten jälkeen Alice saa diagnoosin varhaisiän Alzheimer, diagnoosin saadessaan Alice on juuri täyttänyt viisikymmentä vuotta.
Alice kamppailee pahentuvien oireiden ja eri lääkkeiden kanssa. Hänen miehensä John ja pariskunnan lapset Anna, Tom ja Lydia joutuvat kovan paikan eteen kun tuttu ja turvallinen äiti muuttuu nopeasti tuntemattomaksi, sairaaksi, unohtelevaksi, hoidettavaksi naiseksi joka ei selviä enää mistään itse, ei löydä omassa kodissaan vessaan, laittaa kommunikaattorinsa mikroon eikä muista lastensa nimiä, ei tunnista miehensä kasvoja. Alicen tarinaa seurataan parin vuoden ajan ja kahden vuoden aikana Alicen tilanne huonontuu huomattavsti. Alussa muistitestit menevät hvin, pari vuotta myöhemmin Alice ei enää tiedä mikä kuukausi on, milloin hänen esikoisensa on syntynyt tai mikä hänen kotiosoitteensa on.
Alice toimii kirjan kertojana joten lukija ymmärtää oireita ja sairauden vakavuuden usein ennen Alicea itseään. Kirja tuo hienosti esille perheen rakkauden, kuinka toisista välitetään ja kaikkien tunteille yritetään antaa tilaa vaikean sairauden kohdatessa. Edelleen Alice on todentuntuinen tarina Alzhemerin taudista ja sen kulusta. Kirja piti minut otteessaan alusta alkaen ja se oli luettava lähes yhdeltä istumalta. Genovan kieli ei ehkä ole mitenkään maatamullistavaa, sujuvaa ja virheetöntä tosin. Alicen tunteita kuvaillaan mielestäni todentuntuisesti ja kaikki Alicen perheenjäsenet, heidän tunteensa ja ajatuksensa koskettavat myös. Hieno, koskettava, liikuttava kirja tärkeästä aiheesta, tämän luettuani ymmärrän taas hieman enemmän Alzheimerpotilaista jota löytyy omasta suvustani ja myös (kesä)työpaikaltani. Suosittelen lämpimästi!
"-Minun on ikävä itseäni.
-Minunkin on ikävä sinua, Ali, kova ikävä.
-En minä aikonut tulla tällaiseksi.
-Minä tiedän. "
****+
Nyt alkoi harmittaa, kun palautin tämän jo lukematta kirjastoon. Minulla on kijastosta niin paljon lainassa kirjoja, että jostain päästä oli palautettava pari lukematta. Mutta pistän kyllä muistiin, että luen tämän vielä joskus!
VastaaPoistaSusa, kannattaa lukea jos alzheimer yhtään kiinnostaa:) sama ongelma on muuten minullakin, niin paljon lainakirjoja että kaikkea ei ehdi lukea...
VastaaPoistaHirveän kiinnostavaa! Mun on pakko lukea tämäkin...miten ikinä ehdin.
VastaaPoistaNäin viime talvena elokuvan tästä sairaudesta. En muista nimeä, mutta filmin naispääosassa oli Julie Christie eli Tohtori Zhivagon naistähti Lara! Soolis muistaisi sen nimen...
Leena, täytyisi Googlettaa leffoja aiheesta, on kovin mielenkiintoinen aihe minunkin mielestäni ja ehdottomasti kannattaa lukea kirja jos vain ehdit:)
VastaaPoistaOlipa tosiaan mielenkiintoinen kirja. Huomasin sen kirjaston uutuushyllyssä ja kun muistin sen täältä blogista, otin sen luettavaksi. Erittäin hienosti oli kuvattu Alicen elämää, työtä ja perhettä. Sitä aloin itsekin, saman ikäinen kun olen, miettiä omaa muistiani ja unohduksiani. Kirjan lukemista seuraavana päivänä mietin kirjan henkilöiden nimiä enkä muistanut Alicen nuorimman tyttären nimeä! Onkohan se normaalia?? Nyt kyllä muistan Lydian ihan varmasti ;-)
VastaaPoistaHanna, kiva että luit! Minulle tämä kirja jäi todella hyvin mieleen, mutta tuollaiset pikkuyksityiskohdat kuten nimet kyllä unohtuu aina minultakin;) Minä taas aloin seuraamaan äitini muistia kun hän on Alicen kanssa samanikäinen;D Todella teki vaikutuksen tämä kirja siis;)
VastaaPoista