Tuhma tyttö

Tuhma tyttö (Travesuras de la niña mala, 2006) / Mario Vargas Llosa. Otavan kirjasto, 2010. 420 sivua.

 

”En ole muuta tehnytkään kuin uneksinut sinusta, rakastanut ja halunnut sinua. 

Ja myös kironnut sinua. 

Joka päivä ja joka yö. 

Kaikkina päivinä."

Mario Vargas Llosa voitti Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 2010. Tuhma tyttö ilmestyi vuonna 2006. Nappasin kirjan mukaani kirjaston palautettuja-hyllystä jo alkuvuonna, mutta vasta nyt tuli sopiva hetki lukea tämä kirja.

Ricardo rakastuu nuorena kauniiseen perulaiseen tyttöön, Lilyyn. Ricardo ei saa vastakaikua rakkaudelleen ja Lily jää yllättäen kiinni valheesta ja häviää jälkiä jättämättä. Elämä vie Ricardon Pariisiin mutta nuoruuden rakkaus ei häviä miehen mielestä koskaan. Yllättäen Ricardo törmääkin Pariisissa samaan naiseen, joka ei kuitenkaan enää ole Lily. Ricardon suuri rakkaus on sissisotilaaksi kouluttautuva toveri Arlette. Muutamia vuosia myöhemmin sama nainen on ranskalaisen diplomaatin vaimo, madame Robert Arnoux. Tuhma tyttö palaa Ricardon elämään petollisena, herättää rakkauden ja kaipuun Ricardossa mutta valehtelee ja häviää jatkuvasti. Ricardo jatkaa elämäänsä normaaliin tapaan, tekee tulkkaus- ja käännöstöitä, paljon työmatkoja ulkomaille, elokuvailtoja ystävien seurassa, mutta Tuhma tyttö ei ikinä katoa miehen mielestä tai sydämestä. 

Ricardo tapaa suuren rakkautensa monta kertaa, milloin brittiläisen hevosmiehen vaimona, milloin hullun japanilaisen rikollisen rakastajattarena. Tuhma tyttö palaa yllättäen, pettää ja häipyy yhtä nopeasti. Ricardon tunteet eivät kuitenkaan sammu, hän rakastaa jatkuvasti, palavasti tuota petollista, ihanan kamalaa, lumoavaa kameleonttinaista joka kerta toisensa jälkeen pettää ja nöyryyttää Ricardoa. Lopulta Ricardo saa elää onnellista elämä yhdessä rakastamansa naisen kanssa, mutta kuinka kauan onni kestää tällä kertaa?

Tuhma tyttö on hieno romaani, minä tykkäsin siitä tosi paljon! Teos on jotenkin niin mukaansatempaava, että minä luin sitä hypnotisoituna, suorastaan transsissa, muutaman illan. Käänsin sivuja ahnaasti toinen toisen jälkeen ja halusin tietää mitä seuraavaksi tapahtuu, mitä Tuhma tyttö seuraavaksi keksii. Kirjan tapahtumat ja käänteet olivat lukijalle yhtä yllättäviä kuin Ricardo-paralle. Vaikka Tuhman tytön temput luuli tietävänsä ja tuntevansa jo kirjan puolivälissä, hänen tekonsa tulivat silti joka kerta yhtä yllätyksenä. Ricardo oli sympaattinen mies, mutta välillä tuli kyllä kieltämättä sellainen olo, että näyttäisi nyt jo vihdoin petolliselle, kamalalle naiselle kaapin paikan ja ajaisi tämän tiehensä –lopullisesti. Tuhma tyttö oli samalla kiehtova ja ärsyttävä mutta etenkin yllättävä. Kun luulin jo elämän pehmentäneen tämän petollisen naisen, hän yllätti taas ja sai minut inhoamaan häntä vaikka olin jo osittain ollut toista mieltä. Ricardoa kävi välillä sääliksi, välillä olisi taas halunnut ravistaa miestä joka kerta toisensa jälkeen antoi saman naisen loukata ja nöyryyttää itseään todella pahasti.

Kirjan viimeinen luku ja loppuratkaisu oli minulle pienoinen pettymys, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna kirjailijalta ehkä ihan oikea ratkaisu… Suosikkilukuni koko kirjassa oli ehdottomasti kolmanneksi viimeinen, jonka luin täysin transsissa. Suosittelen tätä kirjaa ihan ehdottomasti, todella mielenkiintoinen, mukaansatempaava, kiihkeä ja hypnoottinen lukuelämys!

*****

**********maaimanvalloitusmaa: Peru**********