Sivut

maanantai 18. heinäkuuta 2011

Mini Shopaholic / Sophie Kinsella

Mini Shopaholic / Sophie Kinsella. Bantam Press, 2010. 396 sivua


Sophie Kinsellan Himoshoppaaja-kirjasarja on minun hömppäsuosikkini. Olen lukenut jokaisen osan ja sain taas joululahjaksi tuoreen ja uusimman osan sarjaan, Mini Shopaholicin. Lukeminen venyi kirjastolainojen vuoksi kesälomaan saakka, mutta mikäs sen mukavampaa kuin nauttia hyvästä hömpästä sateisena kesäpäivänä.

Himoshoppaajan, eli Becky Brandonin ja tämän miehen, Luken, tytär Minnie on kasvanut jo kaksivuotiaaksi. Minnie on ihana, mutta kovin vaativa lapsi. Kun äidin silmä välttää hän tilaa kahdeksan samanlaista designerkolttua nettikaupasta, hän vaatii kalleimman kahvilan muffinsseja eikä suostu syömään omaa ruokaansa. Varsinkin Luke on huolissaan tyttärensä kehnosta käyttäytymisestä ja miettii, onko tyttö jo piloille hemmoteltu. Becky kuitenkin kieltää, ja uskoo Minnien käytöksen olevan täysin normaalia kaksivuotiaalle lapselle. Luke kuitenkin kutsuu Nanny Suen kotiinsa seurailemaan Minnien ja Beckyn yhteistä päivää, jonka jälkeen hän kertoo mitä mieltä on Minnien käytöksestä. Mistä Minnien käytös lopulta johtuu?

Amerikka on talousahdingon kourissa ja koko Beckyn perhe on saanut kärsiä siitä. Becky, Luke ja Minnie asuvat Beckyn vanhempien luona kunnes löytävät oman talon. Beckyn äiti on luvannut vähentää kalliin marmeladin ostoa, kun taas Beckyn isä lupaa olla ostamatta kalliita suosikkipähkinöitään. Becky ja Luke tekevät keskenään sopimuksen, jonka mukaan Becky ei saa ostaa ainuttakaan uutta vaatetta, ennen kuin hän on käyttänyt kaikkia kaappinsa vaatteita vähintään kolme kertaa. Niinpä Becky joutuu shoppailulakkoon!

Luken synttärien lähestyessä Becky päättää järjestää miehelleen kaikkien aikojen yllätyssynttärit. Raha on tiukassa joten Becky askartelee koristeita itse, yrittää sisarensa patistamana tavaroiden vaihtoa ja yrittää muutenkin selvitä halvalla. Mutta Beckyhän ei olisi Becky jos kaikki menisi suunnitelmien mukaan...Yllätyssynttäreiden vieraslista pitenee ja juhlista tietää yhä useampi. Kuinka Becky saa juhlat pysymään salaisuutena kun niistä tietää jo tuhannet?

Mini Shopaholic oli taattua Kinsellaa. Becky on aina vain oma hurmaava itsensä, välillä varsin typerä, mutta kaikessa mukana täydellä sydämellä. Beckyn tyttären syntymä oli edellisessä Himoshoppaaja-kirjassa onnellinen tapahtuma ja odotettavissa kai oli, kuten kirjan etukansikin sanoo: "Like mother; like daughter...!". Minä olen lukenut nyt kaikki Himoshoppaajat alkuperäiskielellä englanniksi, mutta minkäänlaisia ongelmia ei kielen kanssa ole ollut. Tämäkin kirja siis helppoa, hauskaa ja hyvää hömppää, juuri sopivaa kesälukemiseksi. Toivottavasti Kinsella jatkaa Beckyn seikkailuja vielä ainakin muutaman kirjan verran.


★★★★

3 kommenttia:

  1. Hauskaa, minä taas toivoisin että Kinsella lopettaisi jo tämän sarjan ja keskittyisi yksittäisiin kirjoihin, koska ne ovat mielestäni parempia. Minäkin tykkäsin Beckystä parin ensimmäisen kirjan verran, mutta nyt sama juonirakenne alkaa kyllästyttää ja kyllähän tuo Beckyn shoppailupakko olisi tosielämässä jo jonkinasteinen sairaus.. (ehkä minä olenkin vain tosikko.. :O)

    VastaaPoista
  2. Tästä sarjasta ei ole voinut välttyä kuulemasta. En ole kuitenkaan yhtään Kinsellan kirjaa lukenut. Mietinkin pitäisikö ihan kokeulun vuoksi kokeilla sitä ekaa kirjaa ja katsoa, millaiset fiilikset se synnyttää.

    VastaaPoista
  3. Réa, kyllä minuakin rehellisesti sanottuna jossain vaiheessa on ihmetyttänyt Beckyn shoppailupakko mutta otan nämä kirjat ihan hömppänä. Todellisuudessahan tuollainen shopaillu taitaisi mennä jo pakkomielteen ja riippuvuuden puolelle;)

    Elegia, kannattaa ehdottomasti lukea eka osa tästä ja katsoa mitä tykkää. Jos on yhtään hölmön hömpän ystävä siis:D

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, ne ilahduttavat minua suuresti! :)
Kommenttienvalvonta on käytössä kesällä lisääntyneen roskakommenttien vuoksi. Kommenttisi ei siis näy heti, vaan tulee näkyviin vasta, kun olen hyväksynyt sen.