Sivut

tiistai 16. elokuuta 2011

Huimaus / W.G. Sebald

Huimaus (Schwindel. Gefühle, 1990) / W.G.Sebald. Tammen keltainen kirjasto, 2011. 234 sivua.

 Tässäpä syksyn ensimmäinen uutuuskirja minun blogissani! W.G. Sebaldin juuri suomennettu kirja Huimaus on mielenkiintoinen, hieman erilainen romaani. Kirja koostuu neljästä eri tarinasta jotka ovat sidoksissa toisiinsa tapahtumapaikan - Alppien - kautta. Samat maisemat: vihreät niityt, kauniit vuoret, suloiset alppimökit ja vehreät laaksot näyttäytyvät jokaisessa tarinassa eri osassa ja eri aikakausilla.

Ensimmäisessä tarinassa seurataan 1800-luvulla elänyttä Henri Beyleä joka palveli Napoleonin sotajoukoissa. Beyle osallistuu sotaretkelle Alpeilla, rakastuu kauniisiin naisiin ja tykästyy taiteeseen. Beyle, tunnettu myös kirjailja Stendhalina, antoi nimensä myös psykkiselle häiriölle, Stendhalin syndroomalle, jonka oireita ovat sydämentykytys, sekava mielentila ja pahoinvointi voimakkaan taide-elämyksen aiheuttamana.

Toisessa tarinassa lukija pääsee seuraamaan erään miehen reissuja lempikaupunkiini Wieniin, Venetsiaan ja sieltä edelleen Veronaan 1980-luvulla. Taide on läsnä tässäkin tarinassa ja kaupunkien nähtävyyksiä, katujen nimiä ja kahviloita oppii ilahduttavasti tuntemaan.

Kolmannessa tarinassa esittäytyy Franz Kafka. Sebald kertoo oman näkemyksensä siitä, mitä Kafka mahtoi ajatella ja tehdä ollessaan parantolassa Garda-järven rannalla vuonna 1913. Parantumiseen liittyy tiukasti Felice-niminen nainen jota Kafka ajattelee sähköshokkien lomassa.

Viimeisessä tarinassa ja kirjan viimeisessä jaksossa Sebald palaa omiin lapsuusmaisemiinsa, saksalaiseen vuoristokylään joka alkaa W:llä. Hän asettuu lapsuudenkotiinsa, joka nykyään toimii majatalona, kuukaudeksi ja viettää paljon ajatuksia herättävän marraskuun lapsuuden maisemissaan.

Alppimaisemiensa vuoksi Huimaus on ihana kirja, tarinoidensa vuoksi tämä taas ei ihan ollut minun kirjani. Pidin erityisesti toisesta tarinasta jossa seikkailtiin lempikaupungeissani ja Kafkan mielenjärkkymistä oli mukava mietiskellä. Kuitenkin jotain jäi puuttumaan, jotta tämä nousisi suosikkieni joukkoon. Kirja on monella tapaa hieman erilainen, jo selostamani kirjan rakenne tekee siitä erilaisen, mutta sujuvan ja lennokkaan tekstin joukosta löytyy myös mustavalkoisia kuvia joita Sebald on kirjaansa taiteillut. En olekaan ennen tainnut lukea kuvitettua romaania. Kuvat olivat kiinnostavia ja tulivat sopivasti piristämään pitkiä tekstinpätkiä. Kirjasta löytyi myös paljon vieraskielisiä sanoja ja jopa kokonaisia virkkeitä. Kirjan lopussa on onneksi sanasto jossa virkkeet on käännetty ja osa jopa selitetty, mutta minun lukemistani kyllä hieman haittasi tuo jatkuva sanaston selailu...Alppimaisemien ja tuttujen kaupunkien ja nähtävyyksien vuoksi tämä oli kuitenkin ihan hyvä lukukokemus ja kirjan kansi on minusta upea!

★★★+

Suomentaja: Oili Suominen
Kannen suunnittelu: Markko Taina

10 kommenttia:

  1. Minä olin viittä vaille tämän tehdä, sillä pidin Sebaldin varsin synkästä Saturnuksen renkaat teoskesta. Myös mustavalkokuvat olivat vaikuttavat.

    Jollain oudolla tavalla, kirja sekä kiehtoi että ei. En osaa mitenkään selittää mistä se johtuu, mutta kun mieheni luki kirjan, hän totesi vain 'paljon faktaa ja myös uutta sellaista, mutte miten ihmeessä voit lukea näin synkkää tekstiä'. Well...minä olen oikein magneetti synkkyydelle;-)

    Rakastan alppeja, olisiko sittenkin pitänyt...

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa kiinnostavalta, mutta rankalta kirjalta - kiitos tuoreesta arviosta!

    VastaaPoista
  3. Kiitos arvostelusta ja tiedosta W.G.Sebaldin uudesta kirjasta! Luin hiljattain häneltä Vieraalla maalla, joka kätkee myös sisäänsä neljä tarinaa. Kirja sisälsi myös kuvia, jotka piristävät kivasti tekstiä. Kirjat kuulostavatkin melko samanlaisilta rakenteeltaan.

    VastaaPoista
  4. Leena, minä en ole aiemmin lukenut Sebaldia, ehkä olisi pitänyt. Hänellä on siis tapana laittaa mustavalkokuvia tekstin joukkoon, kivan erilaista:) Alppien vuoksi minäkin tämän tein, rakastan niitä myös!

    Maria, eipä kestä -mukavaa jos kiinnostuit kirjasta:)

    Kirjahiiri, eipä kestä!:) Minä en ole tosiaan lukenut aiemmin Sebaldia, mutta ehkäpä pitäisi. Mietintämyssyyn siis;)

    VastaaPoista
  5. Hei Sanna, kiinnostava kirja ja kiinnostavasti esittelit sen! Kiitos tästä vinkistä!

    VastaaPoista
  6. Meillä on Sebaldin Vieraalla maalla kirjahyllyssä, mutta en ole lukenut sitä. Huimaus tuntuu sellaiselta, että voisin lukea sen ensin - sitten joskus. :)

    VastaaPoista
  7. Sara, eipä kestä -mukavaa jos kiinnostuit tästä:)

    Katja, Sebaldiin kannattaa varmasti tutustua, minäkin voisin lukea häneltä jonkun muun kirjan tämän lisäksi;)

    VastaaPoista
  8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  9. Kiva kun ilmestyy uutta Sebaldia. Kafka viittauksen vuoksi tää täytyy lukea heti. t. kafka-friikki ;D

    VastaaPoista
  10. Omenatiikeri, jos Kafkasta tykkää, suosittelen;)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, ne ilahduttavat minua suuresti! :)
Kommenttienvalvonta on käytössä kesällä lisääntyneen roskakommenttien vuoksi. Kommenttisi ei siis näy heti, vaan tulee näkyviin vasta, kun olen hyväksynyt sen.