Sivut

perjantai 27. tammikuuta 2012

Huojuva talo / Maria Jotuni


Huojuva talo / Maria Jotuni

Otava, 2000. 577 sivua.
Ilmestynyt 1.kerran 1963
Kannen kuva: Kirjaan perustuvasta tv-sarjasta.
Mistä minulle? Kirjastosta lainaamalla

 Maria Jotunin klassikkoromaanin Huojuva talo syntytarina on erikoinen. Jotuni osallistui käsikirjoituksellaan kirjoituskilpailuun vuonna 1936, mutta kielsi sen julkaisemisen mikäli hän ei voittaisi kilpailua. Käsikirjoitus ei yltänyt palkinnoille, mutta julkaistiin postuumisti vuonna 1963.

Huojuva talo on rankka kertomus Lean ja Eeron avioliitosta. Lea syntyy vanhempiensa ensimmäiseksi lapseksi. Isä on alkoholisti, mutta rakastavan isoisän ja äidin avulla Lean lapsuus on onnellinen isän alkoholismasta riippumatta. Lea siis varttuu onnellisena nuoreksi, kauniiksi tytöksi ja tapaa eräissä juhannusjuhlissa lääkärinä työskentelevän Auliksen, sekä tämän ystävän, lehtimies Eeron. Eero ihastuu Leaan oitis ja pian he ovat jo naimisissa. Siitä alkavatkin ongelmat. Eeron mieliala vaihtelee hurjasti, hän on itsekeskeinen, narsistinen mies joka suuttuu pienimmästäkin asiasta ja pahoinpitelee ja kohtelee vaimoansa väkivaltaisesti lähes päivittäin.

Kun Lealle ja Eerolle syntyy lapsia, saavat myös he kokea Eeron vaihtelevan mielialan. Eero ei pelkää kohdella lapsiansa ja vaimoansa huonosti. Raha-asioista ei missään tapauksessa pidä puhua, ne Eero hoitaa omalla tavallaan eikä Lealla ole mitään sanomista. Lapsiaan Eero ei rakasta, hän selviytyy perheensä seurassa korkeintaan yhden päivän. Sitten on jo päästävä kauas, muiden naisten luokse.

Kirjassa seurataan Lean ja Eeron tarinan sivussa myös Lean sisaren, Toinin, elämää ja edesottamuksia. Myös Eeron ystävästä, Auliksesta, muodostuu tapahtumien kannalta tärkeä henkilö. Lisäksi kirjassa mainitaan Lean ja Eeron usein vaihtuvat palvelustytöt, ja Lean ja Toinin kotiväkikin piipahtaa välillä mukana. Kirja on aiheeltaan todella rankka. Huojuva talo on kertomus avioliitosta, jonka osapuolet eivät sovi yhteen, joka ulospäin näyttää hyvältä mutta todellisuudessa on yhtä helvettiä.

Jotuni kuvailee avioliiton vaikeuksia Lean silmin todella uskottavasti. Olenkin muistaakseni kuullut, että Huojuva talo perustuisi osittain Jotunin omiin kokemuksiin. Tämä asia tekee kirjan tapahtumista vielä rankempia ja kamalampia. Lukiessani Eero suututti ja kuvotti minua suunnattomasti. Lukemiseen meni paljon aikaa, sillä en pystynyt lukemaan pitkiä pätkiä kerrallaan. Katsoin juuri opiskelukurssia varten elokuvan Kerran sotureita, enkä voi olla vertaamatta Eeroa elokuvan Jakeen. Samantyyppisistä ongelmista vaikuttivat kumpikin kärsivän, ja tälle viikolle minä sain ehkä hieman yliannostuksen tällaisesta kamalasta parisuhdeväkivallasta.

Huojuva talo on kaikessa kamaluudessaan kuitenkin hyvinkirjoitettu kirja, ja ymmärrän sen klassikkomaineen. Jossain kohtaa minulle tuli kuitenkin tunne, että tapahtumat junnaavat paikoillaan ja monen sivun mittaiset keskustelut Lean ja Eeron välillä olivat paikoin puuduttavia. Kirja olisi varmasti toiminut hyvin hieman tiivistettynäkin. Lisäksi kirjan loppu oli minulle hieman pettymys. Se ei jotenkin sopinut kaikkien rankkojen tapahtumien jälkeen, loppu oli jotenkin liian siirappinen.

Jotuni onnistuu kuvailemaan henkilönsä todella uskottaviksi ja eläviksi. Etenkin Leasta tuli minulle oikeasti "läheinen", ja myös Eero on todella taitavasti kuvailtu, kaikkine virheineen. Kirja herättää myös lukijassa paljon tunteita, eniten surua, vihaa ja ahdistusta. Tämä osoittaa minulle, että kirja on hyvin kirjoitettu. Hieman tiiviimpänä tämä olisi varmasti ollut loistava.


★★★+


Huojuva talo on myös ensimmäinen suoritus Kuusi kovaa kotimaista - lukuhaasteeseen.

13 kommenttia:

  1. Huojuva talo on rankka kertomus Lean ja Eeron avioliitosta, osuva kuvaus, ainakin sen perusteella, kun tv:stä tätä on joskus tullut, varsinainen painajainen.

    VastaaPoista
  2. Tämä kirja on jäänyt vahvasti mieleeni, vaikka lukemisesta on jo lähemmäs kaksi vuosikymmentä. Olen samaa mieltä siitä, että loppupuoli oli hiukan venytetty, mutta muuten kirja on kyllä todella hieno ja vaikuttava.

    Ahdistava kuvaus henkisestä ja fyysisestä väkivallasta, ja myös Lean alistuminen ja yritykset pitää liitto koossa piirsivät uskottavaa kuvaa väkivaltaisen suhteen toisesta osapuolesta.

    VastaaPoista
  3. Mun on kans pitäny lukee tää, mut enpä oo viel saanu aikaseks. Aivan hirvee toi kansi :)

    VastaaPoista
  4. Hei Sanna, tämä on ollut lukulistallani pitkään, mutta ehkä kirjan paksuus sitten ei ole houkutellut ja onhan aihe rankka. Haluaisin nähdä romaaniin perustuvan tv-sarjan, jota on kovasti kehuttu.

    VastaaPoista
  5. Tv-sarja oli tosi vaikuttava. Kirjaakin yritin joskus lukea, mutta kesken jäi. Lean alistuvuus ärsytti ja koko kuvaus ahdisti silloin liikaa. Pitäisi ehkä yrittää joskus uudelleen lukua.

    VastaaPoista
  6. Tänä on vuonna on aikomus käydä Huojuvaan taloon... kiitos opaskierroksesta! :)

    VastaaPoista
  7. Huh, haluaisin lukea tämän mutta kuulostaa kyllä aika rankalta : /. Kiitos arviosta!

    VastaaPoista
  8. Jokke, kyllä vain. Olisikin mielenkiintoista nähdä tv-sarja!

    Liisa, totta. Minäkin uskon, että tämä kirja jää hyvin mieleeni pitkäksikin aikaa.

    Tuulia, kannesta minäkään en hirveästi välitä;)

    Sara, kirja on tosiaan aika paksu, mutta kyllä sen lukee aika nopeasti. Tv-sarja olisi minustakin kiva nähdä:)

    Vauhko, kirja on tosiaan alusta loppuun ahdistava. Minua ärsytti Eero enemmän kuin Lea, vaikka Lean alistuvuus kyllä myös nostatti tunteita;)

    Booksy, hienoa! Eipä kestä;)

    Maria, rankka tämä on, mutta kyllä se kannattaa lukea:)

    VastaaPoista
  9. Kiitos tästä kirjoituksesta - tämä kirja minun on pakko lukea! Minulla ei siis aiemmin ollut mitään hajua, mistä kirja kertoo - tiesin vain nimen. Rankasta aiheestaan huolimatta (tai ehkä juuri siksi) tämä kiehtoo minua nyt vielä enemmän.

    VastaaPoista
  10. Elegia, hienoa jos kiinnostuit tästä:) Kyllä se rankasta aiheesta huolimatta kannattaa lukea:)

    VastaaPoista
  11. Sanna, tv-sarja tästä vei jo ylitse rajan, sillä tämä on niin rankka. Pariskuntana Sara Paavolainen ja Kari Heiskanen tekivät huippuroolit. Lean ja lasten kärsimys oli kuin olisi sen itse kokenut...

    VastaaPoista
  12. Leena, kirjakin oli jo sillä hilkulla, joten uskon, että tv-sarja on jo melkein liian hurja. Elokuva jonka tässä tekstissä mainitsin (Kerran sotureita) oli todella ahdistava katsoa.

    VastaaPoista
  13. meillä lukiossa pitäisi kirjoittaa essee taiteen tehtävästä huojuvassa talossa oisko sulla mitään vinkkiä?

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, ne ilahduttavat minua suuresti! :)
Kommenttienvalvonta on käytössä kesällä lisääntyneen roskakommenttien vuoksi. Kommenttisi ei siis näy heti, vaan tulee näkyviin vasta, kun olen hyväksynyt sen.