Vuosisadan rakkaustarina / Märta Tikkanen
Tammi, 2010. 173 sivua.
Alkuteos: Århundradets kärlekssaga, 1978
Suomentaja: Eila Pennanen
Kannen piirrokset: Henrik Tikkanen
Mistä minulle? Akateemisen kirja-alesta
Märta Tikkasen Vuosisadan rakkaustarina on ensimmäinen runokokoelma jonka minä saan luetuksi. Kaiken lisäksi pidin tästä todella paljon, joten ehkä runot eivät jääkään minun osaltani tähän. Tikkanen kirjoitti Vuosisadan rakkaustarinan vastineena kirjailijapuolisonsa Henrikin romaanille Mariankatu 26. Vuosisadan rakkaustarina on rehellinen ja koskettava runoelma miehen alkoholiongelmista jotka vaikeuttavat koko perheen elämää.
Tikkanen kuvailee omaa elämää miehensä rinnalla. Perhe-elämää pienten lasten kanssa, elämää jota isän juomiskaudet johtavat. Tikkanen kuvailee niitä tunteita, joita miehen juominen hänessä herättää, avuttomuutta, vihaa, katkeruutta, kapinaa, mutta myös rakkautta joka pitää kaiken kasassa. Kokoelman ensimmäisessä runossa Tikkanen kysyy "Miksi et lähde?". Kysymys on vaikea, kuten lähteminenkin.
Kokoelma on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäinen kuvailee alkoholismia, toinen perhettä ja rakkautta ja kolmas naisen omia ajatuksia, naisen omaa asemaa. Kaikkein rakinta luettavaa oli Tikkasen kuvaukset pienten lasten asemasta, heidän kysymyksistään ja äitiinsä turvautumisesta kun isä oli pelistä poissa. Tikkanen kuvailee todella hyvin myös kahden taiteilijan yhteiselon vaikeuksia, sitä kuinka miestaiteilijan työt aina menevät naistaiteilijan työn edelle.
Pidä ruususi
raivaa sen sijaan
ruokapöytä
pidä ruususi
valehtele sen sijaan
hiukan vähemmän
pidä ruususi
kuuntele sen sijaan
mitä minä sanon
rakasta minua vähemmän
usko minua enemmän
Pidä ruususi!
Runokokoelma on kokonaisuutena hurjan ahdistava, mutta vaikuttava. Aihe on rankka, ja jokainen pieni tarina, jokainen runo, kertoo aiheesta jotakin tärkeää. Runot koskettavat, ärsyttävät, vihastuttavat. Kokoelman nimi on ironisuudessaan todella sopiva, ja kertoo lukijalle paljon. Vuosisadan rakkaustarina on tietysti kokonaan Märta Tikkasen näkökulmasta kirjoitettu, rehellinen kuvaus alkoholismista, joten minä lukisin nyt mielelläni myös asioiden toisesta puolesta.
Runoista en tiedä mitään, mutta Tikkasen kirjoittamista runoista pidin. Minä ymmärsin mistä tässä puhuttiin, ja runot olivat kuin pieniä, lyhyitä tarinoita. Kohtauksia elämästä. Tämä kirja jää ehdottomasti kirjahyllyyni, ja palaan tähän varmasti uudelleen vielä monta kertaa.
★★★★+
Sanna, näin/kuulin tämän televisiosta kauan sitten. Minusta Märta itse luki sen. Itkin koko ajan ja sen jälkeen tein Ison Päätöksen, joka muutti koko elämäni - uudeksi.
VastaaPoistaHienoa, että otit tämän esiin! Kiitos!
Ai että runoja :) Yllätyin kyllä, että sinulta tämmöinen!
VastaaPoistaMillaisessa tahdissa luit nuo runot? Yhden kerrallaan, vaiko muutama putkeenkin?
Mulla on kaksi runokirjaa toinen Härkösen ja toinen sellainen eri kirjoittajilta haalittu "Runoja nuorelle, tulevien seikkailujen jano", sain sen äidiltäni kun pääsin peruskoulusta. Se on kyllä ihana! Luen melko harvoin sitä, mutta aina kun luen, luen sen ääneen ja pohdiskelen runon sanomaa ja merkitystä minulle :)
Mielenkiintoinen aihe lukemallesi kokoelmalle, vaikea samaistuttava minulle oikeastaan, mutta varmasti hyvä.
Tulikohan tarpeeksi jaariteltua?
Leena, hienoa, että tällä on ollut sinulle niin suuri vaikutus. Kiitos kommentistasi:)
VastaaPoistaAnni, kiitos jaaritteluista:) Joo, tämä oli minulta vähän yllättävä, mutta kun halvalla sai ja muuten olen Tikkasesta tykännyt niin pakko oli lukea;) Luin aina muutaman runon kerrallaan, korkeintaan ehkä neljä putkeen, koska nämä herättivät aika paljon ajatuksia. Ehkä minunkin pitäisi kokeilla enemmän runoja:)
Vaikka minäkään en mikään runojen suurin ystävä ole, niin aiheensa puolesta tämä voisi kiinnostaa!
VastaaPoistaTällä runokirjalla on todella ihana nimi, ah! Jo pelkästään sen vuoksi voisin tämän lukea. Muutenkin olen etsinyt jotain sopivaa runokokoelmaa, jolla kokeilla runojen lukemista (en lue niitä _ollenkaan_). Täytyy yrittää pitää tämä mielessä!
VastaaPoistaKatri, jos aihe kiinnostaa, suosittelen kyllä läpimästi:)
VastaaPoistaLaura, minäkään en siis ole aiemmin runoja lukenut, mutta nämä olivat niin tarinamaisia, että hyvin pystyi lukemaan ja ymmärtämään:)
Märta Tikkanen on toivottavasti tämän vuoden lukemisisani. Tämä runoteos alkoi entistä enemmän kiinnostaa nyt postauksesi myötä. Kiitos!
VastaaPoistaPaula, hienoa, suosittelen kyllä Tikkasta lämpimästi!:)
VastaaPoistaTikkanen on ihan mahtava, ja olen luvannut lukea tämän kokoelman häneltä tänä vuonna. Toivottavasti luen muutakin Tikkasta, sillä luettuna on vasta samasta rakkaustarinasta kertova aviolittomuistelma Kaksi, joka teki minuun todella suuren vaikutuksen.
VastaaPoistaKaroliina, yksi viime vuoden parhaita kirjoja minulle oli Tikkasen Emma ja Uno. Suosittelen lämpimästi:) Minä taas haluaisin tänä vuonna lukea myös mainitsemasi "Kaksi". Tikkanen on kyllä loistava!
VastaaPoistaAina vaan yhtä uskomatonta miksi älykäs nainen sulkee itsensä tuollaiseen vankilaan
VastaaPoista