Kirottu Istanbul / Elif Shafak

Kirottu Istanbul / Elif Shafak

Gummerus, 2012. 498 sivua.

Alkuteos: The Bastard of Istanbul, 2007.

Suomentaja: Maria Erämaja

Kannen suunnittelu: Jenni Noponen

Mistä minulle? pyydetty arvostelukpl kustantajalta

En ole lukenut Elif Shafakin ensimmäistä suomennettua romaania Rakkauden aikakirja, joten aloitin kirjailijaan tutustumisen lukemalla aiemmin tänä vuonna suomennetun Kirottu Istanbul -kirjan. Rakkauden aikakirjan luen ihan pian, sillä pidin kovasti Kirotusta Istanbulista!

Kirotun Istanbulin pääosassa on Kazancin perhe, ja etenkin perheen mielenkiintoiset naiset. Vahvat naiset asuvat yhteisessä talossa Istanbulissa, on isoäiti, tätejä ja sitten nuori Asya - kauniin Zelihan tytär. Perheen miehiä vaivaa sukukirous, kaikki ovat kuolleet ennen 42-vuotispäiväänsä. Suvun ainoa elossa oleva mies on karannut sukukirousta Amerikkaan ja mennyt naimisiin amerikkalaisen Rosen kanssa. Kazancin perheellä, kuten kaikilla perheillä, on omat salaisuutensa joista on vaiettu monen vuoden ajan. Kun Asyan amerikkalais-armenialainen serkku Armanoush, Rosen tytär, saapuu vierailulle Istanbuliin turkkilaisten ja armenialaisten menneisyyden kamppailut ja maiden nykyiset suhteet kohtaavat ja törmäävät voimakkaasti yhteen. Kazancin perheen salaisuudet ja vaietut tosiasiat alkavat selvitä yhdelle sun toiselle, ja etenkin yksi tädeistä, selvännäkijä ja ennustaja Banu, alkaa selvitellä perheen menneisyyttä. Kuinka kaikkeen liittyy Amerikkaan perheen kirousta paennut Mustafa, entä mikä lopulta on Armanoushin suhde Kazancin perheeseen?

Kirottu Istanbul on rikas, mukaansatempaava ja taianomainen tarina. Turkin tunnelma ja mielenkiintoiset henkilöt imaisivat minut mukaansa, ja luin kirjaa mielelläni. Tunnelma on karun kaunis ja Turkin kulttuuri, Turkin ja Armenian väliset taistot mielenkiintoisia aiheita. Kirja on pullollaan kiinnostavia ja vahvoja naishahmoja. Muutama ärsyttäväkin mahtui toki mukaan, mutta suurilta osin pidin kirjan henkilöistä ja myös siitä, kuinka rikas henkilögalleria tässä kirjassa on. Henkilöitä oli paljon, ja vaikka ihan alussa sekoitinkin heitä hieman toisiinsa, opin erottamaan naiset aika nopeasti. Shafak kirjoittaa sujuvaa ja helppolukuista, "rentoa" tekstiä jossa ei ole turhaa kikkailua, mutta teksti ei missään tapauksessa myöskään ole tylsää.

Kirjan juoni selviää lukijalle minusta varsin myöhään, mutta jostain syystä en tässä kirjassa kaivannutkaan nopeampaa tempoa tai hurjempia, mutkikkaampia juonenkäänteitä. Itseasiassa juoni oli lopulta aika ennalta-arvattava, ja muutamat ratkaisut yksinkertaisia, mutta sekään ei haitannut minua, vaikka yleensä voinkin tuollaisista ärsyyntyä ja tylsistyä. Minä yksinkertaisesti pidin tästä kirjasta ja sen tunnelmasta paljon, ja lukukokemus oli mieleenpainuva ja todella miellyttävä. Lisää Shafakia siis minulle, ehdottomasti.


★★★★+


Kirjaa on luettu blogimaailmassa paljon. Ainakin seuraavista blogeista tästä löytyy enemmän ajatuksia: la petite lectrice, Erjan lukupäiväkirja, Kirjava kammari, Leena Lumi, Susan kirjasto, Nenä kirjassa , Lukutuulia, uppoa hetkeen, Järjellä ja tunteella, ja Annelin lukuvinkit. (toisin sanoen lähes koko kirjablogimaailma;)