Luukku 24: Yksi jouluntoivotus Kesäkummun tapaan

Aloitin jouluaattoaamuni lukemalla Marikin joulunvietosta Kesäkummussa. Kesäkummun joulun tunnelmien kautta haluan toivottaa myös Sinulle, ihana lukijani, onnellista ja kirjarikasta joulunaikaa! 

"Niin, nyt joulu saa tulla Kesäkumpuun, kaikki on valmista sen vastaanottamiseksi. Joka nurkka on pesty ja puhdas, kaikissa ikkunoissa on valkoiset, juurikovetetut verhot, kaikissa kynttilänjaloissa on kynttilät, uudet räsymatot loistavat keittiössä, kuparit kiiltävät seinillä."

- Joulusiivous on tehty myös meillä, matot tampattu ja kynttilät aseteltu ikkunoihin. Jouluverho piristää keittiötä, hopeita emme sentään alkaneet kiillottamaan.

"Olohuoneessa tuoksuvat valkoiset hyasintit, jotka äiti on saanut kukkaan parahiksi juuri jouluksi, ja tuoksua leviää myös kuusesta, joka vihreänä ja tuoreena odottaa koristamista."

- Meidän perheessämme minä olen jo parin vuoden ajan hoitanut kukkaistutukset. Hyasintti on joulun ykköskukka, sen tuoksua ei voita mikään! Joulukuusi on tietenkin aito, isän kanssa huolella valittu. Se koristaa nyt olohuonettamme, koristeineen kaikkineen.

"Kellarin suurella pöydällä ovat vieri vieressä joulukinkku ja painesyltty, kylkipaisti ja maksapasteija, sillisalaatti ja lihapullat. Katossa riippuu riveittäin paistinmakkaroita ja savumakkaroita. Katajanmarjajuoma saviruukussa, lipeäkala soikiossa ja juustokakku kehlossaan, kaikki on valmista. Limput, vierreleivät ja sahramikakut ovat pinottuina leipälaatikkoon; piparkakut ja mantelipyörykät ja kaurakeksit täyttävät kakkutölkit. Joulu voi tulla."

- Kinkku on paistunut yön yli leivinuunissa, laatikot jo eilen. Rosolli on valmiina, kalat ja silli haettu torilta. Jälkiruoka on valmisteltu, piparkakut, taatelikakku ja joulutortut leivottu valmiiksi. Jouluruoista minä pidän eniten kinkusta, kalasta ja rosollista, laatikot eivät oikein ole minun juttuni.

"He menevät kaikki ulos, isä ja äiti, Alva, Marikki ja Liisa. Siellä on nyt pimeätä, mutta lumi hohtaa valkeana maassa ja puissa, ja Kesäkummun yläpuolella tuikkivat tähdet loistavina ja kirkkaina. Marikki ja Liisa tarttuvat toisiaan kädesta ja juoksevat pitkin pientä polkua joelle. Kaikkialla oli hiljaista, mutta jostakin kaukaa kuuluu kulkusten heikkoa kilinää. Niin, niin, tonttu sieltä on tulossa."

- Joulupukki on jokaisen joulun pakollinen ohjelmanumero, vaikka perheessämme ei ole vosiin kukaan pukkiin enää niin uskonutkaan. Valkoinen joulu on myös aina haaveenani, viime vuoden harmauden jälkeen tämä luminen joulu on aivan ihana!

***

Kiitos että olette kommentoineet joulukalenteriani ahkerasti, ja muutenkin tämä kulunut blogivuosi on ollut aivan upea! Palailen joulunpyhien jälkeen tekemään yhteenvetoa kirjallisesta vuodesta 2012. Nyt hiljenen kuitenkin pariksi päiväksi joulunviettoon.

(kursiivi teksti suoria lainauksia Astrid Lindgrenin kirjasta Meidän Marikki)