Sivut

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Piippuhylly / Katja Kettu


Piippuhylly / Katja Kettu

WSOY, 2013. 236 sivua.
Kannen suunnittelu: Marjaana Virta
Mistä minulle? pyydetty arvostelukpl kustantajalta

En ihastunut Katja Ketun Kätilöön viime vuonna yhtä paljon kuin moni muu, vaikka se ehdottomasti hieno kirja onkin. Halusin kuitenkin lukea Ketun uutuuden, novellikokoelman nimeltä Piippuhylly. Oli mielenkiintoista nähdä, minkälaisia novelleja Kettu kirjoittaa, ja muistuttavatko novellit Kätilöä millään tavalla. No, kyllähän ne muistuttivat, kovastikin. Nämä novellit vain taisivat olla minulle sopivampia kuin runsaampi romaani, sillä Kätilö tuntui välillä melkein liian vaikelata, liian kirjavalta ja runsaalta minulle.

Novelleissa seikkailee jo Kätilöstä tutuiksi tulleita henkilöitä. Kuollut Mies, Pietari,  kerää Kuolleen miehen vuonosta piippuja, ja kertoo jokaisen piipunomistajan tarinan. Joku piipuista on saapunut Afrikasta, toinen Berliinistä. Jokaisella piipulla on oma tarinansa, jokaisella entisellä omistajalla kohtalo ja tarina joka kannattaa kertoa. Mukana on taas Johann Angelhurst, Aune Näkkälä ja Vikasilmä, mutta myös muutama uusi tuttavuus maailman eri kolkista.

Minä pidin Ketun novelleista. Ne olivat sopivan pituisia, jotta pysyin tarinoissa kärryillä. Ketun jokainen lause on jotenkin niin vahva, niin täynnä tarkoitusta ja toisinaan myös vaikeita, rujoja sanoja, että hänen tekstinsä lukeminen vaatii minulta keskittymistä ja kärsivällisyyttä. Tarinoiden tapahtumamaisemat eivät useinkaan ole kauniita ja onnellisia, vaan henkilöillä ja heidän piipuillaan on yleensä onnettomat ja rumatkin kohtalot. Piippuhylly ei siis ole mikään hyvänmielen kirja, mutta minä kuitenkin nautin tämän lukemisesta novelli kerrallaan.

Eniten minua Piippuhyllyssä ihastutti Ketun käyttämä kieli. Vaikka tapahtumat, sanavalinnat ja ihmisten teot (varsinkin eläimiä kohtaan!) välillä olivat aivan kauheita, luin tätä silti mielelläni. Kun Kätilössä oli minun makuuni jotenkin vähän liikaa kaikkea, näissä novelleissa se jokin ylimääräinen oli kuorittu pois. Pidin kovasti myös ideasta, joka sitoo novellit yhteen ehjäksi kokonaisuudeksi. Erilaisten ihmisten ennen omistamat piiput on jännittävä ja kivan erilainen yksityiskohta, joka kuitenkin sitoo tarinat luontevasti toisiinsa.

Piippuhylly oli minulle oikeastaan yllättävänkin myönteinen lukukokemus. Uskon, että nämä novellit jäävät pitkäksi aikaa mieleeni ja etenkin novellikokoelman tunnelma on mieleenpainuva ja helppo muistaa. Kätilön lukeneille Piippuhyllyn novellit avaavat myös romaanin kiemuroita hieman enemmän. Nyt olisi oikeastaan kiinnostavaa lukea Kätilö uudemman kerran!

10 kommenttia:

  1. Mulle kävi päinvastoin, ihastuin Kätilöön, mutta tämä ei oikein avautunut... Tosin olen lukenut vasta puolitoista novellia ja ehdottomasti annan kirjalle vielä mahdollisuuden, kun olen saanut lukuruuhkaa tasoittumaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle Kätilö oli jotenkin liian vaikea, vaikka se kuitenkin ihan ok lukukokemus olikin. Siksi nämä lyhyemmät tarinat sopivat jotenkin minulle paremmin :). Harmi jos sinä et innostunut, ehkä löydät kirjan loppupäästä vielä parempia novelleja!:)

      Poista
  2. Minä olen niin novelliennakkoluuloinen, että ajattelin jättää tämän väliin. Mutta tulinkin ehkä toisiin ajatuksiin :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en yleensä ihan hirveästi novelleista perusta, mutta nänä olivat kyllä lukemisen arvoisia, etenkin jos tykkäsi Kätilöstä :).

      Poista
  3. Nyt kiinnostuin tästä entistäkin enemmän. Nimittäin minullekin Kätilö oli liian runsas ja siksi hieman uuvuttava kirja - vaikka toki hyvä. Pitää siis tutustua Piippuhyllyyn jossain vaiheessa vuotta.

    VastaaPoista
  4. Kätilöstä vaikutamme olleen samaa mieltä. Toivottavasti pidät Piippuhyllystä enemmän :).

    VastaaPoista
  5. Sanna, minä levitoin itseni yli Ketun kirjan eläinkohtelun, muuten en selviäisi.

    Piippuhylly kuin avasi Kätilöä ja myös vinkkasi tulevasta.

    Minulle Käitilö oli niin hyvällä tavalla vahva, että muistan sen ikäni;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eläinkohtelu oli kyllä kamalaa, en voi sietää sellaista :(.

      Minäkin pidin siitä, että tämä avasi Kätilöä enemmän. Hieman selvensi minunkin ajatuksiani siitä kirjasta :).

      Poista
  6. Kirjoitin tästä tänään blogiini ja nappasin sinne sinutkin :) Minuun kolahti sekä Kätilö että tämä Piippuhylly. Roiseja, riuskoja novelleja. Mutta mikä sanataituri Kettu onkaan! Lumouduin kaikessa raakuudessaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos linkityksestä!:) Kettu on todellakin sanataituri ja Piippuhyllyn novellit hienoja. Kätilö oli minulle hieman liian runsas, vaikka toki pidin siitäkin.

      Poista

Kiitos kommentistasi, ne ilahduttavat minua suuresti! :)
Kommenttienvalvonta on käytössä kesällä lisääntyneen roskakommenttien vuoksi. Kommenttisi ei siis näy heti, vaan tulee näkyviin vasta, kun olen hyväksynyt sen.