Sivut

maanantai 13. toukokuuta 2013

Elena / Joel Haahtela


Elena / Joel Haahtela

Otava, 2003. 126 sivua.
Kannen suunnittelu: Päivi Puustinen
Mistä minulle? huuto.net-ostos

Kaipasin tenttikiireiden keskelle jotakin helppoa ja taatusti laadukasta luettavaa, joten päätin tarttua uusimpaan huuto.net-ostokseeni heti sen tipahdettua postiluukusta. Joel Haahtelan Elena oli ilmestyessään 2003 Finlandia-palkintoehdokkaana ja voin kyllä sanoa, että ihan syystä.

Elenan alkupuoli ei ehkä vakuuttanut minua yhtä paljon kuin aiemmin lukemani Haahtelan kirjat, vaikka tempauduinkin kirjan kertojan mukaan. Kertojana toimiva mies on jo kuukausien ajan ajatellut vain yhtä naista. Salaperäistä, tummahiuksista ja kalpeaihoista naista, jonka mies sattumalta näki puistossa. Mies saa sattumuksien kautta selville naisen nimen. Hän on Elena, jostakin syystä miehelle pakkomielle jota tämä seuraa kesäksi saareen jossa nainen työskentelee. Kun syksy taas koittaa, mies ymmärtää vihdoin miksi nainen on hänelle niin tärkeä.

Elena on ensivaikutelmaltaan varsin tavanomaisen tuntuinen tarina. Koko kirjan kruunu on kuitenkin mahtavasti rakennettu kirjan loppu, joka nosti tähtimäärää minun mielessäni ainakin yhdellä kokonaisella. Muuten Elena on taattua Haahtelaa; salaperäistä tunnelmaa, kiinnostavalla tavalla hieman etäiseksi jääviä henkilöitä sekä sujuvaa ja kaunista kielenkäyttöä. Elena on tunnelmaltaan haikeankaunis ja hieman surullinen, mieleenpainuvan koskettava.

Pidin Elenasta lopulta paljon, vaikka en alussa ihan myyty ollutkaan. Kirjan loppuratkaisu oli minulle kuitenkin niin yllättävä, hieno ja koskettava, että tästä lukukokemuksesta jäi todella positiivinen fiilis. Vietin siis jälleen Haahtelan seurassa muutaman onnistuneen hetken!

★+

12 kommenttia:

  1. Hyvä arvio. Elena yllätti minutkin positiivisesti viime keväänä, kirjoitinkin postaukseni loppuun, että "melko kevyt, mutta samalla sisältörikas teos". Sinun arviosi täydentää tuota ajatusta hyvin. :) Itse en ole lukenut muuta Haahtelalta, mutta pitää sekin ottaa projektiksi. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Suosittelen lämpimästi lukemaan Haahtelalta muitakin. Minun on vaikea asettaa näitä paremmuusjärjestykseeni, Katoamispiste taitaa olla ihan oma suosikkini vaikka olenkin tykännyt kaikista! :)

      Poista
  2. Elena on minulle yksi parhaimmista Haahtelan kirjoista, mutta se johtuu osin siitä, että se on toinen koskaan lukemani haahtela ja sain siis kokea kirjan äärellä jotain uutta ja ihmeellistä. :) Loppuratkaisu on hieno, ja kirjan tunnelma muutenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin loppuratkaisu oli todella hieno, ja tunnelma upea kuten Haahtelan kirjoissa useimmiten :). Omalla Haahtela-listallani Elena nousee kyllä myös kärkipäähän, ykkössijaa taitaa kuitenkin pitää Katoamispiste :).

      Poista
  3. Ihana teksti Sanna! Onnistut tuomaan kirjan tunnelman hyvin esiin paljastamatta niitä tärkeitä. Elena on minulle, hm, toisiksi rakkain Haahtela. Upea kirja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tärkeitä juttuja en halunnut paljastaa, sillä jos itse olisin tiennyt ne ennen kirjan lukemista, tämä ei olisi ollut yhtä upea :).

      Poista
  4. Voi että, minä en ole vieläkään ehtinyt Haahtelaan saakka! Tämän aihe ei vaikuta kovin kiinnostavalta, mutta kirjaa on hehkutettu niin paljon, että ehdottomasti aion romaanin lukea :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen kyllä lukemaan Haahtelaa! Nämä on tällaisia lyhyitä herkkupaloja jotka sopivat hyvin muiden kirjan välissä luettavaksi ;).

      Poista
  5. Minustakin Elenan loppuosa oli erityinen helmi ja toi lisänostetta hurjasti lukukokemukseen <3

    Salainen ystäväsi ;)

    VastaaPoista
  6. Tämä täytyy lukea jossain vaiheessa - HAahtela on ollut minulle yksi tämän alkuvuoden positiivisimmista uusista tuttavuuksista.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, ne ilahduttavat minua suuresti! :)
Kommenttienvalvonta on käytössä kesällä lisääntyneen roskakommenttien vuoksi. Kommenttisi ei siis näy heti, vaan tulee näkyviin vasta, kun olen hyväksynyt sen.