Kulkurit / Yiyun Li
Tammen keltainen kirjasto, 2013. 431 sivua
Alkuteos: The Vagrants, 2009
Suomentanut: Seppo Loponen
Kannen suunnittelu: Tuija Kuusela
Mistä minulle? kirjastolaina
Kirjat vieraista kulttuureista, ja etenkin maasta joka on poliittisesti (onneksi) omaan arkeen verrattuna erilainen, ovat aina kiinnostaneet minua. Ihastuin Yiyun Lin novelleihin hänen edellisessä suomennetussa kirjassaan, ja nyt halusin tutustua naisen kirjoittamaan romaaniin Kulkurit.
Gu Shan on nuori nainen, joka vastavallankumouksellisten ajatustensa ja tekojensa vuoksi teloitetaan pienessä Kurajoen kylässä vuonna 1979. Shanin sureminen on kiellettyä, myös nuoren naisen omilta vanhemmilta jotka joutuivat jopa maksamaan patruunan, jolla Shan surmattiin. Mutta surra he eivät saa, kuten ei kukaan muukaan. Shanin äiti kuitenkin päätyy toiseen ratkaisuun, kun hän tapaa uutisreporttina työskentelevän Kain. Yhdessä naiset keräävät kasaan joukon, joka ajattelee samalla tavalla kuin he. He kääntyvät vastarintaan, ja saavat koko kylän sekaisin.
Kulkureissa on paljon hyvää. Gu Shanin kohtalo on hurja, ja tarina ja ihmiskohtalot tulevat iholle. Kirjassa on monta kiinnostavaa henkilöhahmoa, Gu Shanin perheen lisäksi myös köyhän perheen tytär Ninin kohtalo kosketti. Nini oli sisarkatraan kummajainen, syntymästä lähtien epämuodostunut ja siksi vanhempiensa ja muiden karsastama. Ninin perheeseen toivottiin poikaa, mutta tyttöjä syntyi toistensa perään. Nini ei nähnyt itsellään kummoistakaan tulevaisuutta, ennen kuin tutustui Bashiin, isoäitinsä kasvattamaan nuoreen mieheen joka antoi Ninille toivoa paremmasta tulevaisuudesta.
Kohtalot koskettavat ja kiinnostavat, monen kyläläisen tarinat tulevat esille, vaikka keskiössä onkin Gu Shanin teloituksen seuraukset. Välillä tuntui ehkä siltä, että henkilöitä ja tarinoita oli melkein liikaa. Mutta oikein onnistuneesti ne on kuitenkin punottu yhteen, ja keskiössä säilyy koko ajan jollain tavalla Gu Shanin teloitus.
Ne asiat, jotka pudottavat tämän neljän tähden kirjaksi viiden sijaan on muutamat kauheudet joita en pystynyt lukemaan kunnolla. Naisen ruumista kohdellaan niin huonosti, kuin vain voi. Ja en ikinä, ikinä pysty (enkä halua) lukemaan eläinten kaltoin kohtelusta. Koiran kaikkea muuta kuin luonnollinen kuolema sekä siilin kamala kohtelu oli tässä kirjassa aivan liian yksityiskohtaisesti kuvattu enkä pystynyt lukemaan niitä osia kirjasta kunnolla. Nämä asiat myös saivat minut hieman etääntymään tarinasta.
Kulkurit on kiinnostava romaani aiheiltaan ja henkilöiltään. Jos Kiinan historia kiinnostaa, kommunismin vuodet, se mitä kiinalaisten arki silloin oli, tämä on täydellinen kirja. Kirja kuvaa hyvin myös ihmisyyttä, erilaisia selviytymistapoja - tai ainakin selviytymisyrityksiä ja sitä, kuinka voi yrittää selviytyä asioista, jotka eivät ole omissa käsissä.
★ ★ ★ ★
Tämä on erittäin taidokkaasti kirjoitettu kirja. Mielestäni myös eläinten kaltoinkohtelu kertoi tässä oman tärkeän seikkansa: se, joka on paha läpikoitaisin, on sitä myös puolustuskyvyttömille eläimille. Kohtaukset toivat mieleeni Ketun Kätilön, jossa yksi kamalimmista ja eniten pahoinvointia aiheuttavista kohtauksista liittyy eläimiin.
VastaaPoistaLi kirjoittaa mielestäni rohkeasti yhteiskunnasta, jossa edelleen vangitaan ihmisiä mielipiteiden vuoksi. Tärkeä ja yhteiskunnallinen teos, yksi viime vuoden ehdottomista kirjoista!
Totta. Minä vain en pysty lukemaan eläinten kaltoinkohtelusta, vaikka paljon muita kauheuksia pystynkin sietämään (siis lukemaan niistä). Ja minullekin tuli mieleen Kätilön hirveät kohdat, ja muistan myös kuinka ne kyseiset kohdat hieman vieraannuttivat minut siitäkin kirjasta.
PoistaEhdottomasti tärkeä ja loistavasti kirjoitettu romaani!
Tämä on huikea, kauhea kirja! Palautat kirjan hyvin mileeni, Sanna. Nöyryys ja sen avulla selviytyminen vakuuttavat, mutta eritoten lukijana iloitsee siitä ilosta, mitä vastahankaan asettuneet kokevat, kun saavat edes vähän aikaa tuoda julki oman mielipiteensä. Ja nimihän tulee "vapaista" henkilöistä, kulkuripariskunnasta, joka pelasti lapsia. Ilman heitä ja heidän tuomaansa toivoa tämä olisi todella synkkä kirja.
VastaaPoistaKirjan kansi on viehättävä, eikö olekin. Kevyt ja kaunis kuori hurjalla tarinalla.
Niin on, todellakin! Kulkuripariskunta oli todellakin ilon- ja onnenpilkahdus muuten niin kurjassa kirjassa. Onneksi he olieilivat Kurajoen kylässä.
PoistaKansi on minustakin ihastuttava :).
Olen etsinyt tämän kirjailijan kirjoja, mutta eivät liiku antikvariaateissa. Olisin utelias kokeilemaan. En ole novellien ystävä, joten tämä voisi olla ok.
VastaaPoistaHarmi ettei ole tullut vastaan antikvariaateissa. Ehkä kukaan ei halua luopua omastaan ;). Löytyisiköhän kirjastosta? Kannattaa ehdottomasti lukea! Minäkään en yleensä ole pitänyt novelleista, mutta Lin novellit olivat hienoja ja lukemisen arvoisia ehdottomasti! :)
Poista