Kun teininä olin lukenut läpi Francine Pascalin Sweet Valley High -kirjasarjan sekä Ann M. Martinin The Babysitters Club -kirjasarjan sain joululahjaksi Mazo de la Rochen Jalna-sarjan neljä viimeistä osaa. Neljätoistavuotiaana en jaksanut kiinnostua romanttisesta kartanohöpsötyksestä kunnes löysin koko Jalna-sarjan kirjastomme hyllystä. Koska kirjasarjaa ei voi aloittaa sen viimeisistä osista, aloitin ensimmäisestä ja olin täysin koukussa. Luin vuoden aikana koko kirjasarjan, kaikki sen 16 osaa. Sanottakoon, että siihen aikaan luin vähemmän kuin nyt ja Jalna-kirjojen teksti on todella pientä ja kirjat paksuja. Niinpä 16:n kirjan lukeminen vuodessa oli silloin iso saavutus;)
Jalna-sarja kertoo Whiteoakin suvusta sadan vuoden ajan, vuodesta 1854 vuoteen 1954. Ensimmäisessä osassa irlantilainen nuoripari, Philip ja Adeline Whiteoak muuttavat Kanadaan, Jalnan kartanoon. Jalnaan he perustavat perheensä ja kirjasarja seuraa Whiteoakin sukua, uusia perheenjäseniä syntyy, vanhat kuolevat mutta Jalnan kartano säilyy perheessä. Adeline Whiteoak on mukana kauan, itsepäinen, rohkea ja ihastuttava perheen pää elää satavuotiaaksi. Mielenkiintoinen seikka on myös kirjojen lopussa näkyvä sukupuu Whiteoakin suvusta. Kuin luin kirjasarjaa ensimmäisen kerran tein myös oman sukupuun Whiteoakeista. Oli mielenkiintoista seurata ja lisätä syntyviä lapsia, etenkin koska perheen sisäiset avioliitot olivat melko tavallisia (serkut menivät naimisiin keskenään etc.) ja perhesiteet muuten menivät minulta ihan sekaisin;)
Alunperin minua kiinnosti Jalnoissa etenkin mielenkiintoinen Whiteoakin suku. Sukuun kuului iso kasa kiinnostavia henkilöitä, nyt mieleen tulee juuri vanha Adeline sekä tämän pojanpoika Renny.
Heti ensimmäisessä kirjassa ihastuin toki kovasti myös Jalnan kartanoon. Kartanon sisustusta, sen pihapiiriä ja lähettyvillä olevia toisia taloja kuvailtiin paljon ja kirjojen tapahtumat sijoittuivat pitkälti kartanon lähettyville.
Mazo de la Roche (1878-1961) oli kanadalainen kirjailija ja mediassa käytiin Jalna-kirjojen ilmestyessä keskustelua siitä, kirjoittiko de la Roche itsestään ja omasta lähipiiristään. Etenkin Jalnan perintö -kirjan tapahtumia on spekuloitu kovasti. Kirjan alkuperäinen nimi on Finch´s fortune ja luullaan että juuri Finch, homoseksuaali, ulkopuoliseksi jäävä nuori mies, on kuvaus Mazo de la Rochesta itsestään.
Kun olin lukenut koko kirjasarjan 16 osaa ensimmäisen kerran läpi, päätin, että haluan koko sarjan omaan hyllyyni. Neljän viimeisen osan lisäksi olen tähän saakka onnistunut haalimaan hyllyyni kaikki paitsi kirjasarjan osan numero 9, Jalnan perintö. Suurimman osan kirjoista olen huutanut huuto.netistä ja onnistunut löytämään kohtalaisen uusia ja hyväkuntoisia kirjoja. Vihreäselkäiset kirjat odottavat kesälomaani kauniissa rivissä hyllyssäni, odotan aurinkoisia kesäpäiviä jolloin voin uppoutua Jalnan ja Whiteoakin suvun arkeen ilman katkoja (=tenttejä).
Tässä vielä lista Jalna-kirjoista:
1. Jalnan synty WS 1960 (Building of Jalna 1944)
2. Jalnan aamu WS 1962 (Morning at Jalna 1960)
3. Jalnan kotiopettajatar WS 1950 (Mary Wakefield 1949)
4.Jalnan nuori Renny WS 1945 (Young Renny 1935)
5.Jalnan kevät WS 1947 (Whiteoak Heritage 1940)
6. Jalnan veljekset WS 1954 (Whiteoak Brothers 1953)
7. Jalna WS 1937 (Jalna 1927)
8. Jalnan perhe WS 1938 (Whiteoaks of Jalna 1929)
9. Jalnan perintö WS 1939 (Finch's Fortune 1932)
10. Jalnan isäntä WS 1939 (The Master of Jalna 1933)
11. Jalnan kukoistus WS 1941 (Whiteoak Harvest 1936)
12. Näkemiin Jalna WS 1949(Wakefield's Course 1941)
13. Jalnan miehet palaavat WS 1959 (Return to Jalna 1946)
14. Rennyn tytär WS 1952 (Renny's Daughter 1951)
15. Kosijoita Jalnassa WS 1955 (Variable Winds at Jalna 1954)
16. Juhlat Jalnassa WS 1958 (Centenary at Jalna 1958)
Onko kukaan muu lukenut tai edes kuullut Jalna-kirjasarjasta?:)
Täytyy myöntää, etten ole koskaan kuullutkaan koko sarjasta. Mutta kartanoromantikka tyttökirjamaisella tavalla uppoaa aina:)
VastaaPoistaMinä olisin teininä voinut olla hyvinkin otollista yleisöä Jalna-sarjalle, mutta en sitä lukenut. Sen sijaan nuorena teininä (ts. yläasteiässä) upposin - kehtaanko tunnustaa - ranskalaiseen romanttiseen Angelica-sarjaan. Huh, millaisiahan nekin olisivat nykyisin? Ehkä on parempi jättää jonnekin muistilokeroiden perimmäiseen nurkkaan.
VastaaPoistaLuin myös paljon vakavaa tyttökirjallisuutta mm. Taru Mäkisen / Väyrysen Tinka-kirjoja sekä oman ikäpolvevi "kulttikirjan", Deborah Spungenin Nancyn. Pitäisikin pohtia omia teinivuosien suosikkeja hieman enemmän.
Lapsuudenperheessäni on tosiaan Jalnat hyllyssä. Vaikka historialliset romaanit kiinnostivat teininä, niin Jalna ei kolahtanut minuun silloin ainakaan yhtään. Sen sijaan Gwen Bristowin "Bristow-taru"/Louisiana-sarja upposi kyllä!
VastaaPoistaTeinilukemistooni kuului Untinen-Auelin Maan lapset -sarja. Muistan vielä, kun olin jotakin 12-13 vuotias ja äiti sanoi, ettei ne ole ikäiselleni sopivaa tavaraa... Voiko parempaa yllykettä ollakaan?! ;)
Hitsit, meidän mummulassa nököttää koko Jalna-sarja söpössä rivissä, mutta en ole koskaan saanut niitä luettua. Pitäisi varmaan joskus aloittaa. Ne on varmaan koko sarjan ensimmäistä painosta, kun kannet on vain ruskeaa kangasta ilman mitään kuvaa. ;)
VastaaPoistaMeilläkin taitaa olla mökkihyllyssä pitkä rivi Jalnoja, mutta jostain syystä en ole tullut lukeneeksi, vaikka parin kaverin muistan niitä romantiikannälkäisessä teini-iässä ahmineen. Noissa vihreäkantisissa on muuten huikeat tyyli noine 60-70-luvua henkivine piirroksineen, kenen käsialaa ja miltä vuodelta lienevätkään.
VastaaPoistaMulle Jalnat ovat ulkoasun puolesta tuttuja. Kun nuohosin koululaisena Paltamon kirjaston hyllyjä, Jalnojen rivi tuli tutuksi. Jostain syystä en kuitenkaan koskaan itse ole lukenut näitä, vaikka historialliset romaanit ja romantiikka olivat ja ovat lempilajejani.
VastaaPoistaSe mihin kiinnitin huomiota on alkuperäisteosten ilmestymisvuodet. Onko tosiaan näin, että kirjat on suomennettu satunnaisessa järjestyksessä ja kirjasarjan numerointi on siis suomeksi erilainen kuin alkuperäiskirjoissa? Miten tämä näkyy? Pomppiiko kirjasarjan kronologia suomennoksissa jotenkin hassusti?
Hei Sanna
VastaaPoistaMinä hankin about vuosi sitten koko Jalna-sarjan kirpparilta. Ne ovat vanhempia painoksia, kun nuo sinun keräämäsi. Noissa sinun kirjoissa on paremman näköiset kannet! En ole lukenut yhtäkään Jalnaa vielä, mutta muistan mummini niistä puhuneen lapsuudessani ja kirjastossa katselin myös kirjojen mahtavaa hyllyriviä. Tarkoituksenani on kyllä joskus tulevaisuudessa lukea... Mahtavaa kun kerroit sarjasta!
Sonja, kartanoromantiikkaa on Jalnat pullollaan joten suosittelen;)
VastaaPoistalumiomena, Angelica-sarja on minulle täysin tuntematon mutta Spungenin Nancy on ollut lukulistallani jo jonkun aikaa!:)
Morre, minä sain yläasteella koulusta stipendilahjaksi Untinen-Auelin Maan lapset –sarjasta yhden kirjan mutta se taas ei uponnut minuun yhtään. Luin muutaman sivun ja myin kirjan eteenpäin;D Ehkä olisi aika yrittää niitä kirjoja uudelleen nyt...
peikkoneito, lue ihmeessä! Minäkin olen nähnyt juuri niitä vanhempia ruskeita kirjoja mutta halusin hyllyyni tämän uudemman version koska tykkään noista kansikuvista niin paljon:)
Luru, minäkin tykkään ihan hirveästi noista kansista. Kuvat on niin hienoja! Voisin jossain vaiheessa tarkistaa kuka kannet on suunnitellut ja tarkemmin kirjojeni vuosilukuja mutta nyt kirjat on toisella paikkakunnalla kuin minä;)
Salla, kirjat on kirjoitettu ei-kronologisessa järjestyksessä. Eli esim. kirjan, joka kertoo Jalnan synnystä ja joka sijoittuu vuoteen 1854, de la Roche kirjoitti vasta yhdeksäntenä kirjana sarjaan. Lukiessani en ole huomannut tarinan pomppivan, enkä tiennyt tästä epä-kronologisesta kirjoitusjärjestyksestä silloin kun luin kirjoja ensimmäisen kerran läpi. Eli kirjat on ”alun perin” kirjoitettu väärässä järjestyksessä ja ainakin tässä 1990-luvun painoksessa joka minulta löytyy suomennettu sarja on saanut numerointinsa kirjojen tapahtumien järjestyksessä, eli Jalnan synty on numero 1 jne.
Tulipa epäselvä selitys, toivottavasti ymmärrät edes osan siitä, mitä yritin sanoa;D
Sara, minäkin tykästyin kovasti näihin vihreisiin kansiin joten halusin kerätä sarjan jossa on juuri nämä kannet. Kirppareilla olen myös törmännyt vanhempiin kansiin. Kiva kun tykkäsit kirjoituksesta!:)
Muistan minäkin noita kirjoja nähneeni joskus lapsuudessani mummolan kirjahyllyssä, mutta en ole yhtään lukenut. Katsoin juuri Wikipediasta niiden järjestyksestä eli niiden kirjoitusjärjestys ei ole sama kuin kronologinen järjestys. Missä järjestyksessä niitä sitten kannattaisi lukea? Ajattelin, että siinä voisi olla mukavaa kesälomalukemista ensi kesäksi. Yleensä olen kovin tarkka kronologisesta järjestyksestä.
VastaaPoistaVoi Sanna, minä vedin teininä koko sarjan täysillä, joten kiitos tästä♥
VastaaPoistaPäiväkirjassani on vieläkin lause: Renny on niin ihana! Jos minulla joskus on poika, hänen nimensä on Renny...
En tiedä, olenko lukenut mitään yhtä koukuttavaa ja yhtä pitkää sarjaa. Onkohan tätä filmattu...
Hanna, kannattaa lukea kronologisessa järjestyksessä, ehdottomasti!Eli ei kirjoitusjärjestyksessä vaan "oikeassa" järjestyksessä tapahtumien kannalta:)
VastaaPoistaLeena Lumi, oi, ihanaa!!:) Itseasiassa Jalnasta on tehty elokuva vuonna 1934 joka tuli televisiosta jouluaikaan vuonna 2009. Ehdin silloin katsoa vain leffan lopun ja oli aika kiva nähdä vanha Adeline juuri sellaisena kuin olin kirjassa kuvitellut. Jalnoista on tehty myös CBC:n tv-sarja jota en ole vielä nähnyt mutta se kantaa nimeä "The Whiteoaks of Jalna" ja ilmestyi vuonna 1972 muistaakseni:)
Sanna, jos kuulet, että tuo tv-sarja alkaa, tökkää minua. Olen huono seuraamaan tv-ohjelmia eli kaikki menee ohi.
VastaaPoistaKiintoisaa, teet myös Oma taivaan...
Lumoavaa ystävänpäivää, Sanna♥
Leena Lumi, tottakai, muistutan sinua! Oma taivas-asrvostelu tulee bloggin huomisen lukupiiritapaamisemme jälkeen, se oli lukupiirimme ensimmäinen kirja:)
VastaaPoistaHyvää ystävänpäivää sinullekin, Leena<3
Oi, kyllä! Olin aivan hulluna Jalnaan yläasteiässä, ja keräsin sittemmin sarjan sinun laillasi hyllyyn. Kahdeksan ensimmäistä osaa minulla on yhteisniteinä (2x4), mutta muut ovat tuota kaunista viherkantista versiota. Pitäisi kyllä hankkia vielä kaikki samanlaisina. Toisaalta on ihana pitää se "alkuperäinen" neljän ensimmäisen osan nide, jonka sain lahjaksi tädiltäni, ja joka seisoi pitkään lukematta hyllyssäni, kun se vaikutti ruskeasävyisine kansineen niin tylsältä ja toivottoman pitkältä. :)
VastaaPoistaEn kyllä tiedä, uskaltaisinko enää lukea Jalnaa. Ja tuota sarjaa katsoin joskus puolella silmällä, mutta tuntui kyllä väärältä, kun omat mielikuvat ihmisistä ja paikoista olivat muodostuneet niin vahvoiksi.
Karoliina
Karoliina, minullekin tuli todella vahvat mielikuvat kirjasarjan henkilöistä joten ehkä sarja ei olisikaan yhtään hyvä. Toisaalta olisi kiva nähdä kartano ja henkilt ja vertailla jos omat mielikuvat on yhtään samanlaiset;
VastaaPoistaMä sain sattumalta ekan osan bookcrossing-kirjana, mutta hankkiuduin siitä eroon, kun en saanut edes aloitettua sitä. Olis ehkä pitänyt edes yrittää....
VastaaPoistaVelma, kyllä olisi kannattanut lukea jos edes vähän tykkää kartanoromantiikasta;)
VastaaPoistaEn ole lukenut Jalna-kirjoja, mutta olen nähnyt tv-sarjan, joka oli varmaankin juuri mainitsemasi. Olisi kiva vilkaista kirjojakin, koko sarjan lukemiseen tosin löytyisi aikaa varmaan vasta eläkepäivinä :).
VastaaPoistaPienen mökin emäntä, kannattaa kyllä lukea kirjatkin;) Minä haluaisin myös nähdä sen tv-sarjan, kunhan löytyisi jostain:)
VastaaPoistaLuin Jalnoja joskus teini-ikäisenä, nähtyäni teeveessä Jalna-elokuvan. Jäin heti koukkuun: Wakefield, Piers, Finch, Renny, Adeline, Alayne, Meggie, ja tietysti vanhat sedät Ernest ja Nicholas... he olivat tuttuja hahmoja. Lukemani Jalnat olivat melko kamalissa kansissa, muistaakseni ruskean-harmaata pystyraitaa, mutta sisältö sitäkin koukuttavampaa. Harmittaa etten ikinä jaksanut lukea loppuun, nyt viisikymppisenä ei voi jatkaa, täytyy kai eläkkeellä ensi töiksi aloittaa sarja alusta. Suosittelen lämpimästi Jalnaa, on paljon laadukkaampi kuin moni muu romanttinen hömppä.
VastaaPoistaAnonyymi, minäkin jäin koukkuun Jalnan henkilöihin. Suosikkini oli ehdttomasti vanha Adeline sekä tietysti vanhat sedät Nicholas ja Ernest. Minullakin on projektina jossain vaiheessa lukea Jalnat uudestaan, sitten kun aikaa joskus on...:)
VastaaPoistaOlen 8. luokalla ja luen tällä hetkellä sarjaa läpi kolmatta kertaa. Se imaisi minut mukaansa vahvasti, mutta on hyvä huomata, etten ole yksin :)
VastaaPoistaOlisiko tietoja siitä, miten pystyisin näkemään elokuvan, tai edes televisiosarjan? Se kiinnostaisi minua todella...
Anonyymi, hienoa että tykkäät Jalnoista! Minä olen etsinyt elokuvaa ja tv-sarjaa joka puolelta, mutta en valitettavasti löytänyt mistään:/ etsintä jatkuu, sillä minäkin haluaisin todella nähdä molemmat...
VastaaPoistaHeh, minäkin olen lukenut Jalna sarjan teininä, tosin minun teini-ikäni tapahtui 80-luvulla.
VastaaPoistaTarinoihin itseensä sen kummemmin puuttumatta, selostit juonen kohtuu hyvin, minun kirjoihini liittyy tarina.
Olen itse syntynyt siis vuonna 1972,jolloin isoäitini kuolemasta tuli kuluneeksi 12 vuotta.
Isäni sen seurauksena jäätyä täysorvoksi 10 vuotiaana.
Jostain kummallisesta syystä Jalna sarja oli suurinpiirtein ainoa mitä isälle jäi äidistäään jäljelle ja tuskin 60-luvun nuoresta miehestä kovinkaan kiinnostavana sellaisena.
Joka tapauksesssa kirjat kulkeutuivat isäni mukana lapsuuden kotiini jonne ne jäivät isäni häivyttyä kuvioista.
Teini-ikäisenä löysin ne hyllystä jossa äiti niitä säilytti ties mistä syystä.
Lukiessani niitä kuvittelin että kauan sitten kuollut isoäitini luki niitä vierelläni.
Tiina Susanna, onpa hienoja muistoja ja hieno tarina kirjasarjan takana sinulla:) Minä olen suunnitellut lukevani sarjan pian uudestaan, mutta pelkään, että nuoruudensuosikkini ei enää olekaan niin loistava;)
VastaaPoistaMinun ehdoton suosikkini teini-ikäisenä ja olen vanhempana lukenut kirjat uudelleen. kartanoromantiikka ja Jalna eivät istu yhteen. Jalna on maanläheisempi eikä aina suinkaan romanttinen. Suosittelen!
VastaaPoistaBristowin sarja kuulunut myös omiin lemppareihini.
Luin ne ennen kouluikää, en täysin ymmärtänyt tietenkään. Muistikuvia ja kysymyksiä jäi paljon niistä. Kotona niitä ei ehkä lukenut kukaan muu, en valikoinut mitä luin, kaikkea mitä käsiini sain. Siitä on yli viisikymmentä vuotta, ei ole ollut mahdollista vilkaista uudelleen, enkä koskaan ole kenenkään kanssa niistä puhunut, saatikka kuullut kommenttia ennenkuin tässä.
VastaaPoista