Sinä päivänä / David Nicholls

Sinä päivänä (One Day, 2009) / David Nicholls. Otava, 2011. 448 sivua.

15. heinäkuuta.

15. heinäkuuta vuonna 1988 alkaa Dexter Mayhewn ja Emma Mortonin yhteinen taival David Nichollsin romaanissa Sinä päivänä. Kirjassa seurataan Dexterin ja Emman elämää kahdenkymmenen vuoden ajan, aina sinä päivänä, eli 15. heinäkuuta.

Elämästä nauttiva, rikkaan perheen poika Dexter ja älyköksi tituleerattu Emma viettävät, sattumalta, yhteisen yön valmistujaisjuhlien jälkeen. He ovat parikymppisiä, vastavalmistuneita Edinburghin yliopistosta ja heillä on koko elämä edessään. Yön aikana he miettivät tulevaisuuttaan, mitä suunnitelmia heillä on nyt yliopistosta valmistumisen jälkeen. Emma haaveilee kirjoittamisesta, Dexter ei oikein tiedä mitä hän haluaa. Hänen toiveensa on aina ollut päätyä valokuvaajaksi, ottaa hienoja kuvia tai tulla itse kuvatuksi tupakka rennosti toisesta suupielestä roikkuen -kuin filmitähdellä. Tuona yönä he eivät vielä arvaakaan, että heidän yhteinen taipaleensa on vasta alkamassa.

Seuraavien vuosien ajan Dexter päätyy puoliksi sattumalta tv-julkkikseksi, Emma taas vaihtaa työpaikkaa ja parisuhdetta nopeaan tahtiin. Dexter viettää villiä elämää johon kuuluu huumeita, juhlia, naisia ja julkisuutta. Emma taas päätyy lopulta töihin Tex Mex-ravintolaan jossa hän tutustuu ihmisiin joista tulee hänelle tärkeitä. Emma ja Dexter pitävät toisiinsa yhteyttä lähinnä puhelimitse ja kirjeitse, välillä tiiviimmin, välillä taas harvemmin vaikka kummankin tie vie välillä ulkomaillekin.

Mutta kuinka kauan kahden niin erilaisen ihmisen luja side kestää? Missä Emma ja Dexter ovat 15. heinäkuuta kahdenkymmenen vuoden ajan?

Sinä päivänä ei varmasti ole esimerkiksi kielellisesti mitenkään loistava, ja Dexterkin on välillä niiiiin ärsyttävä, mutta jostain syystä annan ne anteeksi tämän kirjan ollessa kyseessä. Minä tykkäsin tästä ihan hirmuisesti ja olen varma, että luen tämän joskus uudelleen. Sinä päivänä on ehkä rakkaustarina, mutta ei sellainen tavanomainen, ei hömpähtävä eikä liian viihteellinen. Se ottaa lukijan mukaansa ihan alusta asti ja lukija pääsee helposti mukaan Emman ja Dexterin elämään vaikka siitä kerrotaan aina vain vuoden välein. Minä ihastuin myös Nichollsin tapaan kirjoittaa ja viedä tarinaa eteenpäin tässä varmasti haastavassa muodossa. Kirja naurattaa ja välillä melkein itkettääkin, ja Emman ja Dexterin maailmaan tempautuu täysin mukaan. Kirja sopi todella hyvin kesäkirjaksi ja oli kyllä todella nopealukuinen, vaikka sivuja onkin lähemmäs viisisataa.

Vaikka lukemisesta on jo muutama päivä, Em ja Dex palaavat välillä vieläkin mieleeni. Minulle siis erittäin mieleenpainuva lukukokemus ja odotan jo innolla kirjaan pohjautuvaa elokuvaa jonka on määrä tulla loppuvuodesta!

Kirjan on lukenut tosi monta bloggaajaa, ainakin Mari A, Hanna, Ilse, Susa, anni.m, Lumiomena ja Kirjapeto.

★★★★★