Sivut

perjantai 7. lokakuuta 2011

Niistä arvostelukappaleista...

Viime aikoina kirjablogeissa on ollut jonkin verran puhetta piilomainonnasta, ja siitä, pitäisikö bloggaajien mainita arvostelukappaleista. Viimeksi eilen Marjis kirjoitti hienon jutun, joka antoi paljon vatsauksia avoimiin kysymyksiin.  Minua tämä asia on mietityttänyt aika paljonkin viime päivinä joten kysyisin nyt teidän lukijoiden mielipidettä.

Ensiksi muutama sana omista ajatuksistani. Minä en rehellisesti sanottuna ole ennen näitä blogikirjoituksia edes ajatellut, että bloggaaja arvioisi arvostelukappaleena saadut kirjat eri tavalla kuin muut kirjat. Minä sain ensimmäisen arvostelukappaleeni joskus viime vuonna kun kustantamo otti minuun itse sähköpostitse yhteyttä. Tämän kesän lopussa otin itse ensimmäisen kerran yhteyttä kustantamoihin ja aloin saamaan sitä kautta muutamia arvostelukappaleita. Nämä arvostelukappaleet, joita itse "pyydän", on tietysti vain sellaisia kirjoja, jotka minua kiinnostavat ja jotka lukisin joka tapauksessa.

Tähän asti saamani arvostelukappaleet olen arvioinut täysin samalla tavalla kuin kaikki muutkin kirjat, on ne sitten kirjastosta lainattuja tai omin roposin ostettuja. En mieti lukiessani, että nyt pidän käsissäni arvostelukappaletta. Ennen näitä blogeissa käytyjä keskusteluja en ajatellut, että lukijoita kiinnostaa mistä kirjat on ostettu/saatu/muuten hankittu mutta kaikkien keskutelujen ja kommenttien jälkeen ajatukseni ovat ehkä hieman muuttuneet. Itselleni rehellisyys on tärkeää kaikessa, joten siksi olen mietiskellyt tätä asiaa nyt jonkun aikaa. Laitoin aamulla tuohon blogini sivupalkkiin pienen tekstin jossa mainitaan että saan osan lukemistani kirjoista arvostelukappaleina, mutta että tämä seikka ei vaikuta arviooni/mielipiteeseeni kirjasta. Olen myös miettinyt sitä, alkaisinko mainita jokaisen kirjan kohdalla mistä kirja on hankittu tai saatu mutta en ole vielä päättänyt miten teen jatkossa...

Nojoo, tällaista jaarittelua tänä iltana. Kertokaahan nyt mitä mieltä olette tästä asiasta, pitääkö arvostelukappaleesta mainita, luuletteko että arvostelukappaleiden saaminen vaikuttaa arvioijaan (=bloggaajaan) tai blogilukijaan? Pelkään hieman sitä, että jos arvostelukappaleista aina mainitaan alkaa taas lukija ajattelemaan että kehun kirjaa vaan siksi että se on arvostelukappale. Muotiblogeja monta vuotta seuranneena, en voi olla miettimättä tätä, sillä siellä kommenttiboksit ovat jatkuvasti aivan kamalaa luettavaa!

Huomenna palailen ihan uuden kirjan kanssa ja jätän tämän asian hetkeksi...;)

30 kommenttia:

  1. Minä vähän ihmettelen tätä arvostelukappaleista noussutta kohua, sillä itse en ole koskaan miettinyt mistä bloggaaja on kirjansa saanut saatikka vaikuttaako se että kirjan on saanut arvostelukappaleena arvion laatuun. Olen sitä mieltä, ettei arvostelukappaleita tarvitse erikseen mainita, mutta on ok jos joku haluaa laittaa esille mistä kirjan saa. Tosin eihän lehtikritiikeissäkään mainita, mistä kirja on tullut .

    VastaaPoista
  2. Susa P, kiitos kommentistasi:) Minä olen samoilla linjoilla kanssasi, ja ihmettelin samoin kun tämä "kohu" nousi. Jotenkin hankala miettiä tätä, kun ennen "kohua" en itsekään miettinyt tätä yhtään enkä edelleenkään oikein ymmärrä ajatusta siitä, että arvostelukappaleen saanti vaikuttaisi arvioon...

    VastaaPoista
  3. Aiemmin olin sitä mieltä, että haluaisin tietää, mikäli joku on saanut arvostelukappaleena kirjan, josta kirjoittaa. Mutta luulenpa, että vaikka kirjoittaja pysyisikin puolueettomana ja kertoisi kirjasta rehellisesti, lukija voisi silti nähdä ylimääräistä mielistelyä niin halutessaan...

    Minusta on suuri ero siinä, kirjoittaako ilmaiseksi saamastaan kirjasta arvostelun vai mainostekstin. (Mihinkään mainontaan en kyllä kirjablogeissa ole törmännyt, mutta muissa blogeissa on joskus todella tökerösti peiteltyjä ylistystekstejä joistakin merkkivaatteista tms.)

    VastaaPoista
  4. Maija, juuri tuota hieman pelkäisin. Siis että lukija alkaisi nähdä merkkejä mielistelystä, vaikka asia ei niin olisikaan...Ja juuri tuota samaa mainostamista olen kauhistellut (muoti)blogeissa.

    VastaaPoista
  5. Itse en aio jatkossakaan mainita arvostelukappaleista ja silloin luonnollisesti en odota sitä muiltakaan.
    Luotan niihin kirjablogisteihin, joiden blogeja seuraan. Luotan, että he arvioivat kirjat oman makunsa mukaan eikä sen mukaan, mistä kirja on lähtöisin. Yksinkertaista :)

    VastaaPoista
  6. Morre, jess, kiitos kommentista:) Juuri tuota luottamusta blogisteihin kaipailenkin;)

    VastaaPoista
  7. Minäkin olen pohdiskellut tätä asiaa, kun se nyt on noussut esiin muutamissa blogeissa. Olen samaa mieltä kuin Susa P., Maija ja Morre. En koe, että minun (tai kenenkään muunkaan) pitäisi millään tavalla ilmoittaa, että mistä kirja on peräisin, mutta saa toki jos haluaa. Eiköhän jokainen meistä kuitenkin kerro rehellisen mielipiteensä kirjasta, oli se sitten arvostelukappale, kirjastolaina tai lahja ystävältä. Eikä minun blogini tarkoitus ainakaan ole mainostaa kirjoja vaan puhtaasti olla lukupäiväkirja ja kirjoista keskustelemisen väline :--)

    Susa P.:n pointti lehtikritiikeistä on myös hyvä!

    VastaaPoista
  8. Laura, aivan samaa mieltä:) Minusta näissä keskusteluissa on hieman missattu se minunkin näkemykseni kirjablogeista, eli että (ainakin omani) on oma lukupäiväkirjani ja tarkoituksena ei tosiaankaan ole mainostaa kirjoja vaan jutella niistä muiden kiinnostuneiden kanssa:) Kiitos kommentistasi, Laura:)

    VastaaPoista
  9. Hih, Sanna, kiteytät aika hyvin minunkin näkökulmani; lukupäiväkirjassa kerrotaan kirjoista ja toivotaan keskustelua muiden niistä kiinnostuneiden kanssa :-)

    Kiitos täsät!

    VastaaPoista
  10. En lainkaan kyseenalaista blogistien kykyä käsitellä ilmaista kirjaa objektiivisesti, moinen ajatus on minusta blogistia aliarvioiva. Mutta (saatan nyt sohaista jotakuta) jos ja kun blogisti kokee ja sanoo "vain" pitävänsä lukupäiväkirjaa ja keskustelevansa muiden lukemista harrastavien kanssa, niin miksi sitten edes pyytää arvostelukappaleita? Eikö kirjastolaitos ja omat hankinnat riitä palvelemaan tätä tarkoitusta? Pitääkö päästä käsittelemään uutuuksia, eikö voi odottaa kunnes kirjaston varauslistat tulevat inhimillisen pituiseksi. Mihin perustuu tarve päästä kirjoittamaan uutuuksista mahdollisimman pian eli silloin kun kirjan markkina-arvokin on korkeimmillaan? Tokihan linjanveto kustantajienkin toiminnan kohdalla hakee varmasti kirjablogien osalta vielä linjaansa. Ja jos pyytää arvostelukappaleen, onko mielestään velvoitettu lukemaan ja kirjoittamaan kirjasta?
    -ohrana-

    VastaaPoista
  11. (Anteeksi, Sanna, kun tungen tänne vastaamaan omasta puolestani ohranan hyviin kysymyksiin.)

    Minä pyydän arvostelukappaleita siksi, että olen niin saamarin hätäinen :D Kyllä. Siinä se syy on. Muutenhan tosiaan voisin odotella kirjastokappaleita. Kun kerran minulla on mahdollisuus saada uutuus ilmaiseksi todella nopsaan (joskus jopa ennen virallista ilmestymispäivää), niin tuntuisi pöljältä olla käyttämättä sitä mahdollisuutta.

    Osan uutuuksista hankinkin itse, sillä arvostelukappaleet eivät ole itsestäänselviö "Yksi arvostelukappale, kiitos!". (Uutuuksia saattaa muuten löytää divareistakin edullisesti, vinkki!)

    Osan uutuuksista sain töistä ollessani kirjakaupassa. Joskus nimittäin kustantajat lähettivät sinne ennakkokappaleita kirjoista myyjien luettavaksi.

    Ja mielestäni olen velvoitettu lukemaan ja kirjoittamaan arvostelukappaleesta. Mutta se MITÄ kirjoitan, onkin sitten minun asiani. Jos kirja on huono, niin se on.

    VastaaPoista
  12. Toinen anonyymi täällä. Bloggaajat näyttävät ajattelevan eettisyyttä vain ns. "lukijoiden hyvänä". "Kyllä ne lukijat tietävät, että arvostelen rehellisesti....".

    Asia ei ole yksinomaan näin. Ensiksikin kommentoin, että lukija ei ole sentään ajatustenlukija. Jos ei kirjoita mihinkään auki, että puheena olevaa asiaa on edes pohtinut, lukijassa voi herätä kummallisia mietteitä. Sama se on tutkimuksen kannalta, vaikka kirjablogissa ei suinkaan ole kysymys arvioinnista vaan subjektiivisesta arvostelusta. Kärjistäen: Jos et näe, osaa pohtia tai nosta esille luotettavuuteen liittyviä asioita, lukija voi vetää johtopäätöksen, että mieleen ei ole tällaisia asioita bloggaajalla koskaan edes noussut. Siksi minusta asia on hyvä kirjoittaa auki johonkin. Muotohan on sama: kirjoittaako sen erilliselle sivulle vai johonkin muuhun kohtaan.

    Toiseksi kommentoisin, että kyse ei vain näennäisestä "lukijan hyvästä". Myös itse saat hyötyä saamalla tai tilaamalla niitä arvostelukappaleita. Taas kärjistäen: lukijahan saattaa päätellä (jos et koskaan mitään asiasta mainitse), että epärehellisillä blogikeinoillla sen kun kitkuttelet yhä enemmän niitä ilmaisia arvostelukappaleita jostakin. Hyötyhän se on sekin, tosin oma hyöty. Toisaalta omaa hyötyä voi olla se, että juuri päivänpolttavien kirjojen tilaus ja niistä bloggaaminen saattaa muuttua omaksi yritykseksi haalia itselle lukijoita. En väitä, että näin on, mutta tämä olisi hyvä miettiä ja pohtia. Ja kirjoittaakin johonkin, josta sen voisi nähdä pysyvästi.

    Kolmanneksi nostan esille nuo blogipilvet. Jos tietyltä kustantamolta paljon haalii kirjoja, blogin vieressä vääjäämättä toljottaa kissankokoisilla kirjaimilla vaikkapa, että WSOY. Kyllä siihen lukijan silmä tarttuu. Sitähän varten pilvet ovat olemassakin

    VastaaPoista
  13. Booksy, :) se on ollut ainakin minun ajatukseni;)

    Ohrana, kiitos hyvistä kysymyksistäsi ja pohtivasta kommentista! Morren vastaus täsmää minuunkin. Minä pyydän arvostelukappaleita siksi, että olen tajuttoman hätäinen. Haluaisin päästä lukemaan kaikki uutuuskirjat heti ja jos minulla on mahdollisuus saada muutama odotettu uutuus heti käsiini, ilman kirjastojen pitkiä varausjonoja, käytän mielelläni tämän mahdollisuuden. Varaan tietysti myös kirjoja kirjastosta, mutta myös opiskelijalle tämä arvostelukappaleiden saaminen on aivan mahtava asia, eipä tarvitse maksaa varausmaksuja kaikista kirjoista joita haluaisi lukea.

    Ja jos pyydän arvostelukappaleen haluan lukea sen ja kirjoittaa siitä blogiini, mutta Morren tavoin päätän itse tietysti mitä siitä kirjoitan.

    Morre, kiitos hyvistä vastauksista! Ja niin kuin tuossa yläpuolella kirjoitin niin olen samaa mieltä kanssasi. Minäkin olen tajuttoman hätäinen ja lukisin mielelläni kaikki uutuuskirjat heti (jos aikaa olisi riittämiin...;) Mutta tämähän ei tarkoita sitä että kaikki uutuuskirjat olisi saatu arvostelukappaleina. Vaan juuri kirjastosta, divareista ja kavereilta lainattuja on mukana paljon.

    Anonyymi, kiitos hyvästä kommentistasi. Otat esille hyviä pointteja, ja siksi minusta Kuluttajaviraston vastaus marjikselle oli varsin mainio. Eli se, että kirjoittaisi johonkin blogissaan että saa arvostelukappaleita. Niin kuin sanoit, asiasta on hyvä mainita jotta se on selvää lukijoille sillä eihän kukaan ajatuksia lue.

    VastaaPoista
  14. "Pilvestä" sen verran, että Wsoy ja Otava nousevat senkin takia ylitse muiden, koska heiltä on tullut kauemman aikaa ja enemmän julkaisuja kuin esimerkiksi pienemmiltä kustantamoilta. Jos on lukenut vahempia kotimaisia kirjoja luentokursseja varten ja purkanut näitä blogiin niin väistämättä näiden kustantamoiden kirjat ovat enemmän tunnisteissa esillä.

    Minua tässä arvotelukappalekeskustelussa on hämmentänyt myös se toinen puoli, jos kirja ei ole kustantamoista saatu vaan ostettu, niin pitääkö sekin mainita. Oletetaan, että kirja on sitten kirjastosta, mutta esimerkiksi itse ostan erittäin paljon uusia kirjoja ja tuntuu nyt oudolle, että se on nyt lähtökohtaisesti kaikkien mielestä arvostelukappale.

    Kaikilla meillä on asioita, jotka vaikuttavat arvioon. On se ostettu, lainattu, saatu tai varastettu. Näin myös lehdissä, sillä heilläkin vaikuttaa myös suhteet kustantamoihin. Eihän kukaan kuvittele, että pystyy lukemaan ja kirjoittamaan ilman tiettyjä merkityksiä, mutta teksti voi olla silti omanlaista ja rehellistä.

    VastaaPoista
  15. Minä luotan kyllä kirjabloggaajan objektiivisuuteen, makuasiat ovat makuasioita ja itse asiassa olen huomannut, että lahjakaakkia saatetaan kohdella huonomminkin kuin sellaista, josta on pulitettu kahisevaa: suojellaan itseä ja ostopäätöstä ja rahojen tuhlausta puolustamalla sitä ostettua kipaletta mainettaan paremmaksi ;)

    Siltikin itse arvostan, jos saan tietää, että nyt puhutaan arvostelukappaleesta. Se on vain minusta hyvä tapa ihan samalla tavoin kuin muoti- ja kauneusblogeissa on mielestäni asiallista mainita ilmaisten "lahjusten" alkuperä, kun niitä aletaan mainostaa... blogikulttuuri on vasta oikeastaan muokkautumassa, mitään varsinaisia sääntöjä ei ole, mutta henkilökohtaisesti arvostan eniten niitä bloggaajia, jotka kertovat postauksessa käsittelemänsä tuotteen alkuperän, oli se sitten ostettu alelaarista tai saatu kotiovelle vaaleanpunaisessa lahjapaperissa...

    VastaaPoista
  16. Kuten Marjiksenkin blogissa jo kommentoin, niin itse lukijana en pane pahitteeksi, jos kirjan alkuperä ilmoitetaan. Mielestäni se kuitenkin aina vaikuttaa jonkin verran lukukokemukseen ja omalla tavallaan myös motiiviin lukea ko. kirja.

    Itse olen automaattisesti lähes aina kirjoittanut, onko kirja lahja, kirjastosta tai mahdollisesti itse ostettu. Lahjaksihan saan sellaisiakin kirjoja, joita en välttämättä muuten lukisi ikinä. Yleensä kirjat, jotka ostan ilman että olen ne ensin lukenut, on sellaisia, joilta odotan paljon. (Tai sitten ne ovat olleet alennuksessa hehes.) Kirjastosta taas lainailen tietysti vain itsäeni kiinnostavia kirjoja, mutta sellaisia, joita ei malta ostaa.

    MUTTA mielestäni kenenkään ei tarvitse ilmoittaa mitenkään kirjan alkuperää, jos ei halua. Voihan se myös muokata kirjaa lukijan mielessä. Esimerkiksi jos ilmoittaa saaneensa jonkun kirjan vaikka lahjaksi hyvältä ystävältä ja kehuu sitä kovasti, niin voihan se haiskahtaa, että kehuuko se nyt kirjaa kirjan vai ystävän takia ;) Vaikka en usko, että kukaan tällaiseen sortuu. Sen verran fiksuilta ainakin minun lukemat bloggarit vaikuttaa. Mutta mahdollisuushan siihen on aina.

    Mutta älä turhaan mainosta mistä olet kirjan saanut, jos se ei tunnu luontevalta. Itse olen tehnyt sitä alusta alkaen edes ajattelematta asiaa sen enempää =)

    VastaaPoista
  17. Luitteko muuten HS mielipidepalstalla tässä muuan päivä sitten erään palveluistajan arvioinnin VR:n toiminnan oikeutuksesta. Yksi parhaimpia kirjoituksia mitä olen elämäni aikana lukenut.

    Siinähän todettiin, että kun VR:n toimijat ja työntekijät toimivat annettujen ohjeiden mukaisesti, niin se jo sinänsä lähtökohtaisesti legitmoi toiminnan oikeaksi. Siis että jos toimii yhtiön annettujen sääntöjen mukaisesti, niin tuolloin toimii myös eettisesti oikein. Ikäänkuin yhtiö olisi pätevä määritelemään toimintamme moraalin. Samahan se oli kansallissosialismissa... kun käskettiin tehdä, ja ihmiset tekivät, niin seuraukset olivat mitä olivat.

    Tämän vuoksi minusta ei blogin toimintatapojakaan voi oikeuttaa sillä, että kun kerran lehdessä on niin tai näin, niin sitten meillä bloggaajillakin voi olla. Ei minusta. Me voimme miettiä asioita ja luoda omat perustellummat ja kenties jopa paremmat säännöt kuin noilla lehdillä.

    Toiseksi mua häiritsee hieman tuo asia, että bloggaus voisi olla jotenkin objektiivista. Tiedän kyllä, mitä sillä tarkoitetaan, mutta silti. Bloggaus ei ole objektiivista sanan varsinaisesssa merkityksessä. Tuskin mikään elämässä.

    VastaaPoista
  18. Hanna, totta, silloinhan tulisi tosiaan mainita jokaisen arvioimansa kirjan alkuperän. Nyt vasta (;)) muuten ymmärsin mistä pilvistä oli puhetta, mutta juuri kuten sanot, siihen minkä kustantamon kirjoja lukee paljon on luullakseni kyllä paljon muitakin selityksiä kuin että näiltä saisi eniten arvostelukappaleita.

    Vera, totta. Jos ostaa kirjan itse kalliilla niin kyllä yhtä hyvin voi sen kirjan arvioida hieman paremmaksi koska haluaa puolustella itselleen ostostaan;) Juuri tuo vertailu muotibloggaajien saamiin lahjuksiin on minusta hankala asia, onko arvostelukappaleiden saaminen sama kuin jos muotibloggaaja saa ilmaisia vaatteita. Mutta miksipä ei olisi...

    Katri, monta hyvää pointtia tuli esille kommentissasi. Jään miettimään miten jatkossa teen täällä blogissa, olisi kaikkein parasta mikäli olisin heti alusta alkaen kertonut, mistä kirjat on lähtöisin. Silloin ei olisi ongelmia;)

    Anonyymi, minä en ole kyseistä lehtijuttua lukenut, joten kiitos lyhyestä yhteenvedosta. Minustakaan lehtien sääntöjä ei suoraan voi verrata blogeihin, sillä olen edelleen ainakin oman blogini kohdalla sitä mieltä, että en suoraan arvio kirjoja kuten lehdissä tehdään. Hankala tietysti vetää raja, mutta en koe omia tekstejäni todellakaan lehtien kaltaisiksi, ammattilaisten kirjoittamien tekstien kaltaisiksi.Joten omat, selkeät säännöt blogimaailmaan olisi tosiaan hyvä asia!

    VastaaPoista
  19. En ole suoraan sanottuna koskaan ajatellut mistä blogin kirjoittaja on saanut kirjan. Minulle ajatus arvostelukappaleiden jakamisesta blogien kirjoittajille on muutenkin uusi. En ole oikeastaan tullut edes ajatelleeksi, että joku saisi arvostelukappaleita.

    Minusta ei ole tarpeen eritellä mistä kirja on peräisin. Varmasti tekstistä huomaa, jos joku "ylimainostaa". En ole kuitenkaan vielä koskaan nähnyt missään kirjablogissa tekstiä, jota olisin pitänyt mainostamisena.

    Olen itse kirjoittanut oman kirjahyllyni kirjoista, kirjaston kirjoista ja bookcrossingin kautta tulleista kirjoista. Joskus olen saattanut mainita, että olen saanut kirjan bookcrossingin kautta, mutta en kovin usein, koska minulla on lukemista odottavia bookcrossing-kirjoja niin paljon.

    Jos saisin itse arvostelukappaleen, luultavasti siitä mainitsisin.

    VastaaPoista
  20. Annika, minäkin alussa mainitsin kun sain ekat arvostelukappaleeni ja voisin ajatella tekeväni niin jatkossakin. Mietin myös sitä, että jos mainitsen arvostelukappaleista tuleeko siitä sitten turhaa "asian mainostamista"...No, voisihan sitä testata ja katsoa miten se sujuisi;)

    VastaaPoista
  21. Sanna, kävin lukemassa postauksesi ja sen perään syntyneet mielenkiintoiset kommentit jo eilen. Aihe on selvästi esillä nyt monessa paikassa, ja ihan hyvä niin. Tuokin on muuten mielenkiintoinen esiin tullut näkökohta, että tottakai itse ostamansa kalliin kirjan haluaa aina automaattisesti ajatella hyväksi :).

    VastaaPoista
  22. Tessa, totta. Minä päädyin nyt tekemään samoin kuin sinä, eli ilmoittamaan mistä krijat ovat kotisin. Se tuntui itsestä ainakin nyt parhaalta vaihtoehdolta, mutta ymmärän yhä asian hankaluuden ja kaikkien eri näkökulmat;)

    VastaaPoista
  23. jotkut muotiblogien pitäjät ovat oikeutetusti kyseenalaistaneet, miksi kirjablogien ei tarvitsisi saaduista näytekappaleista mainita, mutta muotibloggaajan täytyy esim. kynsilakastaan. molemmat ovat tavaroita, joita firmat lähettävät myydäkseen ja mainostaakseen omia tuotteitaan. parempi olisi mainita saaduista tuotteista selvästi ja suoraan.

    VastaaPoista
  24. Anonyymi, tuollaisia keskusteluja en ole valitettavasti muotiblogeissa huomannut, mutta ihan aiheellisia tosiaan. Minustakin ilmaiset kirjat ja esim. ilmaiset kynsilakat tai vaatteet voi rinnastaa.

    VastaaPoista
  25. Olen viime aikoina huomannut, etten aina itsekään muista, onko kirja tullut minulle kirjastosta vai arvostelukappaleena. Toistaiseksi en kuitenkaan ole yrittänyt työntää arvostelukappaleita palautusautomaattiin :)

    Minä pyydän arvostelukappaleita kustantajilta, mutta vain silloin kun ne ovat aivan uunituoreita, eli ennen kuin niitä saisi kirjastosta. Jos kirja on jo tullut vastaan kirjaston uutuuslistalla, niin silloin liityn kiltisti jonon jatkoksi, vaikka sillä tavoin joutuisikin odottamaan vähän pidempään.

    VastaaPoista
  26. Jori, minäkin pyydän useimmiten ihan uusia, tuoreita kirjoja joita ei vielä kirjastosta esim saa. Paljon myös varailen kirjoja kirjastosta ja muutaman uutuuden per vuosi ostankin;)

    VastaaPoista
  27. Nyt täytyy sanoa, että alleviivaan täysin, mitä Jori sanoo, mutta lisään vielä, että en ymmärrä,mistä tässä meuhkataan:

    Jokainen arvostelu on aina subjektiivinen, onpa se kirja sitten saatu mistä tahansa, eikä se tee siitä yhtään sen parempaa tai huonompaa. Arvostelukappaleita saavat myös toimittajat ja niin sain itsekin siinä työssä ollessani. Silti jokaisella on varmasti oma suhteensa lukijoihin, joissa kerrotaan, miltä kirjaelämys 'juuri minusta tuntui'. Lukijoita ei saa pettää, minun mielestäni.

    VastaaPoista
  28. Olen Leena ihan samaa mieltä, lukijoita ei saa pettää ja minusta olisi ihan outo ajatus, että arvostelisi arvostelukappaleet eri tavalla kuin muut kirjat. Ihan hassu ajatus jota en ennen tätä "kohua" edes ole tullut ajatelleeksi. Toimittajien saamia kirjoja en täysin voi verrata ainakaan omiini, sillä en koe että kirjoitan kirjoista samalla tasolla kuin esim. toimittajat...Mutta ehdottomastihan aina on kyse subkektiivisesta mielipiteestä -oli kirja sitten saatu mistä tahansa!:)

    VastaaPoista
  29. Yritin googletella, onko Kuluttajavirasto tehnyt tästä asiasta uusia päätöksiä, mutta en löytänyt. Hehän lupasivat palata asiaan loppuvuodesta, mutta nyt ollaan jo pitkällä siitä ohi. Ehkä jossain vaiheessa laitan uuden kysymyksen asiasta, jos ei mitään kuulu.

    VastaaPoista
  30. marjis, tuo olisikin hyvä. Olisi kiva saada asiaan "virallista tietoa" :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, ne ilahduttavat minua suuresti! :)
Kommenttienvalvonta on käytössä kesällä lisääntyneen roskakommenttien vuoksi. Kommenttisi ei siis näy heti, vaan tulee näkyviin vasta, kun olen hyväksynyt sen.