Keltin uni / Mario Vargas Llosa
Alkuteos: El sueño del celta, 2010
Otava, 2011. 516 sivua.
Suomentaja: Sulamit Hirvas
Mistä minulle? Kirjastosta varattu
Irlantilainen Roger Casement lähti 1900-luvun alussa Britannian konsuliksi Kongoon. Kongossa hän sai seurata maan alkuasukkaiden kammottavaa kohtelua ja kirjoitti Britannian konsulina lehtijuttuja kokemuksistaan. Kongon jälkeen Casement matkusti Amazoniaan ja koki järkytyksen. Etelä-Amerikassa nimittäin alkuasukkaiden kohtelu oli vielä Kongoakin hurjempaa. Kumiviljelmillä työskentelevien intiaanien ruumiinosia silvottiin, naisia ja tyttöjä raiskattiin miesten silmien alla ja ihmisiä surmattiin jos parempaa tekemistä ei keksitty. Huonosti käyttäytyvät joutuivat auringon paahtamalla aukiolle jalkapuihin, ilman ruokaa ja vettä, kunnes he kuihtuivat pois. Kuihtuneet ruumiit heitettiin viidakkoon eläinten ruuaksi. Casementin vuodet ulkomailla olivat sekä fyysisesti että psyykkisesti rankkoja. Välillä häntä kiusasi malaria ja siihen kuuluva korkea kuume, välillä taas jatkuva ripuli tai satiaiset.
Rankkojen vuosien jälkeen Casement sai arvonimen sir ja ryhtyi taistelemaan Irlannin itsenäisyyden puolesta. Kaikki "isot miehet" eivät kuitenkaan pitäneet tästä ja Casement joutui tärmäyskurssille Britannian hallinnon kanssa ja hänet vangittiin vuonna 1916. Jo kirjan alussa lukijalle selviää, että Casement istuu vankilassa odottaen hirttopäiväänsä. Kirjassa saa rinnakkain seurata nykyhetkeä ja Casementin menneisyyttä, seikkoja jotka aiheuttivat vangitsemisen ja hänen kuolemanjälkeisen mustamaalaasimen. Kuolemansa jälkeen Casementin seksuaalisuudesta käytiin kiivasta väittelyä hänen päiväkirjamerkintöjensä sekä lääkärintarkastuksen vuoksi.
Keltin uni on historiallinen romaani Roger Casementin elämästä, vaikka en ennen kirjan aloittamista hoksannut, että Casement on todellinen henkilö. Vargas Llosan kieli on tuttua Tuhmasta tytöstä, sujuvaa, varsin helppoa mutta silti hienoa. Afrikan, Amerikan ja Euroopan kulttuuri 1900-luvun alussa oli myös mukavaa seurattavaa. Kirjassa oli minun makuuni hieman liikaa sitä politiikkaa ja henkilöitä (joilla oli vaikeita nimiä) oli vähän liikaa, jotta olisin ihan pysynyt kärryillä. Tykkäsin kirjassa siitä, että se vuorotellen kertoi nykyajasta (kun Casement istui vankilassa) sekä miehen menneisyydestä maailman eri kolkissa. Myös Casementin seksuaalispainotteiset päiväkirjamerkinnät olivat varsin mielenkiintoista luettavaa. Pisteet myös siitä, että Vargas Llosa oli kirjoittanut jälkisanat Casementin kuoleman jälkeisestä mustamaalaamisesta ja tämän homoseksuaalisuuden paljastumisesta. Homoseksuaalisuus tuli hyvin esille jo kirjassa, mutta tapa jolla se tuli julkiseksi oli epäselvää.
Ei siis sisällöltään ihan Tuhman tytön veroinen kirja, mutta Vargas Llosa nousee silti yhdeksi suosikkikirjailijakseni.
★★★
Olen lukenut Vargas Llosalta vain Vihreän talon, enkä ollut siitä yhtä innostunut kuin sinä Keltin unesta tai Tuhmasta tytöstä. Ehkä pitäisi kokeilla jompaakumpaa niistä.
VastaaPoistaMargit, Tuhma tyttö oli minusta loistava, tämä taas ihan ok, paikoin hieman tylsä aiheeltaan. Vihreän talon haluan lukea seuraavaksi, mutta luulenpa että Tuhman tytön kaltaiseksi ei nouse mikään;)
VastaaPoistaMinullakin on tämä tällä hetkellä lainass kun tykästyin kanteen ja nimeen kun näin tämän akateemisessa. Saattaa kuitenkin olla että jää lukematta.. Afrikkaan sijoittuvat kirjat ovat usein kompastuskivi minulle jostain syystä. Mutta Irlannin itsenäisyystaistelut kiinnostavat kyllä, joten saapa nähdä miten käy. :)
VastaaPoistaRéa, Afrikasta ei kirjassa loppujen lopuksi ole ihan hirveästi, jos Irlannin itsenäisyystaistelut kiinnostaa kannattaa kyllä lukea tämä:) minustakin kirjan kansi on muuten hieno!
VastaaPoista