Kartanpiirtäjä / Kamila Shamsie
Gummerus, 2011. 392 sivua.
Suomentaja: Kristiina Drews
Kannen suunnittelu: Sanna-Reeta Meilahti
Alkuteos: Kartography, 2002
Mistä minulle? Varattu kirjastosta
Kamila Shamsien ensimmäinen suomennettu teos Poltetut varjot nousi viime vuonna lukemistani kirjoista parhaaksi. Shamsien toinen suomennettu teos, ennen Poltettuja varjoja kirjoitettu Kartanpiirtäjä on minusta, jos mahdollista, vielä Poltettuja varjojakin parempi. Todella vahva, koskettava, kulttuurisesti mielenkiintoinen romaani.
Kartanpiirtäjässä seurataan Pakistanin Karachissa syntyneiden Raheenin ja Karimin elämää. Kaksikon vanhemmat ovat tiivis nelikko -kaksi paria, mutta kaikki neljä keskenäänkin erittäin läheisiä. Karim ja Raheen jakavat kaiken syntymästään lähtien. He ovat kuin sisko ja veli, nukkuvat nikama nikamaa vasten, puhuvat anagrammein omaa kieltään, täydentävät toistensa lauseita, lukevat toistensa ajatuksia. He kasvavat onnellisen tietämättöminä ympärillä kasvavista vaaroista, kaupungin väkivaltaistumisesta ja korruptoitumisesta.
Raheen ja kartoista hullaantunut Karim kasvavat yhdessä, he jakavat ystävänsä, perheensä, haaveensa ja salaisuutensa. Pian kaksikko kuitenkin huomaa sen pienen eron, joka heidän perheidensä välillä vallitsee kun Karimin perhe joutuu muuttamaan Lontooseen pakoon Pakistanin väkivaltaisuuksia. Raheen ja Karim erkaantuvat toisistaan, jatkavat yhteydenpitoa kirjeitse mutta pian elämä vie heidät yhä kauemmas toisistaan. Kaksikko on erossa vuosikausia, ja kun he jälleen tapaavat kaikki on muuttunut. Karachi ei ole enää se sama turvallinen koti joka se joskus oli, vanhempien suhteet ovat muuttuneet eikä se läheisin ihminenkään enää tunnu samalta. Kun salaisuudet selviävät, on kurjilta totuuksilta helpompi sulkea silmät. Mutta siinä samassa kaksikko on vähällä menettää toisensa. Ovatko Raheen ja Karim enää tarpeeksi samanlaisia, tarpeeksi entisenlaisia, voidakseen jakaa sisimpänsä toiselle?
Kartanpiirtäjä on tiivis, intiimi romaani jonka tarina ja henkilöt tulevat lähelle. Poltetut varjot oli paljon laajempi ja tarina "rehotti" enemmän, tässä taas keskityttiin Raheenin ja Karimin tarinaan. Kamila Shamsie osaa luoda henkilöhahmot, joihin on helppo samaistua. Tarina on koskettava, surullinen, pelottavakin. Ennen kaikkea kirjan tarina on todentuntuinen kertomus ystävyyden vahvasta siteestä levottomissakin olosuhteissa, välillä eri puolilla maailmaa. Kirjassa liikutaan eniten mielenkiintoisessa Pakistanissa, mutta välillä tehdään hyppäyksiä Lontooseen ja Amerikkaankin. Minä pidän hurjasti kirjoista, joissa kerrotaan eri maiden kulttuureista ja tavoista. Minusta on ihan mahtavaa hypätä uuden kirjan mukana täysin tuntemattomaan, ja pala palalta koota isompaa tilkkutäkkiä tästä uudesta kulttuurista, uudesta maasta.
Pidin Kartanpiirtäjästä todella paljon. En keksi tästä mitään negatiivista sanottavaa. Muutamaa kohtaa en ehkä ihan tajunnut, mutta tykkään siitäkin, että kirjailija antaa lukijankin vähän ajatella ja lukea rivien välistä, eikä tarjoile kaikkea valmiina. Kirjan tarinassa on hieno sanoma ja minun kriteerini loistavalle kirjalle täyttyy; kävin lukukokemuksen aikana läpi monia tunteita, niin vihaa ja surua kuin iloakin!
★★★★★
ps! Kirjan kansi on myös aivan upea:)
**********maailmanvalloitusprojekti: Pakistan**********
Myös seuraavissa blogeissa on kirjoitettu tästä kirjasta:
Sanna, anteeksi, lopetin lukemisen heti, kun kerroit, että tämä on parempi kuin Poltetut varjot. Yritän kaikkeni, että saan tämän tehtyä ennen joulua, joten palaan aiheeseen sitten. Muistuta minua, jos ei kuulu;-)
VastaaPoistaPoltetu varjot olisi ollut minullekin vuoden ykköskirja ellei olisi tullut sitä Pakistania ja sotaa yms. Siihen asti kirja oli täyttä kultaa, joten kyllä Shamsie osaa kirjoittaa.
Leena, odotan innolla ajatuksiasi tästä!:) Tämä on paljon tiiviimpi paketti kuin Poltetut varjot ja tässä on hieman mausteita Hotelli Panamasta...Uskon, että tykkäät tästä:)
VastaaPoistaMinäkin aion lukea tämän. Vaikuttaa sellaiselta kirjalta, joka jää pitkäksi aikaa mieleen.
VastaaPoistaKatja, tämä on tosiaan sellainen kirja, joka jää mieleen. Ainakin luulen niin ;)
VastaaPoistaSaitpas taas kiinnostumaan yhdestä kirjasta, kohta minulla onkin tulossa kirjastosta melkein tulva!
VastaaPoistaVoi että, olenkohan oikeassa, että te kaikki toistaiseksi kirjasta bloganneet olette kehuneet tätä jopa Poltettuja varjoja paremmaksi! Kirja on minullakin ja ehdottomasti lukulistalla, mutta voi olla, että ehdin sen pariin vasta vuodenvaihteen jälkeen.
VastaaPoistaKyllähän tämä täytyy lukea! Ihan jo tuo upea kansi riittäisi minulle innostukseksi, mutta tietysti sisältö ratkaisee, ja on ilmeisesti rautaa.
VastaaPoistaMinä en ole lukenut Poltettuja varjoja, aikonut kyllä. Mutta nyt tämä jo odottaa lukupinossa ja toivon mukaan pääsisin jo ensi kuussa tämän pariin!
VastaaPoistaNorkku, hienoa! Ehtisipä vaan lukea kaikki hyvät kirjat;)
VastaaPoistaKaroliina, ainakin kaikki arviot jotka olen lukenut/löytänyt on sitä mieltä. Minä en uskonut että itse olisin samaa mieltä, ennen kuin luin tämän. Poltetut varjot oli niin mieleenpainuva, mutta tämä oli vielä parempi:)
Suketus, kansi on tosiaan upea ja sisältökin loistava :D
Susa, hienoa! Odottelen arviotasi tästä!:)