En tiedä minkä kirjan lukisin seuraavaksi, koska olen viime aikoina lukenut niin vahvoja, loistavia romaaneja että pettymys on suuri, jos seuraava luettava on huono. Kukkien verellä kirjotun jälkeen tartuin Kamila Shamsien Poltetut varjot -romaaniin joka oli mielestäni myös loistava. Runsas, monipuolinen kieli, erittäin mielenkiintoinen ja vaihteleva tarina, ihanat, mielenkiintoiset henkilöhahmot ja minua niin kovasti kiinnostavat toisen maailmansodan tapahtumat.
Poltetut varjot kertoo japanilaissyntyisen Hirokon ja tämän perheen tarinaa. Tarina alkaa siitä kun Hiroko menettää tärkeän ihmisen Nagasakin pommituksissa vuonna 1945. Siitä alkaa Hirokon selviytyminen, tarinan edetessä Hiroko asuu ensin Intiassa, välillä vierailemme myös Afganistanissa ja Pakistanissa ja loppua kohden Yhdysvalloissa. Poltetut varjot kietoo yhteen kahden perheen tarinat ja se ulottuu toisen maailmansodan alusta, vuodesta 1945 2000-luvulle saakka siihen asti kun Hiroko on yli 70-vuotias nainen.En oikein osaa, enkä tahdokaan, paljastaa juonta ja kirjan tapahtumia sen enempää, kannattaa ehdottomasti lukea itse!
Poltetut varjot on tarina rakkaudesta, menettämisestä, surusta ja dramaattisesta, jatkuvasti muuttuvasta maailmasta. Historialliset tapahtumat ovat mielenkiintoisia, sodanaikaiset tapahtumat toki kovin tuskaisia ja surullisia Hirokolle ja tämän läheisille. Kaiken surun ja tragedian keskeltä paistaa kuitenkin ääretön rakkaus läheisiä kohtaan ja se teki mielestäni romaanista kuitenkin "kevyemmäksi".
Minä jäin tarinaan koukkuun ensimmäisiltä sivuilta lähtien ja ahmin paksun (460 sivuisen) kirjan muutamassa päivässä. Mielettömän upåea lukukokemus taas kerran, suosittelen lämpimästi!
*****
Huom! Täällä on kiva arvonta käynnissä!
Kiitos linkityksestä;)
VastaaPoistaPoltetut varjot kiehtoo minuakin kovasti, tulee minullakin varmaan lukuun syksyn aikana!
SaSo, meillä on ihan sama kirjamaku! Sitä ei näe siitä, mitä kirjoja minä teen, sillä teen laidasta laitaan, vaan siitä, mitkä kirjat vaikuttavat meihin. Minulle tämä Poltetut varjot oli myös huippujuttu. Jos haluat lukea arvosteluni, löydät sen hakukoneella, kun kirjoitat siihen vain kirjan nimen.
VastaaPoistaValitsen vuoden lopussa parhaat kirjat ja siitä näkee, mitä arvotan ja miten.
Ainoa, mikä minua hiukan häiritsi Poltetuissa varjoissa oli se, mikä oli siinä ikäänkuin liikaa. Kirjassa oli kuin kahden kirjan 'matsku' siinä kohtaa, missä puhuttiin liikaa Afganistanin sodasta ja Pakistanista. Minä olisin nekin sivut halunnut keskittyä päähenkilöiden syvälliseen sisäiseen kasvuun ja muutokseen. Mutta tämä on vain makukysymys.
Toisaalta olen viime aikoina purnannut yleisesti semmoisesta viruksesta, joka ajaa kirjailijat ymppäämään samaa teokseen kuin kolmen romaanin matksun. Aivan kuin he eivät luottaisi, että vähemmän on enemmän. Kun luin Paul Claudelin Harmaat sielut ja saman kirjalijan Varjojen raportin, huomasin, miten erilaista on lukea pienempää tarinaa, joka sitten onkin kuitenkin suurempi...
Vinkki: Liina rankka juttu lukea Poltettujen varjojen jälkeen Elävältä haudatut!
VastaaPoistaSaSo, älä välitä, minulle on tullut kirjoitushäriö, koska kirjoitan liikaa. Siis ei 'liina', vaan 'liian'.
VastaaPoistaLinkitän sut kohta!
Leena, ensiksi kiitos linkityksestä:)
VastaaPoistaMietin hieman samaa lukiessani Poltettuja varjoja kuin sinäkin. matskua oli todella paljon, kokoajan tapahtui jotain ja eri maissa ja tapahtumissa vierailtiin useasti. Yhdessä kohtaa se ärsytti hieman, seuraavassa tulin siihen tulokseen, että juuri kirjan ja tarinan "runsaus" miellytti minua kovastikin.tarina ei käynyt tylsäksi ja suurin osa tapahtumista tuli täysin yllättäen, kuten esim. muutama kuolemantapaus...
Ja itsekin mietin, kannattaako heti tämän jälkeen aloittaa Elävältä haudattuja. Päädyin lukemaan hieman "kevyempää" Anja Kaurasta/Snellmannia tähän väliin:)
Susa, kannattaa ehdottomasti lukea Poltetut varjot. Ja varmaan muuten sopii juuri syyslukemiseksi;)
VastaaPoistaKiinnostava kirja! Tämän haluan joskus lukea.
VastaaPoistaPolka, suosittelen lämpimästi:)
VastaaPoista