torstai 26. elokuuta 2010

Raja

Raja / Riikka Pulkkinen. 2007. 399 sivua

Riikka Pulkkisen esikoisromaani Raja ilmestyi vuonna 2006. Kirjan kertojina toimii 16-vuotias Mari joka rakastuu äidinkielenopettajaansa, naimisissa olevaan kahden lapsen isään Julian Kanervaan. Marin ja Julianin lisäksi kirjan kertojina toimii 53-vuotias Anja Aropalo joka on Marin äidin sisko. Anjan mies sairastaa Alzheimerin tautia ja Anja on aikoinaan tehnyt miehelleen lupauksen, että kun mies ei enää muista mitään, on unohtanut kaikki, auttaa hän miestä kuolemaan. Marin, Anjan ja Julianin lisäksi kirjan nuorimpana kertojana toimii Julianin päiväkoti-ikäinen Anni-tytär. Kaikkien neljän kertojan elämät ovat yhteydessä toisiinsa.

Mari ja Julian ryhtyvät kiellettyyn, intohimoiseen suhteeseen. Lukion ekaa luokkaa käyvä Mari ja opettajan toimiva 29-vuotias Julian rakastuvat ja tapailevat niin koulussa kuin se ulkopuolellakin. Marin on ollut vaikea hyväksyä itseään, hän viiltelee, miettii jopa itsemurhaa ja hänella on oikeastaan vain yksi hyvä ystävä, Tinka. Suhde Julianiin saa Marin tuntemaan itsensä halutuksi, tärkeäksi ja kauniiksi mutta suhteen paljastuttua ulkomaailmalle ei asiat enää ole yhtä hyvin.

Julian kamppailee tunteittensa kanssa. Toisaalta avioliitto vaimonsa Jannikan kanssa ei suju niin hyvin kuin hän tahtoisi, toisaalta tass perhe-elämä Jannikan sekä kahden nuoren tyttären, Annin ja Adan kanssa on hänen arkeansa-  tuttua ja turvallista. Puuttuvaa rakkautta vaimoonsa Julian lähteekin hakemaan suhteestaan Mariin. Julian aloittaa myös väitöskirjansa ja tutustuu sitä kautta Marin äidin siskoon, Helsingin yliopiston kirjallisuuden professorina toimivaan Anja Aropaloon. Anja hautoo myös itsemurhaa, yrittää jopa sitä unilääkkeillä mutta epäonnistuu yrityksessään. Anjan miehellä Antilla on Alzheimerin tauti ja hän asuu hoitokodissa. Anja käy tervehtimässä miestään usein ja muistaa jatkuvasti miehelleen antamansa lupauksen -kun mies ei enää muista hän on luvannut auttaa miestä kuolemaan. Antin muisti on olematon ja Anja miettii kuinka lunastaa lupauksensa. Hoitokodissa hän tapaa miehen jonka kanssa aloittaa tiiviin suhteen ja lopulta hän tietää mitä tehdä miehensä suhteen.

Kirjan nuorimpana kertojana toimii Julianin tytär Anni joka on päiväkodissa. Anni joutuu vanhempiensa ihmissuhdeongelmien ja riitojen silminnäkijäksi ja näkee ja ymmärtääkin monia asioita joita tapahtuu Julianin ja Marin välillä.

Riikka Pulkkisen kieli on sujuvaa, henkilöhahmot mielenkiintoisia ja tapa, jolla henkilöiden elämät ovat kietoutuneet yhteen on myös mielenkiintoinen. Kirja on kirjoitettu niin, että jokainen luku on yhden päähenkilön näkökulmasta kirjoitettu. Se tuo selkeyttä ja kirjan tapahtumia on helppo seurata. Minä olin taas kerran koukussa heti ensimmäisiltä sivuilta lähtien. Neljänsadan sivun aikana ei kertaakaan tullut mieleen että "loppuisi jo" tai että en olisi jaksanut lukea. Suorastaan ahmin sivut ja ihmeen nopealukuinen kirja onkin kyseessä vaikka sivumäärä ehkä väittää toista. Kirjan kantavina teemoina on rakkaus ja lupaukset, kirjan nimen mukaan myös niitä rajoja mietitään - missä menee rakkauden raja, missä lupausten lunastamisen raja? Päähenkilöiden elämät kietoutuvat toisiinsa, voi myös ajatella että syynä on traagisuus, särkyneitä sydämiä, sairautta, jopa kuolemaa.

Riikka Pulkkisen esikoisromaani on niin vahva ja hyvä kirja, että minä odotan jo todella innoissani kirjailijan seuraavaa romaania. Pulkkisen kakkosromaani, Totta, ilmestyy jo tämän syksyn aikana. usklataisin väittää, että yksi uusi suomalainen kirjalilija ainakin minun suosikkien joukkoon! Rajan henkilöt jäävät mieleen pitkäksi aikaa.

*****

11 kommenttia:

  1. Minä myös odotan tätä uutta Riikka Pulkkisen kirjaa!

    Ida

    VastaaPoista
  2. Luin Rajan heti sen ilmestyttyä ja pidin siitä kovasti. Erityisesti samaistuin Mariin, mutta Anjan henkilöhahmo oli kiinnostava (tehdäkö armomurha vai ei). Annin roolia kirjassa taas en oikein käsittänyt.

    Luin Rajan uudestaan pari vuotta sitten ja olin vähän ihmeissäni siitä, mitä olin kirjassa nähnyt. Hyvä se oli edelleenkin, muttei mitenkään maata mullistava lukukokemus. Kirja ei näköjään kestänyt toista lukukertaa. Muakin kyllä kovasti kiinnostaa nähdä, miten Pulkkinen onnistuu uudessa kirjassaan, sitä kun käsittääkseni kirjoitettu pitkään ja hartaasti...

    VastaaPoista
  3. Minä luin Rajan viime vuonna ja olin kyllä todella positiivisesti yllättynyt; niin vahva ja mielenkiintoinen esikoisteos!! Odotankin siis innolla tuota tulevaa kirjaa!

    VastaaPoista
  4. Ahaa..meitä on näköjään kaksi Susaa täällä kirjablogimaailmassa ;)

    VastaaPoista
  5. Tartuin tohon kirjaan, kun sen kirjaston hyllyltä bongasin etukantensa perusteella. Takakansi sitten vakuutti, että kannattaa lukea (harvoin takakanet mua jostain syystä saa lukemaan...) ja vitsi, en kyllä yhtään kadu, että lainasin kirjan :) Tykkäsin paljon ja mielenkiintoista oli varsinkin lukea miesopettajan ja oppilaan suhteesta.

    En tiennytkään, että kakkosromaani ilmestyy jo, can't wait! :)

    VastaaPoista
  6. Sait kiinnostumaan, lisäsin lukulistalleni.

    VastaaPoista
  7. Ida, onneksi ilmestyy jo pian!:)

    Susa, samaa mieltä olen kanssasi tuosta Annin roolista yhtenä "pääkertojana". Anja oli erittäin mielenkiintoinen niin kuin myös Mari johon minäkin pystyin hieman samaistumaan:)

    Susa, minäkin rehellisesti sanottuna yllätyin kirjan vahvuudesta. Innolla odotetaan Pulkkisen uutta kirjaa!:)

    sandr-A-licious, minä valitsen usein myös kirjat kansien perusteella, tässäkin se oli yksi osasyy kirjan lukemiseen:)

    Jori, kiva kuulla!:)

    VastaaPoista
  8. Kertojista Anni oli ainoa, joka tyyliltään poikkesi muista niin selvästi, että tiesi äänessä olevan lapsen vaikka tämä olisi kertonut mitä. Muidenkin kertojien tyyli poikkesi toisistaan, mutta Anni alleviivasi sen ja poisti epäilyksen siitä, kertovatko kaikki kertojat samanlaisella äänellä vai eivät.

    Marin ja Julianin suhdetta oli kiinnostava seurata, vaikka olikin helppo arvata, mitä sille lopulta kävisi. Minua viehätti kovasti se, kun lopulta saatiin vedettyä yhtäläisyys Marin ja Julianin sekä Anjan ja miehensä tarinoiden välille.

    Sitä en oikein ymmärrä, miksi Julian piti yhdistää Anjaan. Pyrkimys oli varmaankin saada kaikkien neljän elämät kietoutumaan jännittävällä tavalla toisiinsa, mutta tuo kohta jäi kovin keinotekoiseksi ja ohueksi.

    Tykkäsin silti riittävästi lukeakseni Pulkkisen seuraavankin romaanin, jahka sen kirjastosta kouraani saan.

    VastaaPoista
  9. Jori, minuakin jäi hieman ihmetyttämään Anjan ja Julianin "yhteys". Kun se kerran piti mainita, olisi siitä voinut ehkä kertoa enemmän. Nyt asiasta mainittiin mielestäni (jos oikein muistan) vain muutamassa kohdassa ja erittäin lyhyesti.
    Mutta minäkin innolla odottelen Pulkkisen toista romaania:)

    VastaaPoista
  10. Löysin eilen tämän kirjablogin, kun aiemmin seuraamani blogi hiipui hiljaisuuteen. Mielenkiintoisia, juuri minua kiinnostavia kirjoja täällä näemmä käsitellään, joten päätin liittyä mukaan :-)
    Luin Rajan jo aika kauan aikaa sitten. Silloin se tuntui ihan hyvältä tarinalta, mutta nyt kun muistelen sitä, huomaan, että en muista siitä juuri mitään. Eipä siis tehnyt kovinkaan pitkäaikaista vaikutusta.
    Mutta sen verran Riikka Pulkkinen jäi kiinnostamaan, että tartuin nyt hänen uuteen kirjaansa Totta.
    Ja sepä tuntuukin aivan erinomaiselta, lukeminen on tosin vielä kesken. Mutta siitä kirjasta keskustellaan muualla...
    Onpa kiva, Sanna, kun pidät tätä blogia :-)

    VastaaPoista
  11. Hanna, kiitos kehuista ja tervetuloa mukaan! Todella kiva kun löysit tänne:) Pulkkisesta on tullut yksi suosikkikirjalijoitani, Tottan arvostelin itse ihan jokunen viikko sitten. Tulepa sinnekin kommenttiboksiin kertomaan mielipiteesi luettuasi sen!:)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, ne ilahduttavat minua suuresti! :)
Kommenttienvalvonta on käytössä kesällä lisääntyneen roskakommenttien vuoksi. Kommenttisi ei siis näy heti, vaan tulee näkyviin vasta, kun olen hyväksynyt sen.