Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike / Tuomas Kyrö

Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike / Tuomas Kyrö

WSOY, 2012. 130 sivua.

Kannen suunnittelu: Mika Tuominen

Mistä minulle? pyydetty arvostelukpl kustantajalta

Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja on hauskimpia kirjoja joita olen lukenut. Halusin siis ehdottomasti lukea kyseisen kirjan jatko-osan, Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike, heti sen ilmestyessään. Useimmiten kirjojen jatko-osat ovat minusta ensimmäisiä osia huonompia, mutta ilokseni tässä tapauksessa nautin Mielensäpahoittajan uusista näkemyksistä aivan yhtä paljon kuin niistä ensimmäisistäkin.

Kahdeksankymppisen Mielensäpahoittajan emäntä on Kuusikodin vuodeosastolla. Kotiapulainenkin on muuttunut rumasta, mutta tehokkaasta ja mukavasta Raisasta kauniiksi tytöksi jota Mielensäpahoittaja ei voi sietää. Apulainen saa lähteä, kyllä isäntä yksin pärjää. Mutta isännällä on nälkä, eikä hän ole ikinä laittanut ruokaa. Niinpä on tartuttava emännän reseptikansioon ja opittava tämä uusi taito. Tästä seuraa tietysti monia yrityksiä ja erehdyksiä, mutta lopulta myös onnistumisia. Naapurin Kolehmainen pyytää lautasellisen makkarasoppaa lisää, eikä enää olekaan ihan täysi ääliö. Ja ikinä ei ole liian vanha oppimaan uutta!

Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike on täynnä osuvia ja hauskoja havaintoja elämästä, ruuanlaitosta ja maailmasta noin yleensä. Kirja on hauska, mutta Mielensäpahoittajan havainnot ovat myös koskettavia ja todella oivaltavia. Monta kertaa nyökkäilin lukiessani, noinhan ne asiat oikeasti ovatkin! Vaikka päähenkilömme urputtaa ja jupisee melkein kaikesta, on hän silti lämminsydäminen ja sympaattinen tapaus. Vaimoa käydään katsomassa vuodeosastolla joka viikko koulutaksikyydillä, ja naapurin thaimaalaista vaimoa täytyy välillä hieman auttaa ja opastaa.

Kyrö on kyllä kahden Mielensäpahoittajan myötä noussut yhdeksi suosikkikirjailijakseni. Hänellä on taito luoda hauskoja tarinoita vähäeleisesti, mutta samalla hän tekee teräviä ja osuvia havaintoja. Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike on hauska, koskettava ja otteessaan pitävä kirja. Minä luin tämän yhdeltä istumalta ja nautin suunnattomasti. Plussaa myös kirjan keskeltä löytyvistä kuvista. Niissä esitellään niin vanhoja ruuanlaittotapoja kuin reseptikorttejakin. Tätä kirjaa voin kyllä lämpimästi suositella ihan kaikille.


★★★★★


Myös Kirsi on jo ehtinyt lukea tämän.

ps! Tämän myötä toivotan kaikille oikein hyvää ja toivottavasti kirjaisaa pääsiäistä! Blogini ei täysin hiljene pääsiäiseksi, palailen viimeistään lauantaina kera uuden kirjan. Pientä kevätarvontaakin lupaan vielä huhtikuulle :).