Yövartio / Sarah Waters
Tammi, 2007. 509 sivua.
Alkuteos: The Night Watch, 2006.
Suomentanut: Helene Bützow
Sarah Watersin Yövartio valikoitui lukupiirimme kuukauden kirjaksi. Luin tämän jo ehkä kuukausi sitten, mutta sai tästä lopulta kirjoitettua vasta nyt. Valokuvakin kirjasta jäi ottamatta, sillä nyt se on matkannut jo muualle luettavaksi joten tällä kertaa joudun tyytymään kustantajan tarjoamaan kuvaan kirjan kannesta.
Kirjan alussa eletään toisen maailmansodan jälkeistä aikaa. Viv työskentelee epämääräisessä toimistossa ( deittipalvelu tms?) ja tapailee naimisissa olevaa miestä jonka hän on tavannut sota-aikana. Vivin veli Duncan vuorostaan on vankilasta vapautumisensa jälkeen asunut vanhan miehen luona. Oman suunvuoronsa kirjassa saa myös Kay, joka on kotoisin rikkaasta perheestä ja toiminut sodassa ambulanssikuskina. Sodan jälkeen Kay kuitenkin asuu vanhassa murjussa ja pukeutuu mieluummin miesten vaatteisiin. Mukana on myös naispariskunta, kirjailijana toimiva kaunis Julia, sekä tämän tyttöystävä Helen. Yövartiossa seurataan pääasiassa näiden henkilöiden edesottamuksia ja elämää. Kirja alkaa vuodesta 1947 ja kertoo sodan jälkeisestä elämästä. Kirjan jälkimmäiset osat kertovat vuosista 1944 ja 1941 ja kuvailee sota-ajan tapahtumia ja samalla lukijalle selviää, miten Viv, Duncan, Kay, Helen ja Julia ovat päätyneet siihen tilanteeseen, jossa ovat vuonna 1947.
Yövartiossa on paljon mielenkiintoisia aiheita. Minä innostun aina kirjoista, jotka kertovat toisesta maailmansodasta. Yövartiossa myös seksuaalisuus ja erilaiset seurustelusuhteet ovat suuressa osassa. Julia ja Helen eivät voi osoittaa rakkauttaan avoimesti ulkotiloissa vielä vuonna 1947, sillä he saavat jo muutenkin pitkiä katseita viettäessään vapaapäivää rennosti yhdessä. Viv taas seurustelee varatun miehen kanssa, joka niin ikään tuottaa vaikeuksia suhteen kummallekin osapuolelle.
Minä pidin Yövartion rakenteesta ja siitä, että kirjan alussa saa tietää oikeastaan "lopputuloksen" ja vähitellen kirjan edetessä selityksiä siihen, miten tuohon tilanteeseen on jouduttu. Sotakuvaukset olivat samalla rankkoja ja kauheita, mutta kiinnostavia. Myös se, että kirjan yksi pääteemoista on homoseksuaalisuus tekee Yövartiosta hieman erilaisen toisesta maailmansodasta kertovan kirjan. Minusta Waters on myös onnistunut sodanaikaisen Lontoon kuvaamisessa todella hyvin. Henkilöt ja tapahtumat vaikuttavat todellisilta ja uskottavilta vaikka toki ovatkin todella ankeita, harmaita ja lohduttomia.
Yövartio on pitkä ja aika massiivinen kirja, ja minä pitkästyin paikoitellen tämän kanssa. Minusta kirjaa olisi hyvinkin voinut tiivistää, nyt samoja asioita jaariteltiin välillä turhankin kauan. Tiivistämisen lisäksi en oikein keksi kirjasta muuta moitittavaa, ja vaikka heti luettuani tämän ajattelin että olin tähän pettynyt, nyt jälkeenpäin ajateltuna pidinkin Yövartiosta paljon! Niin se mielipide voi muuttua kun ei kirjoitakaan kirjasta heti lukemisen jälkeen. Tämä oli mieleenpainuva kirja ja henkilöhahmotkin niin taidolla kuvailtuja, että he jäivät hyvin mieleen.
Lukupiirissämme tästä kirjasta ei oikein innostuttu, ainoastaan minä ja Anni taidettiin lopulta saada kirja luettua. Minä kuitenkin pidin tästä paljon, ja suosittelen muillekin, varsinkin toisesta maailmansodasta kiinnostuneille historiallisten romaanien ystäville.
★★★★
Myös ainakin Satu, Linnea ja Salla ovat lukeneet Yövartion.
Yövartio oli ensimmäinen Watersilta lukemani kirja, ja ihastuin siihen täysillä. Takautumat olivat minusta hienosti ja koukuttavasti toteutettu, ja henkilöhahmoihinkin kiintyi, kaikkine virheineen ja ongelmineen. Vaikka he tekivät kaikenlaisia huonoja ratkaisuja elämässään ja varsinkin ihmissuhteissaan, he tuntuivat jotenkin niin uskottavilta ja inhimillisiltä että heille toivoi hyvää.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä. Minä en osaa sanoa, pidinkö tästä vai Vieras kartanossa-kirjasta enemmän. ne ovat niin erilaisia, mutta kuitenkin kumpikin todella hyviä :).
PoistaMinulla on tämä lojunut hyllyssä jo ties kuinka kauan. Aloitin sitä kerran, mutta lopetin lukemisen jo muutamien sivujen jälkeen. Oli varmaan väärä ajankohta. Olen lukenut pari muuta Watersin kirjaa ja erityisesti pidin Fingersmithistä, joka muistaakseni on käännetty nimellä silmänkääntäjä.
VastaaPoistaTäytyy ottaa tämä kyllä lukulistalle uudelleen. Luulen, että tykkäisin ja tämä arviosi oikeastaan vahvistaa sitä tunnetta. :)
Silmänkääntäjän minä haluan jossain vaiheessa ihan ehdottomasti lukea ja Vieras kartanossa oli hyvä! Kannattaa kyllä ehdottomasti tämäkin jossain vaiheessa lukea :).
PoistaYövartio lienee Watersin teknisesti taitavin kirja. Siitä häntä myös kiitettiin, so. tästä kerronnasta taaksepäin. Mikäänhän ei sinällään estä lukemasta kirjaa lopusta alkuun, jos haluaa perinteisemmän etenemistyylin.
VastaaPoistaHenkilökuvista yksi mieleenjäävimpiä on myös Vivianin vahinkoraskaus ja se miten hänen on siitä selviydyttävä - se, että hän pelastuu hengissä vain pontevan vuokraemännän ansiosta. Ehkä vähän liikaa kärjistäen: ja sitten naiset saivat siivota koko sotkun.
Minä pidin kirjan etenemistavasta, se toi hieman erilaisuutta tähän kirjaan. ja mainitsemasi Vivianin tilanne oli tosiaan yksi kirjan mieleenpainuvimpia!
PoistaHei Sanna, oli kiinnostavaa lukea esittelysi Yövartiosta. Joko tämän tai Vieras kartanossa aion lukea Watersilta seuraavaksi. Silmänkääntäjä oli hyvä!
VastaaPoistaKiitos kovasti, kiva jos pidit :). Minä luen seuraavaksi Silmänkääntäjän ja suosittelen sinulle lämpimästi sekä tätä Yövartiota, että Vierasta kartanossa :).
PoistaKiva että pidit tästä! Minä en ihan tälle lämmennyt, en tiedä mikä siinä oikein tökki vaikka tekstin taidokkuuden tunnistinkin. Silmänkääntäjää on kehuttu kyllä minulle, ajattelin antaa Watersille vielä mahdollisuuden sen kanssa.
VastaaPoistaItse pidin kyllä myös tuosta takaperoisesta kerronnasta!
Harmi ettet ihan innostunut tästä. Mulla oli samanlainen fiilis heti kirjan luettuani, mutta nyt jälkeenpäin ajattelen tätä tosi hyvänä ja positiivisena lukukokemuksena :).
PoistaLuen paraikaa Silmänkääntäjää, olen pitänyt! Tämä onkin seuraava Waters vuorossa sitten joskus, kuulostaa mielenkiintoiselta :)
VastaaPoistaMinä vuorostani odotan ehtiväni Silmänkääntäjän pariin. Kiva lukea mielipiteesi siitä kohta! :)
PoistaKääk, sä sait nyt kirjoitettua tästä! Munkin pitäis tästä pikkuhiljaa kirjoittaa tuo.. :s
VastaaPoistaSä et ollut varmaan sillon vielä tullut, kun muiden kanssa juteltiin ja sanoin että luin siitä edellsinä yönä parisataa sivua ja saattoi mennä monikin asia ohi :D Harmi, että nää piirikirjat jää aina mulla niin tiukille..
Tietyllä tapaa miellyttävän elegantti kirja.
Joo, vihdoin sain. Ei ollut aamupäivällä muuta tekemistä ;). Harmittavasti mulla jäi tämä lukupiirikeskustelu vähänä väliin. Lopulta sitten kuitenkin tykkäsin tästä vaikka kesti aika kauan lukea tämä! :)
PoistaMinä olen lukenut Watersilta Vieraan kartanossa, josta pidin paljon, ja yrittänyt lukea Silmänkääntäjää, joka jostain syystä tökki. Ennakkokäsitykseni on, että Yövartio olisi jotenkin (vielä) laadukkaampi kuin Vieras, joten jossain vaiheessa tutustun varmaan tähänkin tiiliskiveen :).
VastaaPoistaMinä en osaa laittaa Vierasta ja tätä paremmuusjärjestykseen, olen tykännyt kummastakin tosi paljon. Kiva jos luet tämän! :)
PoistaKuulostaa todella hyvältä! Pidin kyllä Sarah Watersin The Little Strangeristä (tosin kirja tylsistytti välillä - apua, saako näin sanoa ilman että koko Blogistania hyökkää päälle :O ), mutta vähän lisämaustetta ei olisi ollut pahitteeksi. Ja mie olen ihan koukussa homokirjoihin, tiedä sitten mikä niistä tekee niin mielenkiintoisia. :)
VastaaPoistaKyllä saa sanoa kehutun kirjan tylsistyttäneen ;D. Kiva vaan kun on vähän erilasia mielipiteitä :). Varmaan tykkäisit tästä, se homous on kuitenkin aika isossa roolissa :).
PoistaHuikea kokemus!
VastaaPoista