Ne jotka jäävät / Tua Harno

Ne jotka jäävät / Tua Harno

Otava, 2013. 269 sivua.

Kannen suunnittelu: Timo Numminen

Mistä minulle? kustantajalta saatu arvostelukpl

Kiinnostuin Tua Harnon esikoisromaanista Ne jotka jäävät luettuani ison liudan kehuvia blogiarvioita kirjasta. Onneksi päätin lopulta itse lukea tämän, olen nimittäin todella vaikuttunut Harnon esikoisesta!

Kirjassa seurataan erään perheen tarinaa, monen sukupolven kautta. Nykyhetkessä Frida opiskelee Teatterikorkeakoulussa ja elää yhdessä miehensä Emilin kanssa, johon tutustui sattumalta eräänä iltana vuosia aiemmin. Fridan lisäksi oman tarinansa kertoo myös Fridan isä Raimo sekä Raimon isä Poju. Frida muistaa isänsä Leonard Cohenin näköisenä miehenä, isänä joka soitti tyttärelleen musiikkia ja käski kuuntelemaan sanoja tarkkaan. Sitten isä katosi, oman mielensä koukeroihin ja lopulta ihan kokonaan. Mikä rooli on Pojulla, Fridan isoisällä, joka aikoinaan vietti suuren osan elämästään Yhdysvalloissa eri naisten kainaloissa?

Ne jotka jäävät avaa Fridan suvun elämää pikkuhiljaa, pala palalta ja sukupolvi sukupolvelta. Minä viihdyin eniten juuri Fridan ja tämän isän tarinassa, kun taas Pojun naisseikkailut välillä kyllästyttivät. Fridaan pystyin myös tietenkin samaistumaan parhaiten, mutta koin myös Raimon kamppailun mielenterveysongelmien kanssa todella realistisesti ja kiinnostavasti kuvailluksi.

Harnon kielenkäyttö on niin taitavaa, kaunista, sujuvaa ja jotenkin valmista, että en osaa ajatella tätä esikoisromaaniksi. Kirja on hieno kokonaisuus, henkilöt kiinnostavia, kieli kaunista ja tarina mukaansavievä. Lisäksi pidin monista, pienistä yksityiskohdista joita kirjan sivuilla riitti. Vaikka alussa ajattelin että Leonard Cohenin musiikin rooli on "tungettu" kliseisesti tarinaan mukaan, koin kuitenkin jo aikaisessa vaiheessa että se ei häirinnyt minua, vaan lopulta tykkäsin tästä yksityiskohdasta todella paljon. Musiikki ja Cohenin kappaleet oli leivottu luonnolliseksi osaksi tarinaa, ja ne tukivat sitä hienosti. Myös muutamat tunnelmakuvailut etenkin Fridan ja Emilin suhteen alkuajoilta jäivät erityisesti mieleeni.

Olen ymmärtänyt että Harnon romaanin tapahtumat ovat osittain kirjailijan omasta elämästä. Tai ainakin osia Fridan elämästä täsmää myös Harnoon. Hän aloitti opiskelut oikiksessa, mutta siirtyi lopulta Teatterikorkeakouluun opiskelemaan. Pidin tästäkin yksityiskohdasta, ja uskon että tarinan todentuntuisuus voi myös johtua osittain tästä. Oli miten oli, koin kirjan tapahtumat suurimmaksi osaksi realistisiksi ja jäin lukemisen jälkeenkin miettimään etenkin Fridan elämää.

Kokonaisuutena Ne jotka jäävät oli kiinnostava, kaunis ja koskettava sukupolvitarina. Harno on kirjoittanut hienon, ehjän esikoisromaanin ja odotan innolla kirjailijan seuraavia teoksia!

★★★★