Ifa / Jukka Tervo
Iván Rotta, 2013. 379 sivua.
Kannen suunnittelu: Kalle Pyyhtinen / utudesign
Mistä minulle? kustantajan tarjoama arvostelukpl
Sain Jukka Tervon tuoreen romaanin Ifa arvostelukappaleena kustantajalta. Kirja vaikutti kiinnostavalta: muistinsa menettänyt muusikko makaa sairaalassa ja alkaa pala palalta muistaa asioita menneisyydestään. Historiallinen romaani joka sisältää paljon populaarikulttuuria ja muistoja lapsuudesta, nuoruudesta ja nykypäivästäkin.
Kirjan alussa keski-ikäinen muusikkomies herää sairaalassa. Hän on menettänyt muistinsa, eikä muista miksi on sairaalaan joutunut, eikä osaa kertoa mitään perheestään tai elämästään ylipäänsä. Pikkuhiljaa, psykiatri (?) Harrin avulla mies alkaa muistelemaan ja muistamaan asioita elämästään. Lapsuudesta muistuu mieleen palasia, muusikkouran varrelta legendaarisia tarinoita ja pian myös asioita nykypäivästä, perheenjäsenistä ja muistinmenetystä edeltävistä tapahtumista. Pala palalta mies rakentaa historiansa uudelleen.
Kirja on tarinaltaan kiinnostava. Miehen muisteluja pienestä kainuulaisesta kotikylästä on kiva lukea, kuten myös populaarikulttuurin värittämästä Suomesta. Musiikkiaihetta oli minun makuuni kirjassa ehkä hieman liikaa, koska se ei suosikkiaiheisiini kuulu. Mutta tuohan on ihan vain subjektiivinen mieltymyskysymys, eikä sinänsä kirjan vika.
Myös kirjan rakenne on kiinnostava. Mies muistaa elämästään osia pala palalta, ja kirja on myös koottu samalla tavalla. Ajassa hypitään kovasti, ja se teki minusta rakenteesta samalla sekavan. Välillä olin varsin hukassa sen kanssa, missä ajassa mennään ja mitä elämänvaihetta mies nyt muistelee. Myös nykypäivän tapahtumat, mitkä asiat oikeasti sairaalassa tapahtuivat, jäivät minulle usein arvoitukseksi. Toisaalta sairaalassa herännyt, muistinsa menettänyt mies voi kokea kaiken varsin sekavana ja ahdistavana, joten sinänsä kirjan rakenne antaa miehen ajatuksista varmasti varsin uskottavan kuvan, vaikka se teki myös minusta lukijana sekavan ja vaikeutti keskittymistäni.
Kirjan kieli on helppoa ja varsin sujuvaa, ja paikoittain uppouduin tarinan vietäväksi pidemmäksikin aikaa. Valitettavasti keskittymiseni kuitenkin herpaantui heti kun ajassa hypittiin, ja putosin kärryiltä. Kertojamiehen elämään on mahtunut paljon kiinnostavia ihmissuhteita, joiden kuvailu oli kirjan parhaimpia ja kiinnostavimpia asioita. Erilaisia naisia, erilaisia suhteita ja ikuinen rakkauden nälkä ja lopulta myös sen tosirakkauden löytyminen ja sen menettämisen pelko ovat suuressa roolissa läpi kirjan.
Kokonaisuutena Ifa osoittautui minulle varsin vaikeaksi kirjaksi. En päässyt tarinaan aivan kunnolla sisään, vaikka aihe kiinnosti ja kaiken unohtaneen miehen muistojen palaamista olikin lukijana kiinnostavaa seurata. Sekava ja jotenkin vaikea rakenne teki tästä kuitenkin minulle tähän hetkeen varsin raskaan lukukokemuksen, mutta voi olla ettei kiireisen opiskelusyksyn alku ole olosuhteina vaikeahkolle kirjalle se kaikkein otollisin.
★★★-
Kirja on tarinaltaan kiinnostava. Miehen muisteluja pienestä kainuulaisesta kotikylästä on kiva lukea, kuten myös populaarikulttuurin värittämästä Suomesta. Musiikkiaihetta oli minun makuuni kirjassa ehkä hieman liikaa, koska se ei suosikkiaiheisiini kuulu. Mutta tuohan on ihan vain subjektiivinen mieltymyskysymys, eikä sinänsä kirjan vika.
Myös kirjan rakenne on kiinnostava. Mies muistaa elämästään osia pala palalta, ja kirja on myös koottu samalla tavalla. Ajassa hypitään kovasti, ja se teki minusta rakenteesta samalla sekavan. Välillä olin varsin hukassa sen kanssa, missä ajassa mennään ja mitä elämänvaihetta mies nyt muistelee. Myös nykypäivän tapahtumat, mitkä asiat oikeasti sairaalassa tapahtuivat, jäivät minulle usein arvoitukseksi. Toisaalta sairaalassa herännyt, muistinsa menettänyt mies voi kokea kaiken varsin sekavana ja ahdistavana, joten sinänsä kirjan rakenne antaa miehen ajatuksista varmasti varsin uskottavan kuvan, vaikka se teki myös minusta lukijana sekavan ja vaikeutti keskittymistäni.
Kirjan kieli on helppoa ja varsin sujuvaa, ja paikoittain uppouduin tarinan vietäväksi pidemmäksikin aikaa. Valitettavasti keskittymiseni kuitenkin herpaantui heti kun ajassa hypittiin, ja putosin kärryiltä. Kertojamiehen elämään on mahtunut paljon kiinnostavia ihmissuhteita, joiden kuvailu oli kirjan parhaimpia ja kiinnostavimpia asioita. Erilaisia naisia, erilaisia suhteita ja ikuinen rakkauden nälkä ja lopulta myös sen tosirakkauden löytyminen ja sen menettämisen pelko ovat suuressa roolissa läpi kirjan.
Kokonaisuutena Ifa osoittautui minulle varsin vaikeaksi kirjaksi. En päässyt tarinaan aivan kunnolla sisään, vaikka aihe kiinnosti ja kaiken unohtaneen miehen muistojen palaamista olikin lukijana kiinnostavaa seurata. Sekava ja jotenkin vaikea rakenne teki tästä kuitenkin minulle tähän hetkeen varsin raskaan lukukokemuksen, mutta voi olla ettei kiireisen opiskelusyksyn alku ole olosuhteina vaikeahkolle kirjalle se kaikkein otollisin.
★★★-
Minulla Ifa on kesken. En ole oikein pystynyt samaistumaan päähenkilön muisteloihin, sillä hän on hieman vanhempaa vuosimallia kuin minä. Jotenkin on tullut tunne, että tämä kirja voisi kolahtaa paremmin esim. nelikymppiseen mieheen.
VastaaPoistaHieman sama ongelma oli minullakin. En jostain syystä ihan päässyt tähän sisälle, vaikka toisaalta miehen muistelema aikakausi kiinnostaakin. Mutta olisikohan enemmän juuri miesten kirja?
Poista