Sivut

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Ruutukymppi / Tuomas Vimma


Ruutukymppi / Tuomas Vimma

Gummerus, 2013. 348 sivua.
Kannen suunnittelu: ?
Mistä minulle? kirjastolaina

Minä ihastuin muutama vuosi sitten Tuomas Vimman Gourmet-kirjaan, sen rempseään huumoriin ja hauskoihin kommelluksiin. Niinpä olen halunnut jo jonkin aikaa tutustua Vimman uudempiinkin romaaneihin. Kirjastoreissulla eteeni sattui uusin romaani, Ruutukymppi, jonka otin mukaani vaikka tämän kirjan edeltäjä, Raksa, onkin vielä lukematta. Ihan hyvin tämän jatko-osan pystyi kuitenkin lukemaan ilman kokemusta tuosta ekasta osasta. Täytyy kuitenkin jo näin alkuun sanoa, että tämä ei tehnyt minuun sen suurempaa vaikutusta. Gourmet pysyy yhä mielessäni hienona lukukokemuksena, mutta tämä ei sitten niin iskenytkään.

Raksa-romaanista tuttu rakennusfirma Hyperborea on kasvanut, ja työllistää itsensä pääkaupunkiseudun hienostoasuntojen remppaajana. Firmassa on töissä myös projektipäällikkö Sami, joka tekee ympäripyöreitä päiviä, aivan kuten firman pomo Danikakin. Viimeinen pisara Samille on Danikaa kosiskelemaan alkava ylimielinen arkkitehti van der Dick. Samin mitta täyttyy, ja hän päättää lähteä mukaan television realitysarjaan jossa remontoidaan, sisutetaan ja pöyhitään sohvatyynyjä kovia kokeneille asukkaille.

Ruutukymppi on varmasti tarkoituksella aika överi ja yliammuttu, eikä tämä tullut minulle yllätyksenä. Mutta en oikein päässyt tarinaan sisälle, enkä innostunut päähenkilöiden rakkaustarinastakaan. Päähenkilö Sami oli ihan mukiinmenevä, kliseinenkin suomalaisraksamies, jota kiinnosti alkoholi ja tissit. Ärsyttävämmältä vaikutti kuitenkin Danika, firman naispuoleinen pomo, jota en jostain syystä voinut sietää. Myös kirjassa käytetty puhekieli ja slangi ärsytti minua, ja teki tekstistä välillä vaikeasti ymmärrettävää. Kirjan sivuilla oli myös minun makuuni aivan liikaa erilaisia sanoja sukupuolielimille, niin naisten kuin miestenkin, joita ilman kirjan sanoma olisi minusta tullut esille yhtä hyvin kuin nytkin. 

Oli kirjassa toki hyvääkin. Tämä oli nopealukunen, paikoin varsin viihdyttävä ja nauruakin synnyttävä romaani. Telkkarin reality-sisustusohjelmista sai taas hieman uuden kuvan, ja jos sellaisia katsoisin, katsoisin niitä aivan uudella tavalla tämän kirjan jälkeen. Taidan kuitenkin jatkossakin jättää ne ohjelmat muiden katsottaviksi...

Haluan jatkossakin lukea Tuomas Vimman kirjoja, vaikka Ruutukymppi ei minuun erityisemmin iskenytkään. Hieman liian rumaa kieltä ja roisia menoa minun makuuni, ainakin näin kauniin, rauhallisen ja rakkaudentäyteisen joulun aikaan ;).

 ★+

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, ne ilahduttavat minua suuresti! :)
Kommenttienvalvonta on käytössä kesällä lisääntyneen roskakommenttien vuoksi. Kommenttisi ei siis näy heti, vaan tulee näkyviin vasta, kun olen hyväksynyt sen.