Plumeriaveranta / Mia Couto
Like, 2006. 170 sivua.
Alkuteos: A Varanda Do Frangipani, 2004
Suomentanut: Sanna Pernu
Kannen suunnittelu: Elisa Karmasalo
Mistä minulle? oma nettikirjakauppaostos
Mia Couto on mosambikilainen kirjailija jota pidetään portugalinkielisen Afrikan merkittävimpänä nuorena kirjailijana. Plumeriaveranta on hänen toinen suomennettu romaaninsa, ja ilmestynyt kirjahyllyyni nettikirjakaupan alennusmyyntien kautta. Eri maiden kulttuureista kertovat kirjat kiehtovat minua, ja niinpä päädyin tämänkin lukemaan.
Tarinan kertojana toimii Ermelindo Mucanga. Hänet on niin sanotusti haudattu väärään paikkaan, erään plumeriapuun juurelle vanhan linnoituksen verannan viereen. Linnoitus toimii nykyään vanhainkotina, joka tosin on asukkeineen unohtunut miinakenttien ja viidakkokasvillisuuden keskelle. Mucanga on siis kuollut, mutta muurahaiskäpy neuvoo vainajaa palaamaan elävien kirjoihin, jotta hän voisi kuolla uudelleen ja tulla kunnolla haudatuksi.
Mucanga palaa elämään asettuen poliisikomisario Izidine Naitaan, joka tutkii vanhainkodin johtajan murhaa. Poliisi kuulustelee vuoroin monia vanhainkodin asukkaita, ja poliisikomisarion kautta myös Mucanga pääsee kuulemaan vanhusten elämäntarinoita. Tarinoissa käydään läpi Mosambikin siirtomaavallan ja itsenäisyyden jälkeistä aikaa.
Plumeriaveranta on kiehtova kirja. Se raottaa Mosambikin historiaa ja kulttuuria vanhainkodin asukkaiden tarinoiden kautta. Kirja sisältää myös paljon mystisiä piireitä, joiden suurin ystävä minä en aina ole. Mutta tämä kirja oli jotenkin kokonaisuutena niin erilainen, että tähän tarinaan sopi ne oudotkin piirteet, esimerkiksi kuolleista takaisin elävien kirjoihin nouseminen.
Kirjan kieli on runollista ja kaunista, mutta varsin vaativaa. Vaikka kirjassa ei ole paljon sivuja kesti lukeminen kuitenkin aika kauan. Kirja vaatii lukijaltaan paljon ja tekstissä etenee varsin hitaasti. Romaani on rakennettu kiinnostavalla tavalla. Pidin siitä, miten Mosambikin historia avautuu vanhusten tarinoiden kautta. Mosambikin historiasta ja mystisestä kulttuurista saa hyvän kuvan tarinoiden kautta, ja maa osoittautuu todella kiehtovaksi.
Plumeriaveranta oli siis aika vaativa romaani. Aiheet olivat kiinnostavia ja kokonaisuus toimi varsin hyvin. Ihan minun kirjani tämä ei kuitenkaan ollut, sillä suosin kuitenkin "tavallisempia" kirjoja. Ehkä mystisistä kuviosta johtuen kirja jäi hieman etäiseksi eikä kukaan henkilöistä oikein tullut iholle asti, kun kaikista sai niin suppean kuvan. Mutta mystisten kulttuurien ystäville, erilaista kirjaa hakeville voin tätä kyllä suositella!
★★★
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, ne ilahduttavat minua suuresti! :)
Kommenttienvalvonta on käytössä kesällä lisääntyneen roskakommenttien vuoksi. Kommenttisi ei siis näy heti, vaan tulee näkyviin vasta, kun olen hyväksynyt sen.