Näihin kirjailijoihin haluan tutustua

Luen tällä hetkellä Geraldine Brooksin Kirjan Kansa -romaania ja se pitää minut kiireisenä lukurintamalla vielä muutaman päivän. Niinpä uusia luettuja kirjoja ei blogin puolelle vielä hetkeen ilmesty. Kesäloma loppui ja huomenna on taas muutto Turkuun edessä, joten muutkin asiat pitävät kiireisenä eikä lukemiseen ole niin paljon aikaa kuin haluaisin. Niinpä tähän väliin hieman listaa sellaisista kirjailijoista joiden teoksiin haluan tutustua. Kaipaan apua muilta lukijoilta -mistä kirjasta on hyvä aloittaa?:)

Kjell Westö
Monika Fagerholm
Alexander McCall Smith
Outi Pakkanen
Bo Carpelan
Cecelia Ahern
Jo Nesbo
Isabel Allende
Herta Müller

Vinkkejä yllä olevien kirjailijoiden parhaimmista teoksista otetaan siis vastaan!:)

Raja

Raja / Riikka Pulkkinen. 2007. 399 sivua

Riikka Pulkkisen esikoisromaani Raja ilmestyi vuonna 2006. Kirjan kertojina toimii 16-vuotias Mari joka rakastuu äidinkielenopettajaansa, naimisissa olevaan kahden lapsen isään Julian Kanervaan. Marin ja Julianin lisäksi kirjan kertojina toimii 53-vuotias Anja Aropalo joka on Marin äidin sisko. Anjan mies sairastaa Alzheimerin tautia ja Anja on aikoinaan tehnyt miehelleen lupauksen, että kun mies ei enää muista mitään, on unohtanut kaikki, auttaa hän miestä kuolemaan. Marin, Anjan ja Julianin lisäksi kirjan nuorimpana kertojana toimii Julianin päiväkoti-ikäinen Anni-tytär. Kaikkien neljän kertojan elämät ovat yhteydessä toisiinsa.

Mari ja Julian ryhtyvät kiellettyyn, intohimoiseen suhteeseen. Lukion ekaa luokkaa käyvä Mari ja opettajan toimiva 29-vuotias Julian rakastuvat ja tapailevat niin koulussa kuin se ulkopuolellakin. Marin on ollut vaikea hyväksyä itseään, hän viiltelee, miettii jopa itsemurhaa ja hänella on oikeastaan vain yksi hyvä ystävä, Tinka. Suhde Julianiin saa Marin tuntemaan itsensä halutuksi, tärkeäksi ja kauniiksi mutta suhteen paljastuttua ulkomaailmalle ei asiat enää ole yhtä hyvin.

Julian kamppailee tunteittensa kanssa. Toisaalta avioliitto vaimonsa Jannikan kanssa ei suju niin hyvin kuin hän tahtoisi, toisaalta tass perhe-elämä Jannikan sekä kahden nuoren tyttären, Annin ja Adan kanssa on hänen arkeansa-  tuttua ja turvallista. Puuttuvaa rakkautta vaimoonsa Julian lähteekin hakemaan suhteestaan Mariin. Julian aloittaa myös väitöskirjansa ja tutustuu sitä kautta Marin äidin siskoon, Helsingin yliopiston kirjallisuuden professorina toimivaan Anja Aropaloon. Anja hautoo myös itsemurhaa, yrittää jopa sitä unilääkkeillä mutta epäonnistuu yrityksessään. Anjan miehellä Antilla on Alzheimerin tauti ja hän asuu hoitokodissa. Anja käy tervehtimässä miestään usein ja muistaa jatkuvasti miehelleen antamansa lupauksen -kun mies ei enää muista hän on luvannut auttaa miestä kuolemaan. Antin muisti on olematon ja Anja miettii kuinka lunastaa lupauksensa. Hoitokodissa hän tapaa miehen jonka kanssa aloittaa tiiviin suhteen ja lopulta hän tietää mitä tehdä miehensä suhteen.

Kirjan nuorimpana kertojana toimii Julianin tytär Anni joka on päiväkodissa. Anni joutuu vanhempiensa ihmissuhdeongelmien ja riitojen silminnäkijäksi ja näkee ja ymmärtääkin monia asioita joita tapahtuu Julianin ja Marin välillä.

Riikka Pulkkisen kieli on sujuvaa, henkilöhahmot mielenkiintoisia ja tapa, jolla henkilöiden elämät ovat kietoutuneet yhteen on myös mielenkiintoinen. Kirja on kirjoitettu niin, että jokainen luku on yhden päähenkilön näkökulmasta kirjoitettu. Se tuo selkeyttä ja kirjan tapahtumia on helppo seurata. Minä olin taas kerran koukussa heti ensimmäisiltä sivuilta lähtien. Neljänsadan sivun aikana ei kertaakaan tullut mieleen että "loppuisi jo" tai että en olisi jaksanut lukea. Suorastaan ahmin sivut ja ihmeen nopealukuinen kirja onkin kyseessä vaikka sivumäärä ehkä väittää toista. Kirjan kantavina teemoina on rakkaus ja lupaukset, kirjan nimen mukaan myös niitä rajoja mietitään - missä menee rakkauden raja, missä lupausten lunastamisen raja? Päähenkilöiden elämät kietoutuvat toisiinsa, voi myös ajatella että syynä on traagisuus, särkyneitä sydämiä, sairautta, jopa kuolemaa.

Riikka Pulkkisen esikoisromaani on niin vahva ja hyvä kirja, että minä odotan jo todella innoissani kirjailijan seuraavaa romaania. Pulkkisen kakkosromaani, Totta, ilmestyy jo tämän syksyn aikana. usklataisin väittää, että yksi uusi suomalainen kirjalilija ainakin minun suosikkien joukkoon! Rajan henkilöt jäävät mieleen pitkäksi aikaa.

*****

Sonja O. kävi täällä

Sonja O. kävi täällä / Anja Kauranen. 1981, 275 sivua

Anja Kaurasen (Snellman) esikoisromaani Sonja O. kävi täällä ilmestyi jo vuonna 1981. Minä sain sen luettua vasta nyt. olen oikeastaan vasta tämän vuoden aikana tutustunut Kaurasen/Snellmanin kirjoihin ja hän nousikin heti yhdeksi kotimaiseksi kirjailijasuosikikseni.

Sonja O. kävi täällä on Sonjan kertoma tarina omasta elämästään. Sonja viettää lapsuutensa venäläisten vanhempiensa ja isovanhempiensa kanssa Helsingissä. Nuoruusvuosina alkaa itsensä etsiminen, naiseksi kasvaminen. Sonja seikkailee miesmaailmassa, harrastaa seksiä rokkareiden, naisten, professoreiden, runoilijoiden ja itsensä kanssa,  päätyy avoliittoon, aborttiin ja välillä jopa mielisairaalaan. Ilahduttavinta tässä romaanissa oli seurata Sonja O:n kasvua, hiljaista itsensä löytämistä. Sonjan perhesuhteet eivät ole kaikkein parhaat, hänen äitinsä on kuvattu kaikkea muuta kuin vahvaksi naiseksi. Muuten romaani tuo esille feministisiä ajatuksia, miehet on kuvattu välillä aika rankasti seksin perässä juoksijoiksi tai muuten vaan idiooteiksi.

Anja Kaurasen teksi on avointa, paikoin aika rajuakin. Lauseet ovat välillä pitkiä, välillä lyhyitä. Luvut ovat myös vaihtelevia, lyhin taitaa olla muutaman rivin pituinen kun taas pisimmät ovat ihan "normimittaisia", parikymmentäsivuisia. Tällaiset seikat tekevät kirja kielestä ja tyylistä jollakin tapaa dynaamisen. Se yhdistettynä suoraan, rajuun ja avoimeen kielenkäyttöön sai ainakin minussa aikaan sen, että halusin lukea kirjan nopeasti, melkein yhteen putkeen. Kieli tempaisi niin mukaansa. Ainut mikä hieman häiritsi kirjan toisessa osassa oli murre jota käytettiin. Minua ärsyttää aina kun kirjassa käytetään sanoja joita en ymmärrä tai jotain outoa murretta. Onneksi murre ei jatkunut kuin muutamassa luvussa.

Anja kaurasen esikoisteos on ehdottomasti lukemisen arvoinen, ja niin sanotusti "taattua Kaurasta/Snellmania". Minä en ole vielä pettynyt yhteenkään hänen kirjoittamaansa kirjaan.

***+

Elävältä haudatut

Elävältä haudatut / Nadeem Aslam. 2010. 389 sivua

Nadeem Aslamin Elävältä haudatut on rankka tarina sodan runtelemasta Afganistanista. 70-vuotias Marcus isännöi isoa taloa jossa hänen lisäkseen asuu venäläinen Lara joka on Afganistanissa etsimässä sodassa kadonnutta veljeään sekä amerikkalainen David joka eli Marcuksen tyttären Zameenin rakastettuna tämän viimeisimpinä aikoina. Talolle saapuu myös nuori mies Casa joka on kasvanut marttyyrien koulutusleirillä. Amerikasta saapuu myös vapaaehtoissotilas James ja talolle ilmaantuu myös nuori opettajatar Dunia johon nuori Casa ihastuu syvästi. Kaikki talossa asuvat miettivät sodassa kadonneita tai kuolevia läheisiään ja heidän kohtaloitaan. Marcus oli naimisissa Qatrinan kanssa joka kivitettiin kuoliaaksi koska hän toimi lääkärinä Afganistanissa kiellosta huolimatta. Ennen kuolemaansa Qatrina pakotettiin leikkaamaan miehensä käden irti. Marcusin ja Qatrinan tytär Zameen oli tällöin jo kadonnut ja hänen kohtalonsa askarruttaa Marcusta edelleen.Talossa asuvat surevat ja kärsivät ja pikku hiljaa he saavat kaikki tietää läheisistään vähän enemmän.

Odotukseni kirjan suhteen olivat erittäin korkealla. Olen kullut kirjasta kovasti kehuja ystäviltä ja tuttavilta, blogeista olen lukenut eniten kehuja joten odotin todellakin jotakin mullistavaa. Odotuksiin nähden petyin hieman. Elävältä haudatut ei missään tapauksessa ole huono kirja! Nadeem Aslam on taitava kirjoittaja, kieli on runollista, paikoin tajuttoman kaunista ja monipuolista. Kirjan henkilöt olivat mielenkiintoisia ja tapahtumat Afganistanissa kiinnostavat minua kovasti. Kirjassa on paljon todella väkivaltaisia ja kauheita tapahtumia mutta edes ne ei häirinneet lukemistani. Jossain kohtaa kuitenkin joku jäi puuttumaan, sillä kaikista hyvistä seikoista huolimatta tämä kirja ei herättänyt yhtä paljon ajatuksia ja mietteitä kuin esimerkiksi Khaled Hosseinin molemmat romaanit. Nadeem Aslam oli ehkä täyttänyt yhden romaanin liian paljon kaikella, jossain kohdin minua melkein ahdisti kirjan lukeminen kun siinä jotenkin tapahtui jotain koko ajan. Hankala tätä on selittää, jotain jäi kuitenkin puuttumaan. Mutta todellakin lukemisen arvoinen kirja, eikä mitenkään huono mutta olen viime aikoina lukenut niin loistavia romaaneja (Poltetut varjot, Kukkien verellä kirjottu) että ei Elävältä haudatut yltänyt niiden tasolle.

****

Ps! Kirjan kansi on mielestäni mielettömän kaunis, se oli ensimmäinen asia joka herätti mielenkiintoni kirjaa kohtaan keväällä kirjakaupassa!

Oscar Waon lyhyt ja merkillinen elämä

The Brief Wondrous Life of Oscar Wao / Junot Diaz

Like, 2008

288 sivua

 Junot Diazin Pulitzer-palkittu romaani Oscar Waon Lyhyt ja Merkillinen elämä kertoo ylipainoisen ghetto-nörtti Oscarin tarinan. Oscar rakastaa tietokonepelejä ja scifiä. hänellä ei ole montaa ystävää, mutta kuitenkin rakastavia ihmisiä ympärillään. Oscarin sisko Lola toimii kirjan toisena kertojana, Oscarin ja Lolan tuttu, välillä myös Lolan poikaystävänä ja Oscarin kämppiksenä toimiva Yunior on kirjan toinen kertoja.

Oscarin nuoruus täyttyy tietokonepelistä, kirjoista ja tytöistä haaveiluun. Ylipainoinen ja idiootin leiman saaneena hän haaveilee ja rakastaa etäältä, eikä ole kovinkaan suosittu tyttöjen joukossa. Oscarin elämään kuuluu myös vahvoja naisia, äiti mukaan lukien. Eletään Dominikaanisessa Tasavallassa Trujillon aikakautta ja maan historia ja sen poliittinen tilanne on näkyvästi esillä kirjan sivuilla. Oscar Waon elämä jää lyhyeksi, kuten kirjan nimestä voi päätellä. Ennen kuolemaansa hänet hakataan jo aikaisemmin henkihieveriin mutta siitä Oscar selviää. Hän yrittää voittaa rakastamansa naisen sydämen itselleen, mutta kuolee sitä yrittäessä.

En voi sanoa pitäneeni kirjasta. Aluksi ärsytti todella pitkät (jopa sivun mittaiset) alaviitteet jotka keskeyttivät kirjan lukemisen pahasti. Välillä jopa jätin alaviitteiden lukemiset väliin koska en jaksanut hyppiä tekstissä niin paljon. Toiseksi, tarina ei oikein antanut minulle mitään. Toki se kertoi mielenkiintoisista, vahvoista persoonista mutta jotenkin se kuitenkin jäi vaisuksi. Mietin monet kerrat viitsinkö edes lukea kirjaa loppuun, mutta päädyin silti lukemaan. Loppukaan ei ollut mitenkään yllättävä tai ennalta arvaamaton joten eipä tästä kirjasta, tai Oscar Waon elämästä jäänyt sen kummempia ajatuksia. Ihan selkeä pettymys!

**-

*******maailmanvalloitusprojekti: Dominikaaninen tasavalta******

ostoksia

Uusimmat kirjaostokseni saapuivat adlibrikselta tänään.

Sofi Oksasen Stalinin lehmät on ollut lukulistalla jo kauan. Zadie Smithin muista kirjoista olen tykännyt joten nyt pitää kyllä lukea myös Kauneudesta. Virginia Woolfin Mrs Dalloway on muuten vaan pakko omistaa. Jenny Downhamin Ennen kuin kuolen -kirjaa eräs kirjahullu ystäväni suositteli ja Peter Cameronin The Weekendin bongasin Leenan blogista ja hän myös suositteli sitä (onpa muuten ihastuttava kansi kyseisessä kirjassa!). Tässä taas hieman enemmän luettavaa tulevan syksyn ja talven varalle kun en ehdi kirjastoon yhtä usein kun nyt kesän aikana olen siellä vieraillut:)

Poltetut varjot

 En tiedä minkä kirjan lukisin seuraavaksi, koska olen viime aikoina lukenut niin vahvoja, loistavia romaaneja että pettymys on suuri, jos seuraava luettava on huono. Kukkien verellä kirjotun jälkeen tartuin Kamila Shamsien Poltetut varjot -romaaniin joka oli mielestäni myös loistava. Runsas, monipuolinen kieli, erittäin mielenkiintoinen ja vaihteleva tarina, ihanat, mielenkiintoiset henkilöhahmot ja minua niin kovasti kiinnostavat toisen maailmansodan tapahtumat.

Poltetut varjot kertoo japanilaissyntyisen Hirokon ja tämän perheen tarinaa. Tarina alkaa siitä kun Hiroko menettää tärkeän ihmisen Nagasakin pommituksissa vuonna 1945. Siitä alkaa Hirokon selviytyminen, tarinan edetessä Hiroko asuu ensin Intiassa, välillä vierailemme myös Afganistanissa ja Pakistanissa ja loppua kohden Yhdysvalloissa. Poltetut varjot kietoo yhteen kahden perheen tarinat ja se ulottuu toisen maailmansodan alusta, vuodesta 1945 2000-luvulle saakka siihen asti kun Hiroko on yli 70-vuotias nainen.En oikein osaa, enkä tahdokaan, paljastaa juonta ja kirjan tapahtumia sen enempää, kannattaa ehdottomasti lukea itse!

Poltetut varjot on tarina rakkaudesta, menettämisestä, surusta ja dramaattisesta, jatkuvasti muuttuvasta maailmasta. Historialliset tapahtumat ovat mielenkiintoisia, sodanaikaiset tapahtumat toki kovin tuskaisia ja surullisia Hirokolle ja tämän läheisille. Kaiken surun ja tragedian keskeltä paistaa kuitenkin ääretön rakkaus läheisiä kohtaan ja se teki mielestäni romaanista kuitenkin "kevyemmäksi".
Minä jäin tarinaan koukkuun ensimmäisiltä sivuilta lähtien ja ahmin paksun (460 sivuisen) kirjan muutamassa päivässä. Mielettömän upåea lukukokemus taas kerran, suosittelen lämpimästi!

*****

Huom! Täällä on kiva arvonta käynnissä!

Kukkien verellä kirjottu

 Kukkien verellä kirjottu on Iranissa syntyneen, Yhdysvalloissa varttuneen Anita Amirrezvanin esikoisromaani. Hän teki tutkimustyötä ja kirjoitti kirjaa yhdeksän vuoden ajan ja täytyy sanoa, että lopputulos on minun mielestäni loistava. Kun aloitin kirjan lukemisen viime sunnuntai-iltana minun oli vaikea laittaa sitä käsistäni. Töihin oli kuitenkin pakko mennä, mutta kirjan tapahtumat viipyivät mielessä vielä työpäivien jälkeenkin. Tänään sain vihdoin luettua kirjan loppuun ja oli kyllä mahtava, kauniisti kirjoitettu, yksityiskohtainen ja runollinen tarina.

Tarina sijoittuu 1600-luvun Persiaan (Iraniin), pääosassa on nimettömänä pysyvä nuori maalaistyttö. Tyttö asuu vanhempiensa kanssa tutussa kotikylässä ja viettää onnellista, rutiininomaista elämää. Kaikki kuitenkin muuttuu kun tytön rakas isä yllättäen kuolee ja tyttö sekä hänen äitinsä lähtevät ainoan sukulaisensa, edesmenneen isän veljen ja tämän perheen luokse asumaan toiseen kaupunkiin, kauas kotikylästä. Isän veljen luona tyttö ja hänen äitinsä joutuvat tekemään palvelijan työtä -äiti auttaa palvelijoita ruuanlaitossa, tyttö samoin. Pikkuhiljaa tyttö oppii sedältään matonteon taidon ja aloittaa "uransa" miesten hallitsemassa maailmassa. Vaikeudet eivät lopu tähän -tyttö naitetaan väliaikaisesti miehelle joka pitää tyttöä kauppatavarana eikä ajattele muita kuin itseään. Nuori tyttö on kuitenkin älykäs ja löytää kuin löytääkin tien ulos vaikuksista vaikka hän matkalla takaisin onneen menettää paljon arvokasta. Kirjan loppu on kaikesta huolimatta onnellinen.

Minä pidin kirjasta kovasti ja suosittelen kaikille, etenkin lukijoille, jotka minun tapaani ovat kiinnostuneita naisen asemasta maailman historiassa.

*****

******maailmanvalloitusprojekti: Iran******

Joutavuuksien jumala

 Arundhati Royn Booker-palkittu romaani Joutavuuksien jumala kertoo kaksosista, Rahelista ja Esthasta ja siitä intialaisesta kylästä jossa he asuvat. Kaksosten lapsuuteen kuuluu rakas äiti Amma, isoäiti Baby Kochamma, naistenmies-eno Chacko sekä Chackon ex-vaimo Margareta Kochamma joka ilmestyy kaksosten kotikylään vierailulle uuden miehensä kuoltua. Tuo vierailu osoittautuukin käännekohdaksi, sillä vierailua seuraava tragedia muuttaa lopulta perheen koko elämän.

Joutavuuksien jumala on aika vaikea kirja mutta varsinkin viimeiset sata sivua osoittavat, että kirja kannattaa lukea läpi. Kesken jättäminen kävi tosin mielessä jo siinä sadan sivun paikkeilla mutta päätin kuitenkin jatkaa. Ja voi kyllä sanoa, että loppu palkitsi lukijan. Kirjan kieli oli erittäin runsasta, välillä jopa mielestäni liian runsasta -paikka paikoin se teki kirjasta hitaasti etenevän. Kirja oli myös kirjoitettu niin, että se hyppi menneisyydestä nykyhetkeen ja taas takaisin menneisyyteen. Sekin seikka teki kirjasta hieman vaikeasti seurattavan.

Summa summarum - lukemisen arvoinen teos, vaikka ehdottomasti yksi vaikeimpia kirjoja joita olen lukenut.

***+

Alkusoitto

 Vuoden 2008 Nobel-voittaja J.M.G. Le Clézion romaani Alkusoitto on tarina 1930-luvun Pariisista. Kirja kertoo Ethel Brunin varttumisesta toisen maailmansodan aikaisessa Pariisissa. Ethelin kasvuvuosiin kuuluu sydänystävä Ksenja sekä iäkäs isosetä herra Soliman ja aikuisten salonkikeskustelujen kuuntelu joista Ethel ei kuitenkaan ymmärrä erityisen paljon.

Herra Soliman testamenttaa Ethelille arvokkaan tontin johon heidän suunnitelmiensa mukaan tulisi eräänä päivänä rakennuttaa malvanvärinen, suuri ja kaunis talo. Isosedän kuoltua alaikäisen Ethelin perintö joutuu tytön isän Alexandren hoidettavaksi. Ethel ei ymmärrä keskusteluja joita tontista käydään ja tytön kauhistukseksi ja yllätykseksi malvanvärisen talon tilalle isä antaakin rakennuttaa ruman kerrostalon. Talon rakennus vie Ethelin perheen vararikkoon, isä sairastuu ja sota syttyy. Perhe muuttaa pois suuresta asunnostaan ja aloittaa uuden entistä elämää köyhemmän elämän. Varakkuuteen tottunut Ethel saa tätä kautta kokea köyhyyden ja näläntunteen -asioita joita hän ainoastaan ihmetteli ja näki kouluaikaisessa ystävässään Ksenjassa.

Alkusoitto on kaunis, lukemisen arvoinen kirja. Ethelin "kasvua" on mielenkiintoista seurata ja etenkin kirjan viimeiset 30 sivua on erittäin kaunista ja koukuttavaa luettavaa. Teksti ja kirjailijan kirjoitustapa on läpi kirjan erittäin kaunista, jotenkin "täyteläistä" ja aistikasta. I liked it;)
****-

*****maailmanvalloitusprojekti: Ranska******

Poika raidallisessa pyjamassa

John Boynen romaani Poika raidallisessa pyjamassa kertoo yhdeksänvuotiaasta Brunosta, natsiupseerin pojasta joka joutuu isän "työn" vuoksi muuttamaan suuresta talosta, ystäviensä luota, onnellisesta elämästään Berliinistä Aus-vitsiin. Syy muuttoon on Brunon mukaan se, että eräänä iltana tärkeä mies, Hilleri, tulee tapaamaan isää Berliiniin ja Hilleri päättää että isän on muutettava Aus-vitsiin hoitamaan tärkeätä tehtävää. Niinpä Bruno, hänen siskonsa Gretel ja lasten vanhemmat muuttavat Auschwitziin. Bruno on aluksi yksinäinen, naiivi eikä ymmärrä keskitysleirin asioista mitään. Kysyminen on kiellettyä, isän työhuoneeseen ei saa menää, äidillä ei ole aikaa ja siskokin on Toivoton Tapaus. Niinpä Bruno alkaa tutustua lähiympäristöönsä itse ja tulee pian aidalle jonka toisella puolella on paljon ihmisiä raidallisissa pyjamissa. Aidan luona Bruno tutustuu Schmueliin joka on syntynyt samana päivänä Brunon kanssa. He ovat muuten aika samanlaisia, mutta Schmuel on paljon laihempi ja saa, Brunon mukaan, pukeutua pyjamaan joka päivä.

Poika raidallisessa pyjamassa on koskettava, hurja tarina mutta hienosti lapsen näkökulmasta kirjoitettu. Loppu sai minussa aikaan ahdistuneen, surullisen, onnettoman olotilan ja jäi mieleen kummittelemaan pitkiksi ajoiksi kirjan lopetettuani. Kaikki tämä on minulle loistavan kirjan tuntomerkkejä. Suosittelen kirjaa ehdottomasti, mutta yllätyin kun luin että kirja oli tarkoitettu nuortenkirjaksi. Minä en kyllä suosittelisi kirjaa hirveän nuorille, sen verran rankkoja juttuja on mukana.

Poika raidallisessa pyjamassa oli uskomaton lukukokemus!

Kirjasta on myös tehnty elokuva, onko joku nähnyt sen? Kannattaako katsoa?

*****

*******maailmanvalloitusprojekti: Saksa********

Idiootin valinta

Marjo Heiskasen esikoisromaani Idiootin valinta koostuu 14-vuotiaan Nissen blogikirjoituksista sekä hänen äitinsä Maisan tietokonekirjoituksista. maisa työskentelee solubiologina, Nisse taas on tavallinen teinipoika jolla on iso liuta kavereita, koulu sujuu mallikkaasti, tytöt kiinnostaa, ainoat ongelmat tuntuvat olevan äidin kanssa. Maisa kamppailee menneisyyden salaisuuksien kanssa. Hän kärsii paikoittain syyllisyydentunteesta, hän tuntee, että salaisuudesta tietoiset sukulaiset syyttelevät häntä, Maisan on vaikea hyväksyä ex-miehen uusi onni koska Maisan omat suhteet eivät ole kestäviä. Kirja keskittyy paljolti Nissen ja Maisan väliseen suhteeseen, he eivät ymmärrä toisiaan ja arki on välillä erittäin vaikeaa.

Kirja on kai periaatteessa iahn ookoo, mutta eipä se minua pahemmin kyllä koskettanut tai kolahduttanut. Nisse vaikutti kaikin puolin normaalilta teinipojalta joka vuodattaa ajatuksiaan nettiin. Nissen "osuudet" oli kirjoitettu nuorisokielellä joka aluksi ärsytti minua kovasti. Ero Nissen kielen ja Maisan solubiologi-kirjakielen välillä oli niin suuri, että sekin ärsytti alussa mutta myöhemmin taisin tottua kun en siihen enää suuremmin kiinnittänyt huomiota kirjan puolivälin jälkeen. Kiinnostavinta kirjassa oli seurata Maisan taistelua menneisyyden salaisuuksien, traagisten tapahtumien kanssa. Nissen jutut meni välillä tylsäksi lässytykseksi, saman jauhamiseksi. Eipä sen kummempaa, ihan ok kirja, mutta mutta...joku siitä jäi kyllä uupumaan.

**