Roona saa vastauksen / Markku Pääskynen

Roona saa vastauksen / Markku Pääskynen

Tammi, 2012. 209 sivua.

Kannen suunnittelu: Markko Taina

Mistä minulle? ystävältä lainassa

Markku Pääskysen syksyn uutuusromaani Roona saa vastauksen on tavallaan taattua Pääskystä. Kieli on runollisen kaunista, välillä tuntuu siltä, että lukisi yhtä pitkää runoa. Toisaalta taas Roona saa vastauksen on hieman erilainen kirja Pääskyseltä. Enkelten kirjaan (ainut lukemani Pääskynen ennen tätä) verrattuna Roonassa juoni on selkeämpi ja kirja on tunneelmaltaan positiivisempi. Roona saa vastauksen on rakkauskertomus, tarina kaipauksesta ja muistoista.

Roona ja hänen nimettömäksi (?) jäävä rakkaansa ryöstävät rahansäilytysauton Turun moottoritien varrella. He matkustavat rahoineeen päivineen maailmalle ja löytävät itsensä pian Turkista. Siellä alkavat ongelmat ja korviaan myöten rakastunut pari -toisiaan hengittävät, toisilleen elävät- joutuvat eroon. Roona matkustaa Istanbulista kotiin, yksin. Kymmenen vuotta myöhemmin hän muistelee rakastaan syksyisessä Turussa kirjoittamalla muistostaan kirjan. Tapaako hän rakkaansa enää koskaan, jääkö yhteinen aika pelkäksi kauniiksi muistoksi, vai saako hän kokea rakkauden uudelleen?

Minä ihastuin jo Enkelten kirjassa Pääskysen upean kauniiseen kieleen. Myös tässä kirjassa kieli oli minusta pääosassa. Jokainen lause, jokainen sana on tarkkaan valittu, tärkeä ja täynnä tarkoitusta. Samalla Pääskysen käyttämä kieli myös vieraannutti minut hieman tästä kirjasta ja sen henkilöistä. En saanut oikein kokonaista kuvaa Roonasta tai tämän rakkaastakaan, todella paljon jäi arvailuksi ja arvoituksellisesti esitetyksi. Pääskysen kieli on välillä myös niin erikoista ja erilaista, että en ehkä aina ihan ymmärtänyt mitä kaikkea kirjassa oikeasti tapahtui. Konkreettisia tapahtumia kirjassa on kuitenkin varsin vähän, ja välillä junnailtiin paikallaan ja ihmeteltiin, rakasteltiin jokaisessa nurkassa, laivan vessassa, laivan hytissä, jokaisessa sängyssä joka eteen sattui.

Roona saa vastauksen on kevyempi kirja Pääskyseltä, mutta tarina on lopulta kuitenkin varsin traaginen ja surullinen. On tässä toki iloa, naurua ja riemua. Onneakin ehdottomasti. Kirjan jälkeen jäi kuitenkin hieman surumielinen olo ja päällimmäisenä tunteena mieleen jäi ehdottomasti se kieli. En oikein osaa sanoa onko se hyvä vai huono asia, että Pääskysen kirjoista minulle aina jää mieleen vain se kieli. Olen lukenut kirjailijalta nyt kaksi kirjaa ja ne ovat mielessäni sekalaisena massana ja muistissa kauniin kielensä vuoksi. On ihmeellistä, että joku osaa kirjoittaa näin hienosti ja kauniisti, mutta toivoisin näiden kirjojen jäävän mieleeni myös tapahtumien vuoksi. Ehkä minun pitäisi vain hyväksyä se, että Pääskysen kirjoissa kaikkea ei voi ymmärtää, kaikki ei aukea ainakaan minulle, ainakaan ensimmäisellä lukukerralla ja tyytyä nauttimaan kauniista kielestä. Ei sekään ihan väärin voi olla ;).

★★★  

Enkelten kirja

Enkelten kirja / Markku Pääskynen. Tammi, 2010. 192 sivua.

Jatketaan syksyn uutuuskirjoilla. Markku Pääskysen kuudes romaani Enkelten kirja kertoo nuoren yksinhuoltajaisän elämästä. Tuomaksen vaimo, seitsenvuotiaan Ainon äiti ei enää ole kuvioissa. Syy tähän selviää vasta kirjan puolivälin jälkeen joten jätetään se tässä mainitsematta. Tuomas ja Aino selviävät kuitenkin arjesta, Tuomas käy töissä, Aino päiväkodissa, illalla syödään ja leikitään yhdessä, välillä piipahdetaan Tallinnassa. Kaikki on hyvin kunnes eräänä yönä talossa syttyy tulipalo ja Tuomas jää pitkäksi aikaa yksin. Ennen onnettomuutta Tuomas on saanut potkut töistään ja elelee päivät pitkät kotonaan tai kaupungilla talsien. Tuomas tapaa sattumalta vanhan ystävänsä Okon joka ottaa tehtäväkseen puhaltaa ilmaa Tuomakseen ja saada tämä takaisin "elävien kirjoihin". Okon kautta Tuomaksen elämään astuu Eeva joka polttaa tupakkaa ja meikkaa Joe Blascolla. Tuomas ottaa Eevan mukaansa Vironreissulle ja he viettävät paljon aikaa yhdessä myös Suomessa. Ystävän ja perheen avulla Tuomas selviää, jatkaa elämäänsä ja pian kaikki vaikuttaa taas hyvältä ja normaalilta kun Ainokin palaa takaisin. Tuomas on miettinyt paljon elämän tarkoitusta, elämää ja kuolemaa. Avoimessa lopussa on valitettavasti avaimet uuteen tragediaan ja huoleen mutta Tuomaksen ja Ainon tulevaisuutta lukija voi vain arvailla.

Ensiksi täytyy sanoa että Markku Pääskynen kirjoittaa aivan tavattoman kaunista, runollista kieltä. Joka sana, jokainen lause on pakko lukea, ymmärtää, monta kertaa palasin tekstissä taaksepäin ja nautin vain kielestä. Tämä seikka toki hidasti kirjan lukemista, mutta joskus on ihanaa vaina nauttia kielestä! Pääskynen kertoo, aistii, kuvailee Tuomaksen jokaisen ajatuksen ja tunteen. Lukija pääsee ikään kuin Tuomaksen mielen sisälle. Kertojana toimii joku ulkopuolinen, ei Tuomas. Välillä kertoja on minä-muodossa, välillä kertoja kertoo omiakin näkemyksiään tapahtumista:

"On tiistai, sanoinko sen jo? Miksipä ei tämä kaupunki, miksipä ei tämä hetki joka on niin lukemattomien päivien kaltainen? Aino on koulussa. Tuomas ajattelee rakkauden sumeita ääniä."

 Tuomaksen tarinakin on mielenkiintoinen, joskin surullinen. Tuollaisista avoimista lopuista en hirveästi tykkää, olen varmaan ennenkin maininnut sen täällä blogissa. Avoin loppu saa minut ensiksi aina ajattelemaan mitä hyötyä kirjan lukemisesta oikein oli, kun en edes saa tietää miten päähenkilöille kävi. Jälkeenpäin ajateltuna avoin loppu ei ole yhtään huono asia. Tämän kirjan kohdalla, jälkeenpäin ajateltuna, avoin loppu oli vain hyvä asia, Tuomaksen ja Ainon tulevaisuutta lukija voi sitten miettiä ihan itse. Ja minä muuten mietinkin, jo viime yönä! Luin kirjan loppuun illalla ennen nukkumaanmenoa ja näin yöllä unta Tuomaksesta ja Ainosta Tallinnan kaduilla käsi kädessä kävellen. En kerro miten heidän kävi;)

"Aino ja Tuomas ovat taas kahden.
-Millainen päivä sinulla oli?Tuomas kysyy.
- Kiva.
- Haluatko vielä lähteä jonnekin?
- En, en mä haluu. en mä tällaiseen päivään halua enää mitään lisää.
- Entäs mitä haluat iltapalaksi?
- Isi. Mulla on kaikki hyvin. "

Suosittelen kirjaa lämpimästi, ja ihmettelen kovasti miten en ole aiemmin törmännyt Pääskysen kirjoihin? Tämä vääryys on korjattava viimeistään joululomalla.

***+