Underbar och älskad av alla

Underbar och älskad av alla / Martina Haag. Piratförlaget, 2006. 213 sivua.

 Reilireissun kolmas luettu kirja oli matkaseuralaiseni mukana ollut Martina Haagin hauska Underbar och älskad av alla (och på jobbet går det också jättebra). Haag on ruotsalainen kirjottaja, näyttelijä ja kirjailija.

Isabella on juuri 30 vuotta täyttänyt sinkkunainen jonka elämä on aika hukassa. Hän viettää jouluaaton ex-poikaystävänsä ja tämän uuden perheen luona joulupukiksi pukeutuneena, ja päättää, että seuraavasta vuodesta tulee hänen läpimurtovuotensa. Isabellalla ei ole työtä, hän on näyttelijä mutta saanut vain pienen roolin saippuasarjassa sekä tehnyt muutaman radiomainoksen. Isabella päättääkin, että seuraavana vuonna hän hankkii itselleen upean työpaikan, ison roolin jostakin jotta hänen nimensä tulee tunnetuksi kaikille.

Uusi vuosi alkaa kuin alkaakin lupaavasti. Bella saa jo alkuvuodesta roolin teatterista - rooli vain ei ihan ole sitä mitä hän odotti. Bella tapaa myös komean näyttelijän, Micken ja heidän välilleen kehkeytyy lupaava romanssi. Kun Bella saa puhelun teatteri Dramatenista, josta hän aina on haaveillut, hänen elämänsä näyttää taas valoisalta. Yhtäkkiä hänellä on komea poikaystävä ja upea rooli kuuluisassa teatterissa. Kapuloita rattaisiin aiheuttaa vain pieni, valkoinen valhe jonka Bella lisäsi CV:nsä - nimittäin Dramatenin porukka luulee, että Bella on taitava akrobaatti ja todellisuudessahan hän ei osaa tehdä edes kuperkeikkaa. Mutta kyllähän muutaman akrobaattitempun oppii hetkessä!

Underbar och älskad av alla on hauska aivot narikalle-hömppäkirja. Kirja sopi aivan loistavasti rantalukemiseksi ja sen luki muutamassa tunnissa. Kirja on myös suomennettu nimellä on Ihana ja todella rakastettu ja romaanin pohjalta on tehty samanniminen elokuva jonka pääosaa, Isabellaa, esittää muuten kirjan kirjoittaja, eli Martina Haag itse. Suosittelen kevyeksi kesäpäivän lukemiseksi heille, jotka kaipaavat hyvää ja hauskaa hömppää.

***

Ps! Arvontaan voi osallistua vielä tämän päivän ajan, lisäsin listaan muutaman palkintokirjan:)

Kimpassa

Kimpassa (Ensemble, c'est tout, 2004) / Anna Gavalda. Loisto-pokkari, 2007. 572 sivua.
1.suom.kielinen painos 2004

 Reilireissun toinen luettu kirja oli Anna Gavaldan romaani Kimpassa. Olen lukenut Gavaldalta ennen vain pienoisromaanit Karkumatka sekä Viiniä keittiössä ja molemmista tykkäsin, joten oli kiva tutustua saman kirjailijan romaaniin.

26-vuotias Camille Fauquet on yksinäinen taiteilija, joka ei kuitenkaan enää uskalla tarttua kynään. Hän siivoaa toimistoja elättääkseen itsensä ja asuu vanhan talon kylmän roisisessa ullakkohuoneessa.

Philibert Marquet de la Durbelliére taas on vanhan aatelissuvun poika, joka myy sukunsa häpeäksi postikortteja ja asuu kalliissa perintöasunnossa samassa talossa kuin Camille. Philibert tietää kaiken Ranskan historiasta ja käyttäytyy itsekin hieman kuin historiallinen muinaisjäänne. Philibertin kämppiksenä on jo jonkin aikaa asunut lahjakas kokki Franck, joka harrastaa naisia ja moottoripyöriä ja joka käy kerran viikossa tapaamassa isoäitiään Paulettea. Philibert ja Franck ovat niin erilaiset kuin vain on mahdollista, mutta yhteisasuminen sujuu yllättävän hyvin.

Sattuman kautta Camillesta, Philibertista ja Franckista tulee kämppiksiä. He asuvat yhdesä Philibertin hulppeassa perintökämpässä, näkevät ikkunasta Eiffel-tornin ja saavat kuin saavatkin erilaiset elämäntyylinsä sujumaan yhdessä. Kun samaan asuntoon myöhemmin tupsahtaa myös Franckin isoäiti Paulette, muuttuu nelikon elämä kertaheitolla. He eivät enää olekaan niin yksinäisiä ja huomaavatkin pian, Pauletten sanoin, että joskus lihapullat ja hajuvesi voivatkin sopia yhteen.

Minä tykkäsin Kimpassa-romaanista todella paljon. Se oli sopivan kevyt matkalukemiseksi, mutta ei missään tapauksessa ennalta arvattavaa hömppää. Henkilöt olivat keskenään erilaisia, mutta jokainen omalla tavallaan kiinnostava. Heidän kehitystään yksinäisistä susista laumaeläimiksi oli kiva seurata. Mielestäni kirjan suomenkielinen nimi vaan ei ole kaikkein paras. Ruotsiksi kirja on nimeltään Tillsammans är man mindre ensam joka on suorempi käännös alkuperäisestä, ranskankielisestä nimestä. Kirjan tapahtumat ja sanoman voisi mielestäni hienosti tiivistää juuri noin -yhdessä olet vähemmän yksin (tai jotain sinne päin).

Kimpassa-romaanista on tehty myös elokuva jonka pääosassa on yksi suosikeistani, Audrey Tautou. Elokuva on pakko nähdä kunhan saan sen jostain käsiini. Tautoun lisäksihän leffassa saa ihailla Pariisia, yhtä suosikkikaupunkiani.

Suosittelen Kimpassa-kirjaa kaikille, se sopii täydellisesti kevyemmäksi kesälukemiseksi!

****+

The Wag's Diary

The Wag´s Diary / Alison Kervin. AVON, 2008. 267 sivua.

Noniin, reilireissun eka luettu kirja oli Alison Kervinin englanninkielinen The Wag's Diary. Sain pokkarikirjan joskus viime kesänä erään hömppälehden mukana ja ajattelin että tämä olisi sellainen sopivan helppo hömppä junassa luettavaksi. Kirja osoittautui lopulta ihan liian hömpäksi, tylsäksi ja tyhmäksi.

Tracie Martin on naimisissa Luton Townin huippujalkapalloilija Deanin kanssa. Tracey on kaupungin jalkapallovaimojen ja -tyttöystävien (=WAGSien) porukan johtotähtiä ja hänelle tärkeitä asioita elämässä on oranssinruskea iho, tekokynnet, kauneusleikkaukset, hiuspidennykset ja kalliit kengät ja laukut. Mitä pienemmät vaatteet, mitä lyhyempi hame ja mitä enemmän pikkuhousut hameen alta näkyvät -sen parempi.

Lasten saavutuksilla, harrastuksilla, kalliilla kouluilla ja vaatteilla kilpaillaan ja heitä kehutaan toisille. Lisäksi lapset nimetään mitä prameimmilla (ja tyhmimmillä) nimillä. Traceyta ketuttaa kun hänen ja Deanin tytär Paskia Rose (mainitsinko jo niistä tyhmistä nimistä...) onkin kiinnostuneempi jalkapallosta kuin vaatteista, vaaleanpunaisesta kynsilakasta ja pumpulipilvistä. Traceyn huoli kasvaa myös kun hänen miehensä, joka on kerran jopa päässyt maajoukkueen jalkapalloleiritykselle, ei enää mahdukaan Lutonin pelaavaan kokoonpanoon hänen tehtyä liikaa maaleja oman maalivahdin taakse. Tracey-paran elämä on siis yhtäkkiä yhtä hullunmyllyä ja ongelmia täynnä, eikä asiaa paranna ainakaan se, että hänen uudet hiuspidennyksensä jää taksin oven väliin, ihon oranssi sävy muuttuu vaaleammaksi ja henkilökohtainen kauneudenhoitaja irtisanoutuu.

The Wag´s Diary oli ihan täyttä huttua. En ymmärrä miten olen nuorempana jaksanut lukea vain tällaisia hölynpöly-kirjoja. Hömppää luen siis joskus vieläkin, esimerkiksi Sophie Kinsellan kirjat ovat mielestäni kivaa kesälukemista. Tämän tsemppasin kuitenkin loppuun vain sen vuoksi, ettei reilireissun lukeminen loppuisi kesken kun jaksoin raahata mukaan vain kaksi kirjaa. Tracey Martin oli inhottava itsekeskeinen, ärsyttävä ja aivan liian pinnallinen henkilö jotta olisin voinut edes vähän tykästyä häneen. Kirjaa sai lukea myötähäpeän puna poskilla ja en oikeasti ymmärrä, miten joku voisi ajatella asioista ja elämästä noin pinnallisesti. Mutta onhan meillä Victoria Beckham ja muut jalkapallovaimot jotka ehkä ihan oikeasti ajattelevat edes vähän Traceyn tapaan. Kammottavaa edes ajatella sitä.

Tähtiä blogihistorian huonoimmalle kirjalle kokonaiset *

Huomenna jatketaan toisella reilikirjalla joka olikin ihan eri maata tämän kanssa:)
 

Heipparallaa!

Heippa ja kivaa juhannuspäivää kaikille! Eurooppa on nyt tältä erää koluttu, ja arvatenkin aivan ihanan antoisa reissu takanapäin. Vaika reissu oli mitä upein, on silti varsin mukavaa olla kotona. työtkin alkavat vasta kahden viikon kuluttua, joten seuraavat viikot menevät visusti lomaillessa -kirjojen parissa tietenkin.

Reissulla luin yhteensä 4 ja puoli kirjaa. Luettin bussissa matkalla Tallinnasta Puolaan, luettiin junassa matkalla Wienistä Budapestiin, luettiin varsovalaisessa puistossa, Kroatian aurinkorannalla ja saksalaisessa yöjunassa. Hostellien narisevissa yläpedeissä luettiin ennen nukkumaanmenoa, Budapestissa luettiin aurinkoisilla puistonpenkeillä Tonavan varrella, triesteläisen hostellin kirjanvaihtohyllystä napattiin mukaan englanninkielinen klassikko jonka viimeiset sivut käännettiin Viking Linellä Tukholmasta Turkuun.

Tänään siis tulossa matkalukemisista ainakin ensimmäinen kirja tänne bloginkin puolelle, ja viimeistään ensi viikolla loput. Uusi kirja on jo luettavana, joten toivottavasti pääsen pian ihan ajantasalle täällä blogissakin. Maanantaina päättyy arvonta, tuhannet kiitokset kaikille jo nyt osallistuneille ja reissun aikana ilmestyneille uusille lukijoille♥ Nyt täytyy vielä hetkeksi palata juhannusvieraiden seuraan, viimeistään illalla palailen tänne reissukirjan kera:)

Viiniä keittiössä

Viiniä keittiössä (Je l'aimais, 2002) / Anna Gavalda. Gummerus, 2004. 132 sivua.

 Luin Anna Gavaldan Viiniä keittiössä pienoisromaanin välipalana ennen reilireissua. Kirja on ohut ja nopealukuinen, sopii siis mainiosti välipalakirjaksi. Kirsi halusi lahjoittaa pois oman, aivan uuden kirjansa joten minä sain hienon mahdollisuuden lukea kirjan.

Chloén aviomies on jättänyt hänet sekä heidän kaksi, alle kymmenvuotiasta tytärtä toisen naisen vuoksi. Sureva, onneton Chloé saa yllättävää apua toipumiseen appiukoltaan kun tämä vie Chloén ja pienet tytöt kesähuvilalleen. Kylmässä talossa, talvimyrskyjen riepotellessa ulkona Chloé ja Pierre keskustelevat kaikesta viinilasillisten ääressä. Yllättäen Pierren menneisyydestä löytyykin salattuja asioita, ja Chloé näkee appensa aivan uudessa valossa.

Viiniä keittiössä tuo esille mielenkiintoisen kysymyksen - voiko jättäminen olla rohkeutta ja jääminen pelkuruutta? Mitä jos se oikea rakkaus tuleekin eteen vasta avioliiton jälkeen? Chloén ja hänen ex-appiukkonsa viettävät pari iltaa maalla viinilasillisen äärellä ja keskutelevat tärkeistä asioista. Itkulle ja pettymyksen näyttämiselle annetaan myös tilaa, mutta katse on koko ajan eteenpäin.

Avioliiton rikkominen ja syrjähypyt eivät ole ehkä suosikkiaiheeni kirjoissa, mutta välipalakirjana tämä toimi ihan hyvin. Kovin montaa sivua lisää en olisi jaksanut lukea samaa Chloén ja Pierren keskustelua, mutta nyt sivuja oli ihan sopivasti. Ihan kiva välipalakirja, mutta ei sen enempää. Interrailille mukaan lähtee Gavaldan romaani Kimpassa ja viime kesänä luin Karkumatkan joka oli myöskin viehättävä välipalakirja.

Viiniä keittiössä -kirjasta on tehty myös elokuva, mutta ennen reiliä en ehdi sitä nyt katsoa joten tällä kirjalla en nyt osallistu kirja&elokuva-haasteeseen.

Kirjalle tähtösiä ***+

Nyt viimeiset kamat rinkkaan ja ajoissa nukkumaan, muistakaahan osallistua arvontaan tuossa alapuolella, siinä voitte voittaa juuri tämän kirjan jonka laitan uudelleen kiertoon:)

Kesäarvonta!

Huomenna minun on aika nostaa rinkka selkään ja matkustaa kohti Eurooppaa kolmeksi viikoksi. Lähden ystävän kanssa interreilaamaan, katsomaan uusia kaupunkeja, tapaamaan uusia ihmisiä, keräämään uusia kokemuksia ja kauniita, hauskoja, hienoja muistoja.

Blogini hiljenee siis juhannukseen saakka, mutta kesän kunniaksi laitan siksi aikaa pystyyn arvonnan kaikille blogini lukijoille. Täyttipä muuten blogi tässä toukokuussa yhden vuodenkin! Blogikirjoituksia löytyy tammikuusta 2010 saakka, mutta ne kirjoitin viime toukokuussa ja ajastin tammikuulle, silloin kun olin kyseiset kirjat lukenut.

Arvontaan saa osallistua kaikki jotka haluaa, mutta yhden ylimääräisen arvan saa kaikki ne uskolliset lukijat, jotka lukevat blogiani Bloggerin kautta ja siis näkyvät sivupalkissa lukijana. Arvonnan säännöt ovat seuraavat:

*yhden arvan saa, kun kertoo kommenttiboksissa mikä on kaikkein paras kirja kesälomalukemiseksi?

* toisen arvan saa, jos olet blogini lukija sivupalkissa

* ja kolmannen arvan saa, jos linkittää arvonnan omassa blogissaan.

Anonyymit saavat myös osallistua, mutta silloin nimimerkillä!

Palkintona tietysti kirjoja! Arvon yhteensä kaksi voittajaa ja kumpikin saa valita kaksi kirjaa alla olevasta listasta. Kaikki kirjat ovat hyväkuntoisia, mutta kertaalleen luettuja.

* Mehiläisten salaisuudet / Sue Monk Kidd  (pokkari)
* Supernaiivi / Erlend Loe (pokkari)
* Chasing Harry Winston / Lauren Weisberger (pokkari)
* Viiniä keittiössä / Anna Gavalda (pienoisromaani, kovakantinen)
* Sorgesång / Siri Hustvedt
* FC Venus / Katri Manninen
* Ripa / Varpu Vilkuna
* Mandala / Agneta von Koskull

//lisäys 27.6

*Haikein terveisin / Nicholas Sparks
* Puolikas keltaista aurinkoa / Chimamanda Ngozi Adichie (pokkari)
*Jospa se vain olisi totta / Marc Levy (pokkari)
* Filmi poikki / Hanna Marjut Marttila
* Nietos / Virpi & Maria Hämeen-Anttila

Lisäilen kirjoja listaan kun palaan reissusta! Osallistumisaikaa on juhannuksen yli, eli  27.6.2011 saakka.

Nyt pakkailen rinkkaani viimeiset tavarat ja aamulla suuntaan kohti Tallinnaa, sieltä Riikaan, Varsovaan, Wieniin, Kroatiaan...Matkalukemisena mukana on ainakin Anna Gavaldan Kimpassa. Lisää lukemista taitaa tarttua mukaan matkan varrella, rinkkaan kun en viitsinyt liikaa kirjoja pakkailla vaikka lukuaikaa junareissuilla toki on.

Arpaonnea kaikille ja oikein ihanaa ja lämpöistä kesäkuuta!

♥ Sanna

Vettä elefanteille

Vettä elefanteille (Water for Elephants, 2006) / Sara Gruen. Bazar, 2009. 364 sivua.

 Uusi suosikkikirja on löytynyt! Sara Gruenin Vettä elefanteille alkoi kiinnostaa minua vangitsevan elokuvatrailerin ja muutaman positiivisen blogiarvion vuoksi. Tässä on muuten taas kirja kirja/elokuvahaasteeseen, joten leffasta muutama sana postauksen lopussa.

Jacob Jankowski on 93-vuotias ja hän asustaa vanhainkodissa jossa hän kärttyilee hoitajille eikä suostu syömään vanhainkodin vauvanruokaa. Jacobin päiviin tulee piristys kun kaupunkiin saapuu kiertävä sirkus. Muistot täyttävät Jacobin mielen.

23-vuotiaana eläinlääkäriksi opiskeleva Jacob menettää vanhempansa auto-onnettomuudessa. Hänellä jää loppukokeet tekemättä, hän menettää kotinsa sekä isänsä eläinlääkäriklinikan. Jacob lähtee tien päälle ja toivoo löytävänsä töitä. Hän vaeltaa junanraidetta pitkin kun hän kuulee junan lähestyvän. Jacob hyppää junan kyytiin ja pian hänelle selviää, että hän on hypännyt kiertävän sirkuksen junaan. Näin Veljekset Benzinin kiertävästä supersirkuksesta tulee Jacobin uusi koti ja se muuttaa hänen elämänsä kertaheitolla.

Jacob saa töitä sirkuksesta ja oppii tuntemaan muita sirkuslaisia. Hän saa ystäviä sirkuksen esiintyjistä, mutta vihamiehiäkin mahtuu joukkoon. Sirkuksen johtaja, Al-setä, on vaikea ja päättäväinen pomo. Eläintenkesyttäjä August on aluksi Jacobin läheisin ystävä, mutta pian Jacob huomaa minkälainen mies oikeasti on kyseessä. Asiaa ei auta yhtään se, että Jacob on korviaan myöten rakastunut Augustin kauniiseen vaimoon, sirkuksen tähtiesiintyjään Marlenaan. Kolmikko joutuu myös työskentelemään läheisesti yhdessä, sillä he kouluttavat sirkuksen uutta vetonaulaa, Rosie-norsua yhdessä.

Vanha Jacob muistelee elämäänsä sirkuksessa, näytöksiä, vapaa-aikaa, junien siirtymistä paikasta toiseen, sirkusväen juhlia, tappeluja ja eläinten toilailuja. Vaikka sirkusväen elämä ehkä ulospäin vaikuttaa kovinkin loisteliaalta, on totuus kuitenkin täysin toinen. Pinnan alla kytee rahahuolia jotka Al-setä hoitaa karmivalla tavalla, sirkusväen välisiä riitoja ja kateellisuutta ja mustasukkaisuutta.

Romaanissa seurataan eniten Jacobin muisteluita, mutta väliin piipahdetaan nykyajassa vanhainkodissa jossa Jacob herää nokosiltaan, haukkuu hevosnaamaista hoitajaa, suuttuu sukulaisilleen jotka unohtavat sovitut tapaamisajat ja kinastelee kanssasukin kanssa joka väittää työskennelleensä sirkuksessa elefanttien vedenkantajana. Pian tarina kuitenkin kääntyy takaisin Jacobin muistelemaan menneisyyteen ja sirkusmaailmaan.

Vettä elefanteille on ehkä se tavanomainen tarina, mutta ympäristö jossa tarina etenee on kaikkea muuta kuin tavanomainen. Sirkusmaailmaa oli tavattoman mielenkiintoista seurata ja minä uppouduin suhdekiemuroihin, sirkusnäytöksiin ja -esiintyjiin ihan täysin. Henkilöhahmot olivat myös mielenkiintoisia, Jacob oli jotenkin niin ihastuttava nuorena, kokemattomana ja rakastuneena miehenä puhumattakaan 93-vuotiaasta Jacobista johon ihastuin ihan täysin! Marlenan aviomies August oli ärsyttävä, ilkeä ja inhottava mutta toi tarinaan lisää mielenkiintoa. Marlena jäi ehkä pikkuisen etäiseksi, mutta kuvittelin hänet juuri samanlaiseksi kaunottareksi kuin Reese Witherspoon elokuvassa on. Lähes täydellinen, aivan ihana ja hurmaava lukukokemus!

*****

Vettä elefanteille, 2011. Ohjaaja: Francis Lawrence

Kävin katsomassa Vettä elefanteille- elokuvan kun olin lukenut parikymmentä sivua kirjasta. Kirjan lukemiseen tuli leffan jälkeen valitettavan pitkä tauko muutaman kirjastokirjan palautuspäivän lähestyessä. Elokuva on kuitenkin yksi parhaimpia kirjaan pohjautuvia joita olen nähnyt. Minä en ole yhtään Robert Pattinson -fani, mutta tässä elokuvassa hän oli nuorena Jacobina todella hyvä. Reese Witherspoon on yksi suosikkinaisnäyttelijöistäni, ja hän loisti Marlenana, myös Christian Schultz oli hyvä ilkeänä Augustina. Valloittava Rosie-norsu kruunasi elokuvan.

Elokuvan ja kirjan välillä oli joitakin eroja, esimerkiksi Marlenan aviomies August oli elokuvassa sirkuksen johtaja ja Al-setää ei leffassa ollut lainkaan. Mutta suurilta osin elokuva muistutti kirjaa kovasti ja siinä onnistuttiin mielestäni hienosti vangitsemaan kirjan tunnelma. Elokuva oli todella kaunis, ja katson sen varmasti uudelleen ihan pian!

Suosittelen siis lämpimästi sekä kirjaa, että elokuvaa!

Elokuvalle myös *****.


Kirjan ovat myös lukeneet  Janninna, Peikkoneito, Susa, Katja ja Satu.