Mielen maisemissa / Paul Auster
Tammi, 2014. 298 sivua.
Alkuteos: Report from the Interior, 2013
Suomentanut: Arto Schroderus
Kannen suunnittelu: ?
Mistä minulle? kirjastolaina
Miltei rakastin Paul Austerin edellistä muistelmateosta Talvipäväkirja. Innolla siis tartuin myös tähän Mielen maisemissa-kirjaan, ja odotin että saan samanlaisen hienon lukuelämyksen ja kurkistuksen suositun kirjailijan mieleen kuin Talvipäiväkirjan kanssa. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan nouse edeltäjänsä tasolle millään mittapuulla, sillä tämä oli varsin vaivalloinen ja vaikea kirja minulle.
Auster kertoo mielenmaisemastaan lapsuudessaan ja nuoruudessaan, hän kertoo elämäämullistavista kokemuksista matkansa varrelta. Suuressa roolissa on maut, tuoksut, tuntemukset, elämykset ja mielikuvat tapahtuneesta, eletystä elämästä, lapsuuden kokemuksista. Ehkä juuri tuo teki kirjasta niin vaikean. Itse tapahtumien sijaan pääosassa oli ajatukset ja aistikokemukset, ja näiden kuvailu oli kyllä paikoin aika vaivalloista luettavaa.
Kirja ei myöskään edennyt kronologisessa järjestyksessä mikä teki siitä hieman sekavan ja lukemisesta entistä vaikeampaa. Oli hankala pysyä kärryillä siitä, missä ajassa nyt mentiin. Ylipäänsä kirjasta oli minusta todella vaikea saada otetta tai minkäänlaista kokonaiskuvaa, missään vaihessa ei päässyt oikein kirjan imuun. Muutaman kerran huomasin myös miettiväni, mikä pointti tai tarkoitus Austerin kertomilla jutuilla oikein on. Vaikka hän on minusta hyvä kirjailija ja kiinnostava tyyppi, en silti aina ymmärtänyt miksi jotakuta kiinnostaisi yksityiskohtaiset selittelyt miehen nuoruusvuosien tapahtumista, tai suorat otteet hänen kirjeistään, jotka hän on ensimmäiselle vaimolleen kirjoittanut.
Mielen maisemissa on varmasti ihan kiinnostava kirja Austerin vannoutuneille faneille, mutta en kuitenkaan missään tapauksessa suosittelisi tätä ensimmäiseksi kirjaksi, jolla Austerin kirjallisuuteen tutustuu. Mutta jos kirjailijamiehestä haluaa syvällisemmän kuvan, haluaa päästä hänen päänsä sisään, ja etenkin tietää mitä hän nyt ajattelee 1960-luvun lapsuus- ja nuoruusvuosistaan, on kirja varmasti lukemisen arvoinen. Plussaa antaisin ehdottomasti myös kirjan lopussa olevasta valokuva-albumista! Kuvia on kinnostava katsoa, kun ensin on lukenut tarinoita joihin ne liittyvät.
★★+
Sanna, minulla on ollut ongelmallinen suhde Mr. Austeriin, mutta Talivpäiväkirjan jälkeen tapahtui jotain ja pääsin hänen sisäänsä. osin sitä ennen jo aivan myksityin Näkymättömästä ja se on pakko lukea uudestaankin, mutta Talvipäiväkirja on niin ihana!
VastaaPoistaMielen maisemissa on myös hyvä, mutta sitten pitää olla kiinnostunut tuon ajan teemoista ja minä olen. Kuvat olivat hurjaa bonusta.
(Auster osaa halutessaan olla hankala ja vaikeasti käsitettävä (lue: käsiteltävä), mutta kun sopivasti suuunnasta tuulee, häntä alkaa ymmärtämään.)
<3
Leena, Talvipäiväkirja oli upea ja Näkymättömästäkin taisin pitää. Mutta tämä meni jotenkin yli, ehkä olen liian tietämätön ja vähän kiinnostunut tosta ajasta, jotta tavoittaisin tämän hienouden. Upeaa, jos sinä löysit sen. Kuvista pidin paljon.
PoistaToivottavasti joulusi on ollut upea ♥