Anna Liisa / Minna Canth
WSOY, 1998 (4. painos). 116 sivua.
1.painos: 1895
Kannen suunnittelu: Liisa Holm
Mistä minulle? vaihtokirja Lohjansaaren Kirjakopista
Löysin Minna Canthin Anna Liisan vieraillessani Lohjansaaren Kirjakopissa juhannuksena. En ole ikinä lukenut näytelmää, mutta Canthin tuotantoon olen halunnut tutustua jo kauan. Niinpä kotiutuin kirjan ja luin sen aika nopeasti reissun jälkeen.
Anna Liisa on tiivis kertomus. Ajallisesti se kestää kahden vuorokauden ajan, mutta noiden vuorokauden aikoina tapahtuu paljon nuoren Anna Liisan elämässä. Hän on menossa naimisiin Johanneksensa kanssa, mutta mies menneisyydestä, talon entinen renki Mikko, saapuu sekoittamaan kuvioita ja Anna Liisa pakotetaan kohtaamaan rikoksen menneisyydestään.
Minä yllätyin siitä, kuinka paljon pidin Anna Liisasta kirjana. Olin kovin ennakkoluuloinen alkaessani lukemaan tätä, sillä ajattelin että näytelmämuoto ei ole minua varten. Mutta vietin muutaman todella antoisan lukuhetken tämän näytelmän parissa. Vaikka tarina on varsin lyhyt, saa henkilöhahmoista näiden sivujen aikana kuitenkin hyvän kuvan. Henkilögalleria on mielenkiintoinen, Anna Liisa tietysti päähenkilönä ehkä kiinnostavin, mutta esimerkiksi renki-Mikon äiti Husso oli myös kovin kiinnostava henkilönä.
Vaiettu perhesalaisuus ja suhdekiemurat ovat useimmiten kiinnostavia aiheita, mutta tässä tekstissä se oli vielä entistä kiinnostavampaa siksi, että tämä on ilmestynyt vuonna 1895. Moraalisten ja yhteiskunnallisten rajojen rikkominen, oman menneisyytensä kohtaaminen ja sosiaalinen paine on ajankohtaisia aiheita vielä tänäänkin, mutta 1800-luvun lopussa aihepiiri on varmasti herättänyt runsaasti huomiota ja ajatuksia.
Minä pidin myös näytelmän tunnelmasta. Tapahtumat asettuvat maalaisyhteisöön, suomalaiseen maalaistaloon, ja tunnelma muistuttaa hieman sitä, jota rakastan esimerkiksi Juhani Ahon kirjoissa. Koska tapahtumat asettuvat kahteen vuorokauteen, on näytelmä intensiivinen ja tiivis. Tunnelma ja intensiteetti onkin se, mikä tästä jäi minulla päällimmäisenä mieleen vaikka pidin tästä kokonaisuutenakin kovasti.
Minna Canthin Anna Liisa oli minulle siis todella positiivinen lukukokemus, ja tulen aivan varmasti palaamaan Canthiin vielä joskus. Tämän lukukokemuksen avulla uskallan myös varmasti tarttua muihin näytelmiin jonkun kiinnostavan osuessa eteeni!
★★★★
Anna Liisa on kyllä kaikessa karmaudessaan riipaisevan hieno näytelmä, joka koskettaa edelleen ja ikuisesti. Näytelmiä on kiva lukea, ne kun ovat nopealukuisia - ja Canth tietenkin herättää vielä monenlaisia ajatuksia.
VastaaPoistaKiva, että kirjoitit tästä!
Todellakin!
PoistaTämä oli nopealukuinen ja ajatuksia herättävä, ja ihan mahtavaa huomata, kuinka tällainen vanha teksti koskettaa edelleenkin! :)
Tämä klassikko tuntuu kestäneen aikaa hyvin, kuten myös Canthin toinen suosikkinäytelmäni Työmiehen vaimo. Lapsenmurha (abortti) on edelleen tulenarka aihe. Lisäksi raskaaksi tulee edelleenkin ainoastaan nainen - miehellä ei ole samanlaista vastuuta. Esimerkiksi teiniraskauksissa yleensä tyttö kantaa häpeän, pojalle vain sattuu kehno tuuri. :/
VastaaPoistaMinun täytyy ehdottomasti tutustua tuohon Työmiehen vaimoonkin! Ja ihan totta mitä kirjoitat, aihe on edelleenkin ajankohtainen...
PoistaAnna-Liisa on kyllä vahva ja hyvin aikaa kestänyt näytelmä. Suosittelen vahvasti Canthia muutenkin, hänen tekstinsä pysyy aina tuoreena. Aina silloin tällöin olen lukenut näytelmiä, mutta nyt on kyllä kulunut aikaa edellisestä kerrasta. Pitäisikin taas lukea jotain tämäntyyppistä!
VastaaPoistaAion ehdottomasti lukea lisää Canthia. Hienoa jos hänen muutkin tekstinsä koskevat ajankohtaisia aiheita!
Poista