keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Metsäjätti / Miika Nousiainen


Metsäjätti / Miika Nousiainen

Otava, 2011. 286 sivua
Kannen suunnittelu: Markus Pyörälä
Mistä minulle? pyydetty arvostelukpl kustantajalta


 Halusin saada Miika Nousiaisen romaanin Metsäjätti luettua ennen Finlandia-ehdokkaiden julkistamista torstaina, sillä tätä kirjaa on useassa eri blogissa ehdoteltu listalle. Minun näkemykseni siitä, kelpaisiko tämä kirja F-ehdokkaaksi löytyy postauksen lopusta;)

Pasi Kauppi palaa lapsuusmaisemiinsa Törmälään työtehtävän merkeissä. Pasi on Metsäjätti-nimisen metsäteollisuuden suuryhtiön "pikkupomo". Hän oli yksi ainoita joka nuorena jätti Törmälän taakseen ja muutti Helsinkiin opiskelemaan. Kotona odottaa kaunis vaimo Emilia joka sisustaa kotia tulevaa vauvaa ajatellen. Pasi saa paskamaisen tehtävän: Törmälän tehtaalta on irtisanottava yli 50 henkilöä ja Pasin on tietysti tehtävä se. Tehtävä ei ole helppo, eikä varsinkaan kun tehtaalla työskentelee paljon lapsuudesta tuttuja naamoja, kuten Pasin lapsuudenystävä Janne.

Törmälässä oleskelu ja nuoruudesta tuttujen naamojen näkeminen herättää Pasissa paljon tunteita ja kipeitä muistoja heistä, jotka edelleen ovat Törmälässä, mutta myös heistä joita ei enää ole. Törmälän tehdas on tärkeässä osassa Pasinkin menneisyydessä, joten kuinka hän pystyy sanomaan tuttavilleen päin naamaa, että heidät on irtisanottu? Tehdas on Törmälän ainut ylpeydenaihe, se pitää koko kylän kasassa. Mitä asukkaille jää työpaikan menettämisen jälkeen käteen? Liput Metallican keikalle ja uusi selkäreppu.

Olen lukenut joskus vuosia sitten Nousiaisen Vadelmavenepakolaisen ja tykkään hänen rennon hauskasta kirjoitustavasta. Metsäjätin aihe ei ennakkoon kiinnostanut minua kovinkaan paljon, joten nostan hattua kirjailijalle, joka kirjoittaa niin hyvin ja mielenkiintoisesti että saa minut suorastaan ahmimaan kirjaa, jonka aiheesta en ymmärrä pätkän vertaa. Olen armottoman huono ymmärtämään mistä esim. YT-neuvottelut johtuvat, mitä ne edes on. Metsäteollisuudesta en myöskään ymmärrä yhtään sen enempää, mutta tämä kirja opetti uutta siitäkin. Nousiainen kuvailee myös henkilöitä hienosti. Sekä Pasi että Janne, jotka vuorottelevat kirjan kertojaääninä, olivat todentuntuisia, tavallisia suomalaisia miehiä. Heillä oli samantyyppinen tausta mutta niin erilaiset elämät. Heidän välinen kontrasti ja ystävyyssuhde oli minusta kirjan parhaita ja mielenkiintoisimpia juttuja.

Pidän Nousiaista jotenkin hauskuuttajana, pitkälti varmasti Vadelmavenepakolaisen vuoksi, ja vaikka Metsäjätin aihe on rankka ja vaikea, kyllä kirjailija tässäkin hauskuuttaa. Törmälän väki on kaikessa negatiivisuudessaan samalla hauskoja ja osaavat kaikesta päätellen joskus nauraa itselleenkin. Kirjassa on kuitenkin paljon alakuloisuutta ja traagisiakin ihmiskohtaloita, mutta minusta tämä kirja on kuitenkin hirveän maanläheinen ja todentuntuinen. Pystyn myös hyvin kuvittelemaan Törmälän kaltaisen, pienen suomalaisen kylänpahasen jossa kaikki tuntevat toisensa, jossa on yksi baari ja yksi kauppa ja jossa kaikki juoruilevat toisistaan. Olen itse asunut elämäni ensimmäiset 20 vuotta samantyyppisessä kaupunginosassa ja ymmärrän asumistavan hyvät puolet, mutta myös ne huonommat puolet. Metsäjätti on minusta hyvä kuvaus suomalaisuudesta ja suomalaisesta kulttuurista ja metsätaloudesta ei ole tietääkseni hirveästi aiemmin kirjoiteltu. Tärkeä ja hieno kirja Nousiaiselta ja en tosiaankaan pahastu, jos tämä olisi Finlandiaehdokkaana;)


★★★★+

Metsäjätti on myös luettu seuraavissa blogeissa:
 Kirjainten virrassa, Ilselä, Hiirenkorvia ja muita merkintöjä,  Mari A:n kirjablogi, kirjahamsteri

6 kommenttia:

  1. Minä pidin, outoa kyllä, tässä eniten tästä perähikiän elämän kuvauksesta. :) Uskon että tuo osuu aikamoneen lukijaan, pikkupitäjältä kaupunkiin muuttaminen on varmasti monen henkilökohtaista historiaa.
    Lapsen kautta löytyvä 'elämäntarkoitus' oli ehkä vähän liian lällyä minun makuuni, mutta niin lapset tuppaa aina mielestäni olemaan :)

    VastaaPoista
  2. Réa, minäkin pidin tuon pikkupitäjän elämän kuvauksesta. Niin moni kirja kertoo elämästä suuremissa kaupungeissa (tai sitten minä yksinkertaisesti luen sellaisia kirjoja;) ) että tämä oli mukavaa vaihtelua. Tuo lapsen kautta elämäntarkoituksen löytäminen oli minusta kaikessa lällyydessään hirveän suloista ja se pehmensi myös minun kuvaani Pasista :)

    VastaaPoista
  3. Kiitos linkityksestä. Tämä oli minusta niin oivallinen ja mahtava kirja, että jäti hänen aiemmat teoksensa ihan kunnolla taka-alalle. Odotan jo Nousiaisen seuraavaa!

    VastaaPoista
  4. Hanna, minä odotan taas Nousiaisen Maaninkavaaran lukemista, se löytyy omasta hyllystäni mutta on jäänyt vielä lukemataa. Ja olen samaa mieltä siitä, että tämä on Vadelmavenettä parempi :)

    VastaaPoista
  5. Minun on pitänyt lukea jo pitkän aikaa Vadelmavenepakolainen, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi. Kiinnostuin tekstisi myötä tästäkin kirjasta.

    VastaaPoista
  6. Annika, suosittelen molempia lämpimästi:)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, ne ilahduttavat minua suuresti! :)
Kommenttienvalvonta on käytössä kesällä lisääntyneen roskakommenttien vuoksi. Kommenttisi ei siis näy heti, vaan tulee näkyviin vasta, kun olen hyväksynyt sen.