Lola uppochner / Monika Fagerholm
Schildts & Söderströms, 2012. 459 sivua.
Kannen suunnittelu: Maria Appelberg
Mistä minulle? kirjastosta varaamalla
Minulla on erikoinen suhde Monika Fagerholmiin. Ihastuin pari vuotta sitten lukemaani Ihanat naiset rannalla-romaaniin, petyin hieman vaikeaan Amerikkalaiseen tyttöön enkä sen jälkeen ole tarttunut kuin Fagerholmin ja Martin Johnsonin yhdessä kirjoittamaan esseekokoelmaan Havet. Viimeksi mainittu ei ollut ihan minun kakkupalaseni, vaikka tunnistinkin pienen kirjan hienouden. Halusin lukea Fagerholmin uutuusromaanin Lola uppochner alkuperäiskielellään ruotsiksi, sillä kuvittelen, että Fagerholmin omintakeinen ja hieman erikoinenkin kielenkäyttö voi olla vaikea kääntää ihan täydellisesti. Kyllä kannatti lukea Fagerholmia ruotsiksi, itse asiassa ihmettelen nyt, miksi en ole lukenut noita aiempiakin kirjoja ruotsiksi!
Jana Marton palaa pieneen Flatnäsin kaupunkiin vuosien tauon jälkeen. Hänen on tarkoitus osallistua entisen tuttavansa Minnie Backlundin järjestämille päivälliskutsuille vanhassa kotikaupungissaan. Paluu vanhoihin maisemiin saa Janan muistelemaan menneitä aikoja ja Flatnäsia vuonna 1994. Tuolloin Flatnäsissa tapahtui murha, joka ei ikinä selvinnyt. Vuoden 1994 tapahtumat saavat illanvietossa suuren roolin ja murhan lisäksi pinnalle nousee vanhan talon palo ja talon asukkaat, siskokset Ca ja Anita Bäck. Anita istui pyörätuolissa, eli hieman omassa maailmassaan ja toitotti murhan ratkaisun löytyvän räsynukesta nimeltä Lola uppochner.
Fagerholm on tavattoman taitava kirjoittaja. Hän leikittelee sanoilla, kielellä ja säännöillä. Vaikka teksti kirjan alussa, pidemmän Fagerholm-tauon jälkeen, tuntui hieman hankalalalta, pääsin nopeasti tekstiin sisään ja pystyin nauttimaan Fagerholmin kuljettamasta tarinasta. Kirjan tunnelma on salaperäisen mystinen, arvoituksellinen ja jännittävä. Murhan tuoma mysteeri pitää jännitystä yllä lähes loppuun saakka, ja lukijakin saa leikkiä hieman salapoliisia ja yrittää solmia lankoja toisiinsa.
Lola uppochner ei ole missään tapauksessa helppo kirja, kuten ei Fagerholmin kirjat yleensä taidakaan olla. Minä kuitenkin pidin tästä todella paljon ja nautin kirjan kiemuroista, niin ihmissuhteisiin kuin muihinkin tapahtumiin liittyen. Kirja on täynnä mielenkiintoisia henkilöitä, ja henkilöitä on paljon. Onneksi kirjan alussa onkin henkilölista, jossa kaikki on lyhyesti esitelty. Etenkin kirjan alussa olisi muuten ollut varsin vaikea pysyä mukana. Kiinnostavimmasta päästä oli Bäckin perhe joka asui erikoisessa Kvarnen-nimisessä talossa. Pyörätuolissa istuva Anita oli tapahtumien kannalta tarinan keskiössä, mutta hänestä oli kaikessa salaperäisyydessään vaikea saada otetta. Kiinnostava oli myös kaupungin uskonnonopettaja ja pastori, perheensä traagisessa onnettomuudessa menettänyt Eva Anderberg, puhumattakaan kaksosveljistä, kaupungin poliiseina työskentelevistä Berglundeista. Oikeastaan kaikilla kirjan henkilöillä oli kiinnostava elämäntarina, kaikki toivat tarinaan oman osansa. Flatnäsin kaupungin ihmiset olivat monella tavalla kytkeytyneet toisiinsa, ja näitä ihmissuhdekiemuroita oli myös jännittävää seurailla.
Pidin myös kirjan rakenteesta. Ajassa hypittiin välillä tiuhaan, suurin osa ajasta muisteltiin vuoden 1994 tapahtumia, mutta välillä hypittiin myös vuoden 2011 syksyssä josta kirja myös lähtee käyntiin. Fagerholm on kirjoittanut hienon kirjan. Hänellä on omintakeinen, tunnistettava kirjoitustyylinsä ja minä olen ihastunut tähän tyyliin kovasti. Uskallankin sanoa, että Fagerholm viimeistään tällä kirjalla nousi minun suosikkikirjailijoideni joukkoon ja haluan lukea lähiaikoina Fagerholmin vanhempiakin teoksia. Lola uppochner on mieleenpainuva, erikoinen, tunnelmaltaan vahva, henkilögallerialtaan kiinnostava, jännittävä, tunteita herättävä ja kaikin puolin hieno romaani!
★★★★★
Oho, pidit tästä näin paljon. Täytyisi ehkä kuitenkin joskus antaa Fagerholmille uusi mahdollisuus, ehkä tämä olisi hyvä kirja siihen sitten joskus.
VastaaPoistaLuinpa muuten vahingossa, että kirjastosta varastamalla. Ajattelin kyllä, että ei ihan sun tyylinen kirjanhankintakeino. :D
Anna uusi mahdollisuus!
PoistaJa joo, en sentään kirjoja varastele ;).
Minä olen nyt aivan Fagerholmin lumoissa Amerikkalaisen tytön luettuani, ja tämäkin kirja siis kiinnostaa tietysti kovasti. Lolassa tunnnuttaisiin liikuttavan vähän samantapaisten teemojen parissa kuin Amerikkalaisessa tytössäkin, mutta ilmeisesti erojakin löytyy.
VastaaPoistaHienoa lukea, että pidit kirjasta näin paljon - nyt kirjan lukeminen houkuttaa entistä enemmän :)
Ihanaa jos tykästyit Fagerholmiin! Minä en ihan täysin Amerikkalaiseen tyttöön ihastunut, se oli hieman sekava. Mutta kyllä samankaltaisuuksia löytyy, joten suosittelen tätä sinulle :).
PoistaViisi pojoa! Huhhuh! Harmittaa, etten osaa ruotsia, moni kirja on varmasti parempi alkuperäiskielellään.
VastaaPoistaOnhan tuossa vielä se Ihanat naiset rannalla lukematta, mihin haastoitkin meikäläisen;)
Luepa se Ihanat naiset rannalla jossain vaiheessa. Olisi kiva kuulla siitä muita mielipiteitä ;).
PoistaEhkä tosiaan Fagerholmille voisi antaa uuden mahdollisuuden kun kerran tästäkin ihan viiden tähden verran pidit!
VastaaPoistaJoo, anna uusi mahis!:)
PoistaVoi että voi että voi että... Tulipa "pakko lukea!" -kutina. Osallistuin just tuohon Liisan järjestämään kimppalukuun ja vielä fiilistelen Amerikkalaisella tytöllä. Ehkä pitäisi kuitenkin lukea Säihkenäyttämö ennen kuin tähän uutuuteen käy kiinni...
VastaaPoistaOnpa kiva jos innostuit tästäkin! Minä en ole lukenut vielä Säihkenäyttämöä, mutta ehdottomasti aion sne lukea :).
PoistaVoi, oletpa lukenut hyviä kirjoja viime aikoina! Minäkin aion ehdottomasti lukea tämän Lola-kirjan. Itselläni Fagerholmin kanssa on käynyt niin, että Amerikkalainen tyttö oli itse mahtavuus, Diiva oli hyvä ja Ihanat naiset rannalla iso pettymys. Säihkenäyttämöä en ole vieläkään uskaltanut lukea, en jotenkin pidä ajatuksesta, että se on jatko-osa... Mutta Lolan saan toivottavasti seurakseni joululomalle.
VastaaPoista