tiistai 17. helmikuuta 2015

Uuni / Antti Hyry


Uuni / Antti Hyry

Otava, 2009. 400 sivua.
Kannen suunnittelu: Juha Markula
Mistä minulle? kirppislöytö

Rehellisesti sanottuna olen ollut skeptinen Antti Hyryn Finlandiavoittaja Uunia kohtaan. Miten uuninmuurauksesta kertova kirja voisi olla kiinnostava, mukaansatempaava tai millään tavalla mahtava? No, osana Finlandia-haastetta tartuin kuitenkin Uuniin ja voin sanoa, että kyllä kannatti!

Uunintekijän pitää osata paljon asioita. Tarvikkeita on hankittava, tarvitaan tiiliä, sementtiä ja valusoraa. Laasti pitää sekoittaa ja linjalaudat laittaa kohdilleen. Uunia rakentava mies hankkii tavaroita, rakentaa ja aloittaa uuninmuurauksen. Tiili tiilen perään, laastia väliin, ja uuden tuvan lämmittäjä nousee pikkuhiljaa. Samalla elämä menee eteenpäin, asioita tapahtuu ja kesän varrelle mahtuu esimerkiksi bussireissu vaimon ja ystävien kanssa naapurivaltion puolelle. Kesä muuttuu syksyksi, syksy talveksi ja talvi kevääksi ja uuni valmistuu pikkuhiljaa.

Uunin muuraaminen on kirjassa pääasiassa, mutta ympärillä on silti paljon muitakin tapahtumia. Sympaattinen päähenkilö, joka minulle näyttäytyy hieman vanhempana herrasmiehenä, kertoo uuninmuurauksen lisäksi elämästään vaimonsa kanssa, sukulaisten vierailuista, kaverimiesten välisestä lojaaliudesta, kauniista Suomen kesästä ja kylmästä talvesta ja sen haasteista.

Uuni on kaunis kirja. Teksti on soljuvan kaunista ja sitä on miellyttävä lukea. Tarina uuninrakentamisesta ei ehkä ole maailman mielenkiintoisin, mutta aiheestahan voi kaivella vaikka minkälaista symboliikkaa. Sitäpaitsi uuninmuuraus ei ole minulle niin vieras juttu kuin voisi ajatella. Isäni on työuransa aikana tehnyt lukuisia uuneja, ja sanasto on siksi tarttunut minunkin päähäni ihan pienestä asti. Valusora, tulenkestävä valumassa ja betonimylly ovat kuuluneet sanavarastooni pikkutytöstä asti ;).

Kauniin kielen lisäksi ihastuin Uunissa maisemakuvaukseen ja kirjan ihanaan tunnelmaan. Hidastempoinen kirja vaatii lukijaakin rauhoittumaan, ja se jos jokin on ollut minulle tärkeää nyt hektisenä alkuvuonna. Pidin myös kirjan henkilöistä. Päähenkilö vaikutti kaikin tavoin sympaattiselta ja suloiselta vanhemmalta mieheltä. Hänen rauhallisuudessaan ja tavassaan katsoa maailmaa ja elämää ylipäänsä oli jotain tarttuvaa. Kaiken kaikkiaan Uuni oli minulle todella sopiva kirja juuri tähän hetkeen, se pakotti rauhoittumaan ja hiljentämään tahtia. Uunia ei minusta voi lukea kiireellä, ja se vaatii aikansa ja paikkansa, mutta antaa samalla rauhallisia ja tunnelmallisia hetkiä lukijalle.

12 kommenttia:

  1. Vitsit on pitänyt lukea tämä pieni ikuisuus, ja ehkä tämän vuoden aikana luenkin. Sitten kun kaipaan rauhallista menoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen juurikin rauhalliseen hetkeen :).

      Poista
  2. Mahtavaa, että pidit. Minä luin toissavuonna joulun alla ja nautin samoin kauniista kielestä, symboliikasta, rauhallisuudesta ja parisuhteen hiljaisenhellästä kuvaamisesta.

    Kannattaa lukea joskus myös Aitta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aitta on ehdottomasti myös lukulistalla :).

      Poista
  3. Minäkin taistelen tuota samaa skeptisyyttä vastaan, haluaisin kuitenkin lukea koska niin paljon hyvää tästä on kuulunut. Mutta aina on niin monta kirjaa jotka ajavat tästä ohi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen kyllä kokeilemaan! Noin minäkin ajattelin pari vuotta :D.

      Poista
  4. Voi että tulin onnelliseksi siitä että ihastuit Uuniin! ♥ Se oli aikanaan ensimmäinen Hyryni, ja sen jälkeen miehestä on tullut yksi suurimmista kirjailijasuosikeistani. Rakastan sitä rauhaa ja pienieleisyyttä, joka on Hyryn kirjoille niin ominaista, ja silti kaikesta pienestä ja verkkaisesta rakentuu kuva kokonaisesta ihmiselämästä. Kerrassaan huikeaa.

    Voi että! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, kiitos kauniista kommentista Sara ♥. Tämä oli juuri kaikkea tuota, rauhallinen ja pienieleinen.

      Poista
  5. Mä en oo koskaan uskaltanut lukea mitään Antti Hyryltä, heh. Oon muodostanut päässäni jonkin omituisen ennakkokäsityksen, että Hyryn kirjat on vähän jonkinlaista vatulointia mutta ehkä pitäisi kokeilla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tässä ehkä sitä vatulointiakin, mutta ei tämä ainakaan vain sitä ollut ;). Kokeile ihmeessä!

      Poista

Kiitos kommentistasi, ne ilahduttavat minua suuresti! :)
Kommenttienvalvonta on käytössä kesällä lisääntyneen roskakommenttien vuoksi. Kommenttisi ei siis näy heti, vaan tulee näkyviin vasta, kun olen hyväksynyt sen.