tiistai 3. maaliskuuta 2015

Mutta minä rakastan sinua / Eppu Nuotio


Mutta minä rakastan sinua / Eppu Nuotio

Otava, 2015. 283 sivua.
Kannen suunnittelu: ?
Mistä minulle? kustantajan lähettämä ennakkokpl

Huh, onpa täällä ollut hiljaista! Työharjoittelu on aikalailla vienyt mehut alkuvuodestani, mutta eiköhän lisääntyvä valo ja pian saapuva kevät piristä tätäkin mieltä. Nyt kun katsoo ikkunasta ulkona lisääntyvää lumisadetta kevät tuntuu taas ihmeen kaukaiselta, mutta eiköhän se sieltä kohta tule ihan kunnolla. Mennäänhän jo maaliskuuta! Minulla on muutama kirja-arvio rästissä, ja tämänkin Eppu Nuotion uutuuden Mutta minä rakastan sinua luin jo ihan alkuvuodesta kun se tupsahti yllärinä postiluukusta. Tässäpä muutama ajatus siitä.

Karin on viisikymppinen historianopettaja. Hänet on petetty ja jätetty ja hän toipuu pikkuhiljaa avioerosta. Myös Lauuri on petetty ja jätetty. Insinöörimiehelle naiset ovat vieläkin arvoitus, mutta kuin ihmeen kaupalla Karin ja Lauri osuvat samaan asuntonäyttöön ja siitä alka heidän yhteinen taipaleensa. Matkassa on kuitenkin paljon mutkia, ja esteitä sattuu tielle useampia. Lauriin umpi-ihastunut työkaveri Kaari mutkistaa tilannetta, kuten myös Karinin ex-mies. Keski-ikäisten rakkaus ei ole yhtään helpompaa kuin kenenkään muunkaan, mutta se on täynnä kaipausta ja haaveita läheisyydestä.

Mutta minä rakastan sinua on piristävän erilainen rakkausstoori. Päähenkilöt ovat ihanan tavallisia ja sympaattisia, ja heidän ikänsä tekee Nuotion tarinasta erilaisen ja erottuvan. Kirjan tapahtumat asettuvat Turkuun ja Turku-kuvaus on minusta todella hienoa. On kiva lukiessa miettiä tuttuja katuja ja paikkoja, vaikka en itse enää tuossa ihanassa kaupungissa asukaan.

Nuotion kieli on vaivatonta ja helppolukuista. Tarina vie mukanaan ja Karinille ja Laurille toivoo pelkkää hyvää. Keski-ikäisten rakkaustarinoita en ole montaa lukenut, ja kieltämättä olin hieman ennakkoluuloinen tarinaa kohtaan ennen lukemista. Mutta tarina olikin kiinnostava ja lämmin, piristävän erilainen rakkaustarinaviidakossa, eikä liian kevyt ja höttöinen.

Mutta minä rakastan sinua oli siis kaikin tavoin positiivinen yllätys. Sympaattinen ja lämmin keski-ikäisten rakkaustarina, joka kosketti ja ihastutti terävällä ja lempeällä huumorillaan. Kyllä kotimaisten kirjojen ja kirjailijoiden joukosta on mahtavaa löytää tällaisia positiivisia ylläreitä!

    

6 kommenttia:

  1. Tämä oli kyllä mukava lukukokemus. Ja vaikka minulle Turku on vain kirjamessukaupunki (no, oikeasti myös kummityttöni kotikaupunki :)), nautin Turku-kuvauksista. Nuotio tavoittaa hienosti kaupungin hengen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tässä oli yksi kivoimpia Turkukuvauksia mitä olen lukenut. Tai sattui vaan olemaan niin paljon tuttuja paikkoja ;). Hieno kirja!

      Poista
  2. Minulla oli aika pitkälti samat mielipiteet kirjasta, oli todella piristävän erilainen viihdekirja. Ihanan aito! <3 Viime kirjastokäynnillä lainasinkin kaksi Eppu Nuotion hömppäkirjaa, toivottavasti pidän niistä yhtä paljon kuin tästä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin oli! Minunkin pitäisi lukea lisää Nuotion kirjoja :).

      Poista
  3. Kiitos tästä ihanasta arviosta! Se riemastutti. Ennen muuta tuo, että olit ollut etukäteen hieman ennakkoluuloinen ja sitten pitänytkin tarinaa kiinnostavana. Ja myös se, että nostit esiin Turun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle kommentista ja hienosta kirjasta! Oli ihana lukea tutuista paikoista Turussa, ja omat ennakkoluulot on aina kiva murtaa ;).

      Poista

Kiitos kommentistasi, ne ilahduttavat minua suuresti! :)
Kommenttienvalvonta on käytössä kesällä lisääntyneen roskakommenttien vuoksi. Kommenttisi ei siis näy heti, vaan tulee näkyviin vasta, kun olen hyväksynyt sen.