sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Rikosromaani / Petri Tamminen


Rikosromaani / Petri Tamminen

Otava, 2012. 173 sivua.
Kannen suunnittelu: Piia Aho
Mistä minulle? kirjastosta varaamalla

Ihastuin aiemmin kesällä Petri Tammisen rennon hauskaan kirjoitustyyliin lukiessani Muita hyviä ominaisuuksia-kirjan. Odotin samanlaista, myönteistä lukukokemusta tarttuessani Tammisen uutuuteen, Rikosromaani-nimiseen pienoisromaaniin. Sivuja kirjassa on alle 200 ja kirja on kooltaankin todella pieni. Valitettavasti tämä toinen lukemani Tammisen kirja ei alkuunkaan yltänyt samalle tasolle Muita hyviä ominaisuuksia-kirjan kanssa.

Komisario Vehmas on keski-iän ylittänyt herrasmies. Hän asuu kahdestaan koiransa kanssa Marja-vaimon menehdyttyä sairauteen. Vehmas on ammatiltaan poliisi, ja hänen ajankohtainen projektinsa on napata kiinni Pasilaa ja muuta Helsinkiä kiusaava Hermann Ångström-niminen rikollinen. Vehmaksen läheisin työkaveri, Immonen nimeltään, auttaa Vehmasta Ångströmin nappaamisessa.

Työtehtävänsä ohella Vehmas ehtii miettiä yksityselämäänsä. Hän ajelee Ångströmin perässä pitkin Suomea, käväisee jopa Ruotsissa saakka ja ehtii auto- ja laivamatkojen aikana miettiä niin menneisyyttä kuin tulevaisuuttakin. Töiden ja mietiskelyjensä välissä mies ehtii olla niin sairaalahoidossa kuin hoivata koiraansakin, kaveria kun vaivaa niin kives- kuin korvatulehdus.

Rikosromaani on rakenteeltaan mielenkiintoinen. Luvut on jaettu kuukausien mukaan, ja Vehmaksen edesottamuksia saa seurata aina kuukauden kerrallaan. Myös kieli on taattua Tammista, sitä johon Muita hyviä ominaisuuksia-kirjassa tykästyin. Mutta: Rikosromaani ei valitettavasti ole läheskään yhtä ironisen hauska ja oivaltava kuin Muita hyviä ominaisuuksia. En oikein missään vaiheessa saanut tästä kirjasta otetta. Niin henkilöt kuin tapahtumatkin jäivät etäisiksi, eikä kirja herättänyt minussa oikeastaan mitään tunteita. Nimensä mukaisesti odotin jännityskertomusta, mutta jännitystäkään kirjassa ei erityisemmin ollut.

Tamminen osaa kuitenkin kirjoittaa, ja minä aion ehdottomasti jatkossa lukea Tammisen vanhempia teoksia. Rikosromaani ei kuitenkaan ollut minun kirjani, tai sitten minulla jäi kirjassa jotakin olennaista ymmärtämättä...





Rikosromaanin on lukenut myös ainakin Jori, Unni ja Mari.A.

13 kommenttia:

  1. Tämä on tainnut olla pettymys vähän kaikille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen tähän saakka lukenut tästä valitettavan pettyneitä arvioita. Ehkäpä niitä myönteisimpiäkin on tulossa. Ja kiva Pekka jos sinä tykkäsit! :)

      Poista
    2. Joo, minusta tämä oli tosiaan ihan hyvä. Vaikka onhan mies tietysti parempiakin kirjoittanut – romaaneista suosikkini lienee Mitä onni on. Tamminen on vaan niin mahdottoman sympaattinen, myös livenä. :)

      Poista
    3. Tamminen on varmasti sympaattinen, sellainen kuva minullakin hänestä on vaikka en livenä olekaan tavannut ;). Mitä onni on onkin ehdottomasti lukulistallani, kunhan jossain vaiheessa ehdin sen lukemaan.

      Poista
  2. Olipas pöhköä, kun kirja ei vastannut odotuksia. Niin käy aina joskus. Itse en jotenkaan ole kiinnostunut lukemaan Muita hyviä ominaisuuksia, mutta sen sijaan tämä kiinnostaisi. Jos aloitan Tammiset tästä? Ei voi pettyä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En suosittele aloittamaan Tammiseen tutustumista tästä kirjasta, Muita hyviä ominaisuuksia on paljon parempi ;).

      Poista
  3. Rehellisen tuntuinen selvitys lukukokemuksesta. Siinä suhteessa arvokas. Itse olen lukenut hänen enonsa. Se oli minulle pettymys, sillä sitä enen olin lukenut hänen lyhytnovellejaan, joista pidin kovasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkäpä Tammisen novellien jälkeen nämä "romaanimaisemmat" ovat sitten pettymyksiä. Harmi, mutta aion vielä yrittää lukemalla Enon opetukset jossain vaiheessa :).

      Poista
  4. Olen lukenut Tammiselta aiemmin vain mininovelleja, pidin niiden yksinkertaisuudesta. Tässä kohokohta oli "meidän Malmin Teboililla" turvakameroiden katselu, kertoo jotain siitä, miten "paljon" pidin kirjasta. Huomasin, että Hesarissa oli ihan positiivinen kirjoitus tästä, mutta ei voi mitään, mä en vaan tajunnut, enkä tykännyt. Tässä ei ollut mitään uutta, ainoastaan iltapäivälehtien lööppien asioita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä taisi olla aika samanlainen lukukokemus, minäkään en oikein tajunnut. Mietinkin, jäikö minulla kirjasta jotain olennaista täysin ymmärtämättä, jotain rivien välistä lukematta vai eikö tämä vain ollut lainkaan minun kirjani...

      Poista
  5. Tää oli aika erikoinen kirja. Olen miettinyt aukeaisiko kirja eri tavalla, jos sen uudestaan lukisin. Haluaisin antaa Tammiselle mahdollisuuden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä kirjan tosiaan voisi lukea uudestaan ja saada tästä paremman kuvan. Minä taidan kuitenkin tyytyä Tammisen muihin kirjoihin ;).

      Poista

Kiitos kommentistasi, ne ilahduttavat minua suuresti! :)
Kommenttienvalvonta on käytössä kesällä lisääntyneen roskakommenttien vuoksi. Kommenttisi ei siis näy heti, vaan tulee näkyviin vasta, kun olen hyväksynyt sen.