Kigalin kakkukauppa / Gaile Parkin
Tammi, 2009. 278 sivua.
Alkuteos: Baking Cakes in Kigali, 2009.
Suomentanut: Annukka Kolehmainen
Kannen kuva: Petra Borner
Mistä minulle? alelöytö nettikirjakaupasta
Gaile Parkinin kirja Kigalin kakkukauppa on majaillut kirjahyllyssäni pari vuotta. Kaipasin jotain keveämpää ja helpompaa luettavaa, joten tartuin tähän pirteäkantiseen kirjaan. Ihan sitä keveintä ja rennointa lukemista tämä ei ollut, mutta sopi silti elämäntilanteeseeni tällä hetkellä ihan kivasti.
Angel asustaa Ruandan Kigalissa jossa hän pitää kotinsa yhteydessä kakkukauppaa. Hän leipoo mitä upeimpia ja maukkaimpia täytekakkuja, joita naapurit ja asukkaat hieman kauempaakin käyvät tilailemassa syntymäpäiväjuhliinsa, erojuhliinsa, työtapaamisia varten ja hääjuhliinsa. Kakkutilauksen yhteydessä Angel kuuntelee mielellään asiakkaansa murheita ja muita kuulumisia ja makea, mausteinen teekuppi kuuluu aina hintaan. Angel on hieman kuin Kigalin Mma Ramotswe. Kirjan takakannessakin tämä mainitaan, mutta heti ensisivuilta lähtien huomasin tämän yhtäläisyyden. Minä pidän Ramotsweista, ja pidin tästäkin.
Angelin elämä ei ole ollut helppoa. Hän on menettänyt kaksi lastaan ja sitä kautta saanut hoidettavakseen lapsenlapsensa, joita tällä hetkellä on talo täynnä. Köyhät olot ja poliittisesti epävakaa maa tuo yllätyksiä jokaiseen päivään, ja kauheudet ovat Angelillekin arkipäivää. Positiivisella elämänasenteella ja leipomisen avulla Angel kuitenkin selviytyy kaikesta, tai siltä ainakin vaikuttaa. Hän on äiti lapsenlapsilleen, tuki ja turva miehelleen ja suurelle ystäväpiirilleen. Ei ole asiaa, joka ei hieman parantuisi kun pääsee juttelemaan Angelin kanssa kakkupalan ja teekupin äärelle. Angel saa kuulla muiden tarinoita, heidän elämänsä suruja ja ilon aiheita.
Kigalin kakkukauppa on rankoistakin aiheistaan huolimatta hyvälle mielelle saava kirja. Angel on ihanan positiivinen, hänen sydämellisyytensä, toisten huomioon ottaminen ja iloinen luonne ja elämänasenne saa hymyilemään ja toivomaan, että maailmassa olisi enemmän juuri hänen kaltaisiaan ihmisiä. Kirjaan on myös saatu mukaan paljon kiinnostavia aiheita, politiikkaa, sotaa, sairauksia ja toki myös köyhän Ruandan kiehtovaa kulttuuria.
Parkin kirjoittaa oikein sujuvasti ja helposti, kirjaa luki mielellään ja välillä huomasin täysin uppoutuvani tarinaan. Välillä ärsyynnyin hieman kirjan "saarnaamiseen", mutta kokonaisuutena tämän oli kuitenkin oikein mainio välipalakirja, ja luen mielelläni jossain vaiheessa kirjan jatko-osan Kigalin kakkukauppa muuttaa jonka pitäisi ilmestyä suomennettuna kevään aikana.
★★★+
Kaunokirjallinen maailmanvalloitus: Ruanda
Oi, tämä oli ihana! Ja kansikin niin herkullinen. Odotan "kieli pitkällä" jatko-osaa :)
VastaaPoistaMinäkin, minäkin! ;)
PoistaTässä taas yksi kirja, joka on mennyt minulta täysin ohi! Tuosta jatko-osasta kuulinkin, ja siitä kiinnostuin, mutta parempi varmaan aloittaa kuitenkin tällä. =D Kuulostaa minun kirjaltani, juuri sellaiselta piristävältä välipalalta, joka ei ole liian lälly. =D
VastaaPoistaVarmaan kiva aloittaa tällä ekalla osalla, ja sitten jatkaa uudella. En tosin tiedä kuinka selkeästi kyseessä on jatko-osa, toki senkin voi varmaan lukea ihan erikseen :).
PoistaMinä ostin tämän joulun jälkeisistä alennuksista, en millään voinut vastustaa noin pirteää kantta ja ihanaa nimeä!
VastaaPoistaLuulen, että tämän lukemisen jälkeen saatan innostua jopa leipomaan ;)
Hihi, minäkin innostuin leipomaan! Onneksi kohta on paljon synttäreitä, niin saan pystyttää oman kakkuleipomoni ;).
PoistaIhana nimi kirjalla! Minulle tämä on entuudestaan ihan vieras, mutta nyt voisin hyvin kuvitella tämän lukevanikin :)
VastaaPoistaNiin minustakin! Kiva jos luet tämän jossain vaiheessa, kelpo välipalakirja tämä oli :).
Poista