tiistai 19. helmikuuta 2013

Elämän lempeät maut / Erica Bauermeister




Elämän lempeät maut / Erica Bauermeister

Bazar, 2011 (2009). 216 sivua.
Alkuteos: The School of Essential Ingredients, 2009
Suomentanut: Helinä Kangas
Kannen suunnittelu: Nic Oxby
Mistä minulle? nettikirjakauppaostos 

Erica Bauermeisterin kauniskantinen kirja Elämän lempeät maut on majaillut kirjahyllyssäni jo parin vuoden ajan. Kaipasin jotain kevyttä ja nopeaa luettavaa vaikeampien kirjojen keskelle, joten nostin kirjan lukupinooni. Tämän lukikin parissa illassa, joten tämä oli ihan onnistunut valinta välipalakirjaksi.

Ravintolanomistaja Lillian vetää lempeiden makujen kokkikoulua ravintolallaan kerran kuukaudessa. Hänen kurssilleen kokoontuu kahdeksan oppilasta, joilla kaikilla on oma tarinansa kerrottavana, omat syynsä kokkikouluun tulolle. Kokkailuiltojen aikana Lillian opastaa kurssilaisiaan ruoanlaiton saloihin, lempeästi ja asiantuntevasti. Antoisinta taitaa kuitenkin olla yhteiset syöntihetket, joiden aikana kurssilaiset oppivat paljon itsestään ja kurssikavereistaan. Mukana on eläkeläispariskunta Carl ja Helen, teini-ikäinen Chloe joka haluaa oppia kokkailemaan, vaimonsa menettänyt Tom joka täyttää vaimonsa viimeisen toiveen sekä Ian, joka löytää kurssilta jotain, mitä ei ikinä uskaltanut edes toivoa. Kahden pienen lapsen äiti Claire saa kurssilta rentouttavan irtioton arjestaan, Antonia oppii ruoanlaiton saloja mukavassa ympäristössä ja vanha Isabelle löytää tärkeitä ihmisiä ympärilleen.

Elämän lempeät maut on suloinen ja lempeä tarina ruoasta, ihmiskohtaloista ja ystävyydestä. Kirjassa oli monta kiinnostavaa henkilöä, mutta kirjan lyhyyden vuoksi lähes kaikki jäivät minulle valitettavan etäisiksi. Olisin toivonut, että kirjassa olisi sukellettu syvemmälle henkilöihin, kerrottu heistä vielä enemmän. Nyt minusta tuntuu, että sain pintaraapaisun, tutustuin heihin vähän, mutta oppiakseni oikein tuntemaan heidät, päästäkseni heidän ajatuksiinsa ja elämiinsä, olisin kaivannut kirjalle jatko-osaa.

Ruoka on kiinnostava aihe, ja sitähän tässä kirjassa todellakin piisasi. Huumaavia tuoksuja, mielenkiintoisia reseptejä ja sekoituksia, erilaisia aineksia ja niiden kautta herääviä muistoja. Pidin tästä kaikesta, mutta ruoan lisäksi olisin kaivannut enemmän tunnetta myös ihmisiin ja heidän kohtaloihinsa. Kirjan kieli on helppoa ja sujuvaa. Kuten jo alussa mainitsin, tämä oli nopealukuinen kirja ja oikein sopiva välipalakirjana. Jotta tästä olisi muodostunut minulle mieleenpainuvampi, syvällisempi ja vielä palkitsevampi lukukokemus olisin kuitenkin kaivannut enemmän keskittymistä henkilöihin, ehkä pidempää kirjaa. Nyt jokainen kurssilaisista sai yhden luvun verran aikaa kertoa elämästään, ja se oli auttamatta liian vähän.

Elämän lempeät maut on ihan kiva välipalakirja, ja sen ruoantuoksu ja sympaattiset ihmiskohtalot tekevät jälkimausta positiivisen, suloisen ja lempeän.

10 kommenttia:

  1. Olen ajatellut, että tämä olisi kirja juuri minulle. Harmi, että henkilökuvaus pettää.

    Kaipaisin saada myös kirjan Lammaspataa ja ruusuvettä...tämä nimi ihan muistin varasta napattu.

    Minusta kirjat, joissa tarinaan yhdistyy ruoka, ovat ihania!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulta löytyy tuo Lammaspatakirja omasta hyllystä, mutta en ole vielä ehtinyt sitä lukemaan. Kyllä tämä kannattaa kuitenkin lukea välipalana, jos innostuu ruokaan liittyvistä kirjoista!:)

      Poista
    2. Leena, minulta löytyy tuo Lammaspataa ja ruusuvettä - voin laittaa postiin jos haluat.

      Tämäkin kirja pitäisi lukea. Minustakin ruoan ympärillä pyörivät kirjat ovat ihania !

      Poista
    3. Varmasti pidät tästä jos pidät kirjoista joissa ruoka on pääasiassa :).

      Poista
  2. Tosiaan, sympaattinen, ihana välipalakirja. Ei sen enempää, mutta hyvä mieli tästä tuli.

    VastaaPoista
  3. Täytyypi muistaa tämä kun tulee välipalanälkä :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teepä se! Multa saa pokkarin luettavaksi ;).

      Poista
  4. Tässä on kyllä ihastuttavat kannet. Ihan sen puolesta tekisi mieli lukea :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, ne ilahduttavat minua suuresti! :)
Kommenttienvalvonta on käytössä kesällä lisääntyneen roskakommenttien vuoksi. Kommenttisi ei siis näy heti, vaan tulee näkyviin vasta, kun olen hyväksynyt sen.