tiistai 26. maaliskuuta 2013

Hitlerin tytär / Vilmos Csaplár


Hitlerin tytär / Vilmos Csaplár

WSOY, 2012. 336 sivua.
Alkuteos: Hitler lánya, 2009.
Suomentanut: Outi Hassi
Kannen suunnittelu: Mika Tuominen
Mistä minulle? kirjastosta lainaamalla


Vilmos Csaplárin romaani Hitlerin tytär herätti aiheensa vuoksi kiinnostukseni viime kesän kirjakatalogeissa. Sitten kuulin kirjan olevan vaikea, joten laskin sitä lukupinossani aina vain alemmaksi. Nyt kirjaston palautuspäivä läheni kovaa vauhtia, joten päätin vihdoin tarttua tähän. Ja olihan se vaikea, minulle iltalukemisena välillä liiankin runsas ja sekava.

Hitlerin tyttäressä seurataan monen henkilön tarinoita monessa eri ajassa. Kirjan takakannen ja nimen perusteella kuvittelin, että kirja kertoo tarinan Hitlerin tyttärestä. Niin ei aivan ollut, vaan tässä seurataan useamman henkilön tarinoita. Aikajaksokin on varsin laaja, ensimmäiset tapahtumat sijoittuvat ensimmäisen maailmansodan loppuun ja kirjan lopussa eletään jo melkein 1960-lukua. Hitlerin tyttären tarina on yksi kirjan monesta tarinasta. Fanni Kucor viettää yhden yön Hitlerin seurassa, ja myöhemmin syntyy tytär Jolán jonka isä mitä ilmeisimmin on itse Hitler. Jolánin tarina on kirjan parasta antia, monen muun henkilön tarinat olivat sekavampia ja monta kohtaa meni minulta ohi.

Minulla oli suuria vaikeuksia kirjan ensisivuilta lähtien painaa mieleeni henkilöiden vaikeita, unkarilaisia nimiä. Lisäksi kaikilla oli vähintään yksi kutsumanimi ja henkilögalleria oli muutenkin minun makuuni aivan liian suuri. En myöskään oikein missään vaiheessa päässyt tarinaan, tai tarinoihin, sisälle eikä kirja rankoista kohtaloista huolimatta onnistunut koskettamaankaan minua. Hitlerin tytär oli yksinkertaisesti minulle liian vaikea ja sekava kirja.

Tässä kirjassa oli ehdottomasti aineksia parempaan lukukokemukseen. Historialliset romaanit kiinnostavat minua, etenkin toisesta maailmansodasta kertovat. Vaikka sota oli tässäkin läsnä, ja Hitlerin tytär joutui Hitlerin kauheuksien keskelle, ei sekään onnistunut nostamaan kiinnostustani. Jos kirja olisi ollut yhtään paksumpi olisin varmaan jättänyt tämän kesken.

Hitlerin tytär on kuitenkin mielenkiintoinen katsaus Unkarin historiaan, mutta muuten en kyllä jää muistelemaan tätä lukukokemusta kovinkaan positiivisena. Odotin parempaa, selkeämpää ja hieman helpompaa tuttujen varoitteluista huolimatta.



12 kommenttia:

  1. Tämä oli niin sekava, että putosin kyydistä jo alkumetreillä :) Niinpä kirja jäi kesken. Harmi, näistä aineksista olisi saanut aikaan vaikka kuinka upean tarinan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan samaa mieltä! Kesken jättäminen kävi minullakin mielessä, ja näin jälkiviisaana olisin ihan hyvin voinut sen tehdäkin ;).

      Poista
  2. Minun tuntemukseni kirjasta olivat aivan samat kuin sinun: ei koskettanut. Henkilöt jäivät etäisiksi. Oli pettymys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä! Suuri pettymys valitettavasti, olen tottunut tykkäämään Aikamme kertojia -sarjan kirjoista.

      Poista
  3. Aiheen puolesta vaikuttaa kiinnostavalta, harmillista jos on sekava. Unkari kyllä kirjallisena maana on mielenkiintoinen. Laitan vareiksi muistiin.

    ps. blogissani on sinulle haaste :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aihe kiinnosti minuakin, mutta liian sekava ja liikaa ihmisiä jotta toteutus olisi ihan onnistunut :/.

      Kiitos haasteesta!♥

      Poista
  4. Voihan nenä.. Tämä postaus ei ainakaan nostanut Hitlerin tytärtä yhtään korkeammalle omassa lukupinossani.

    Historiaan liittyvät kirjat ovat tosiaan kiinnostavia! Yksi syy miksi juurikin Kultahattu oli niin mainio.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanos muuta! Minäkin olen historiallisten romaanien suuri fani, mutta tämä ei kyllä ihan toiminut.

      Poista
  5. Tämä oli kyllä melko urakka lukea, mutta loppujen lopuksi jossain määrin kyllä ihan pidin kirjasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Urakka todellakin, vaikka aika nopeasti minä tämän lopulta luin. Mutta en kyllä päässyt ihan tuohon tykkäämisvaiheeseen :/.

      Poista
  6. Mä olen kanssa siirtänyt tätä lukupinossa koko ajan vaan alemmaksi. Alun perusteella vähän epäilen, että tämä ei sittenkään ole mun makuun ja tämä sun arvio vaan vahvisti ajatusta, että tuskin luen loppuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, aika raskas ja vaikea tämä kyllä on. Jos alku ei vie mukanaan niin en uskalla kyllä suositella loppuun lukemista. Mulla ei ainakaan parantunut loppua kohden :D.

      Poista

Kiitos kommentistasi, ne ilahduttavat minua suuresti! :)
Kommenttienvalvonta on käytössä kesällä lisääntyneen roskakommenttien vuoksi. Kommenttisi ei siis näy heti, vaan tulee näkyviin vasta, kun olen hyväksynyt sen.