keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Emma ja Uno - Rakkautta tottakai

Emma ja Uno -Rakkautta tottakai / Märta Tikkanen

Tammi, 2010.
Alkuteos: Visst var det kärlek, 2012.

Märta Tikkasen todellisuuspohjainen romaani Emma ja Uno - Rakkautta tottakai kertoo Tikkasen äidinpuoleisista isovanhemmista, Emmasta ja Unosta, heidän suhteestaan, elämästään, rakkaudestaan.

Emma on 18 vuotias kun hän tapaa lähes kymmenen vuotta vanhemman, komean Uno Stadiuksen. He rakastuvat ja menevät naimisiin vuotta myöhemmin. Emman perhe omistaa Överbyn kartanon Kirkkonummella ja Uno on jo heti suhteen alussa hyvin kiinnostunut tuoreen vaimonsa omaisuudesta. Uno lähettää kirjeen äidilleen Julialle, jossa kehuu Emmaa terveeksi naiseksi mutta puhuu eniten tulevasta perinnöstä jonka hän Emman kautta tulee saamaan.

Vuosi naimisiinmenon jälkeen syntyy esikoinen, Margit. Margit saa pikkusisaruksen vuoden välein kunnes lapsia on kuusi ja Emma päättää, että nyt saa riittää. Emma kasvattaa pieniä lapsia yksin Suomessa kun taas Uno reissaa Ruotsissa, luennoi ja etsii vakituista työpaikkaa. Uno piipahtaakin monessa eri työpaikassa, mutta pysyvää paikkaa hän ei saa, vaan säntää jatkuvasti paikasta toiseen. Emma ja Uno pitävät yhteyttä kirjeitse, Emma kertoo lasten tekemisistä, kuinka he kasvavat, mistä he pitävät ja mitä heille kuuluu. Uno kertoo itsestään, kuinka hänestä kirjoitetaan ruotsalaisissa lehdissä, kuinka paljon kuulijoita hänen luennoilla käy, kuka häntä tällä kertaa kehuu. Unon rahatilanne ei kuitenkaan missään vaiheessa ole kovinkaan hyvä, aina välillä hän lähettää toki rahaa kotiin Emmalle ja kuudelle lapselle, mutta aina ei ole mistä lähettää. Emma muistaa aina kirjeissään kirjoittaa rakkaudestaan Unoon, siitä kuinka paljon miestä kaipaa ja toivoo, että kohta he voisivat kaikki olla ihan oikea perhe, asua saman katon alla, Överbyn kartanossa johon Emma lapsineen on muuttanut takaisin.

Saman katon alla ei kuitenkaan enää asuta. Uno ei voi olla hetkeäkään paikallaan, hän matkustaa kaupungista toiseen ja kun hän viimein muuttaa takaisin Suomeen, Emma ja lapset ovat joutuneet jättämään Överbyn jo taakseen, eikä Emman ja kuuden aikuistuvan lapsen Helsinginkaksiossa ole Unolle tilaa. Rahat on sota-aikaan tiukalla kaikilla, ja Emma onkin välillä todella vaikeuksissa kuuden opiskelevan lapsen kanssa. Hän pitää muutaman vuoden ajan päiväkotia kotonaan ja saa työstään hieman rahaa jotta saa ruuan pöydälle kaikille lapsille. Emman ja lasten kanssa asuu Unon äiti Julia, joka on Emmalle läheinen tuki ja turva.

Romaani pohjautuu kirjeisiin joita Emma ja Uno ovat kirjoittaneet toisilleen, myöhemmin mukana on myös kirjeitä Unolta lapsille. Tikkanen on onnistunut keräämään paljon hienoa tietoa isovanhemmistaan, kaikki tapahtumat on kuvailtu niin tarkasti. Tikkanen oli 17-vuotias kun hänen isoäitinsä Emma kuoli, isoisäänsä Unoa hän ei koskaan ehtinyt edes nähdä. Emma ja Uno on mukaansatempaava ja tarkasti kirjoitettu tarina, ja siitä tekee entistä kiehtovamman se, että tarina on todellisuuspohjainen. Minä pidin todella paljon, ehdottomasti tämän vuoden yksi parhaita lukukokemuksia ja ihmettelenkin, että olen lukenut niin vähän Tikkasta aiemmin. Joskus yläasteella luin Miestä ei voi raiskata ja lukiossa sitten Sofian oman kirjan.

Emman ja Unon tarina veti mukaansa alusta saakka, ja elin varsinkin Emman mukana todella vahvasti parina päivänä kun kirjan luin. Uno välillä vihastutti, kauhistutti mutta myös säälitti. Hankala mies, mutta naisethan rakastuvat renttuihin -vai miten se meni? Loistava lukukokemus, suosittelen ihan kaikille jotka eivät tätä vielä ole lukeneet.

*****

Emmasta ja Unosta ovat aiemmin lukeneet ainakin Mari, Erja, Ilse, Jenni ja Kirsi.


10 kommenttia:

  1. Kiitos linkityksestä.
    Mahtava kirja, vaikka Uno olikin vähemmän mahtava mies.

    VastaaPoista
  2. Luin minäkin tämän kirjan viime talvena ja pidin kirjasta kovasti. Uno oli tosiaan aika kummallinen aviomies. Miten ihmeessä Emma kesti tuollaista ???

    VastaaPoista
  3. Kirsi, niin kyllä sai..

    Mari, eipä kestä:) Ihan samaa mieltä!

    Hanna, minäkin ihmettelin lukiessani, miten Emma kesti. Teräsnainen;)

    VastaaPoista
  4. Ikävä kyllä aika moni kestää vieläkin ties millaisia itsekeskeisiä idiootteja... Mutta tosiaan mahtava kirja, sopii mielestäni monenlaisille ihmisille ja pysyy kauan mielessä!

    VastaaPoista
  5. Jenni, niinhän se kai valitettavasti on:/
    Minäkin muuten uskon, että kirja säilyy kauan mielessä. Vaikka olen tämän jälkeen jo lukenut muutakin, Emma ja Uno palaa mieleen aina silloin tällöin.

    VastaaPoista
  6. Tämän lukemista odotan kovasti! En nyt muista oletko lukenut Märta Tikkasen "raportin" omasta avioliitostaan (tai en tiedä, kirjoititko siitä yllä, sillä luin arvion kursorisesti): Kaksi, kohtauksia eräästä taiteilija-avioliitosta, mutta jos et ole, niin kannattaa ehdottomasti!

    VastaaPoista
  7. Karoliina, en ole sitä lukenut, mutta kuullut niin paljon kehuja siitä että täytyy kyllä jossain vaiheessa lukea!:)

    VastaaPoista
  8. Tämä kuulostaa blogikirjoitusten perusteella hurjan mielenkiintoiselta ja aika hurjalta noin muutenkin. Lukulistalle!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, ne ilahduttavat minua suuresti! :)
Kommenttienvalvonta on käytössä kesällä lisääntyneen roskakommenttien vuoksi. Kommenttisi ei siis näy heti, vaan tulee näkyviin vasta, kun olen hyväksynyt sen.