 |
| Vettä elefanteille (Water for Elephants, 2006) / Sara Gruen. Bazar, 2009. 364 sivua. |
Uusi suosikkikirja on löytynyt! Sara Gruenin Vettä elefanteille alkoi kiinnostaa minua vangitsevan elokuvatrailerin ja muutaman positiivisen blogiarvion vuoksi. Tässä on muuten taas kirja kirja/elokuvahaasteeseen, joten leffasta muutama sana postauksen lopussa.
Jacob Jankowski on 93-vuotias ja hän asustaa vanhainkodissa jossa hän kärttyilee hoitajille eikä suostu syömään vanhainkodin vauvanruokaa. Jacobin päiviin tulee piristys kun kaupunkiin saapuu kiertävä sirkus. Muistot täyttävät Jacobin mielen.
23-vuotiaana eläinlääkäriksi opiskeleva Jacob menettää vanhempansa auto-onnettomuudessa. Hänellä jää loppukokeet tekemättä, hän menettää kotinsa sekä isänsä eläinlääkäriklinikan. Jacob lähtee tien päälle ja toivoo löytävänsä töitä. Hän vaeltaa junanraidetta pitkin kun hän kuulee junan lähestyvän. Jacob hyppää junan kyytiin ja pian hänelle selviää, että hän on hypännyt kiertävän sirkuksen junaan. Näin Veljekset Benzinin kiertävästä supersirkuksesta tulee Jacobin uusi koti ja se muuttaa hänen elämänsä kertaheitolla.
Jacob saa töitä sirkuksesta ja oppii tuntemaan muita sirkuslaisia. Hän saa ystäviä sirkuksen esiintyjistä, mutta vihamiehiäkin mahtuu joukkoon. Sirkuksen johtaja, Al-setä, on vaikea ja päättäväinen pomo. Eläintenkesyttäjä August on aluksi Jacobin läheisin ystävä, mutta pian Jacob huomaa minkälainen mies oikeasti on kyseessä. Asiaa ei auta yhtään se, että Jacob on korviaan myöten rakastunut Augustin kauniiseen vaimoon, sirkuksen tähtiesiintyjään Marlenaan. Kolmikko joutuu myös työskentelemään läheisesti yhdessä, sillä he kouluttavat sirkuksen uutta vetonaulaa, Rosie-norsua yhdessä.
Vanha Jacob muistelee elämäänsä sirkuksessa, näytöksiä, vapaa-aikaa, junien siirtymistä paikasta toiseen, sirkusväen juhlia, tappeluja ja eläinten toilailuja. Vaikka sirkusväen elämä ehkä ulospäin vaikuttaa kovinkin loisteliaalta, on totuus kuitenkin täysin toinen. Pinnan alla kytee rahahuolia jotka Al-setä hoitaa karmivalla tavalla, sirkusväen välisiä riitoja ja kateellisuutta ja mustasukkaisuutta.
Romaanissa seurataan eniten Jacobin muisteluita, mutta väliin piipahdetaan nykyajassa vanhainkodissa jossa Jacob herää nokosiltaan, haukkuu hevosnaamaista hoitajaa, suuttuu sukulaisilleen jotka unohtavat sovitut tapaamisajat ja kinastelee kanssasukin kanssa joka väittää työskennelleensä sirkuksessa elefanttien vedenkantajana. Pian tarina kuitenkin kääntyy takaisin Jacobin muistelemaan menneisyyteen ja sirkusmaailmaan.
Vettä elefanteille on ehkä se tavanomainen tarina, mutta ympäristö jossa tarina etenee on kaikkea muuta kuin tavanomainen. Sirkusmaailmaa oli tavattoman mielenkiintoista seurata ja minä uppouduin suhdekiemuroihin, sirkusnäytöksiin ja -esiintyjiin ihan täysin. Henkilöhahmot olivat myös mielenkiintoisia, Jacob oli jotenkin niin ihastuttava nuorena, kokemattomana ja rakastuneena miehenä puhumattakaan 93-vuotiaasta Jacobista johon ihastuin ihan täysin! Marlenan aviomies August oli ärsyttävä, ilkeä ja inhottava mutta toi tarinaan lisää mielenkiintoa. Marlena jäi ehkä pikkuisen etäiseksi, mutta kuvittelin hänet juuri samanlaiseksi kaunottareksi kuin Reese Witherspoon elokuvassa on. Lähes täydellinen, aivan ihana ja hurmaava lukukokemus!
*****
 |
| Vettä elefanteille, 2011. Ohjaaja: Francis Lawrence |
Kävin katsomassa Vettä elefanteille- elokuvan kun olin lukenut parikymmentä sivua kirjasta. Kirjan lukemiseen tuli leffan jälkeen valitettavan pitkä tauko muutaman kirjastokirjan palautuspäivän lähestyessä. Elokuva on kuitenkin yksi parhaimpia kirjaan pohjautuvia joita olen nähnyt. Minä en ole yhtään Robert Pattinson -fani, mutta tässä elokuvassa hän oli nuorena Jacobina todella hyvä. Reese Witherspoon on yksi suosikkinaisnäyttelijöistäni, ja hän loisti Marlenana, myös Christian Schultz oli hyvä ilkeänä Augustina. Valloittava Rosie-norsu kruunasi elokuvan.
Elokuvan ja kirjan välillä oli joitakin eroja, esimerkiksi Marlenan aviomies August oli elokuvassa sirkuksen johtaja ja Al-setää ei leffassa ollut lainkaan. Mutta suurilta osin elokuva muistutti kirjaa kovasti ja siinä onnistuttiin mielestäni hienosti vangitsemaan kirjan tunnelma. Elokuva oli todella kaunis, ja katson sen varmasti uudelleen ihan pian!
Suosittelen siis lämpimästi sekä kirjaa, että elokuvaa!
Elokuvalle myös *****.
Kirjan ovat myös lukeneet Janninna, Peikkoneito, Susa, Katja ja Satu.
Kirjan ympäristö on kyllä aivan upea. Kuljin muutaman viikon kirjan lukemisen jälkeen jonkinlaisessa sirkus- ja junahorroksessa. Haaveilin loisteliaista sirkusesityksistä ja olin erityisen innoissani, kun satuin pyörälläni alikulkutunneliin juuri silloin kun tavarajuna kolisteli ylitseni. Pelkkä kiskojen kolke vei takaisin siihen maailmaan.
VastaaPoistaMelkein haluaisin päästä katsomaan jotain sirkusta, Suomessa ne on tosin niin pientä pipertelyä, että samaa tunnelmaa ei voi mitenkään saavuttaa.
Minäkin tosiaan pidin kovasti tästä kirjasta juuri sen sirkusmaailman vuoksi. Kiva kuulla, että leffakin on ihana, sillä aion hankkia sen heti omaan hyllyyn kun tulee dvd:lle!
VastaaPoistaMinäkin tahtoisin saada käsiini tuon kirjan, pelkästään jo hauskan nimen ja sirkusteeman takia. :-)
VastaaPoistaMinäkin kävin katsomassa elokuvan ja nyt positiivisten blogikommenttien takia haluaisin kyllä lukea kirjankin! Niistä näkyi olevan pokkariversioita jo ihan Prismassakin, joten ehkä pitää napata seuraavalla käynnillä mukaan...
VastaaPoistaMinusta kirja oli hyvä, muttei loistava. Antaisin arvosanaksi ehkä 3,5 tai 3,75/5. Elokuva toki kiinnostaa, mutta odottelen varmaan, että se tulee leffakanavalle. :)
VastaaPoistaBazarilta tulee syksyllä Gruenin toinen romaani. Siitä ei kai yleisesti ottaen ole pidetty yhtä paljon kuin tästä Vettä elefanteille -esikoisesta.
Janninna, ihan totta! Minä lähden maanantaina junamatkailemaan kahdeksi ja puoleksi viikoksi ja voin vain kuvitella mitä ajatuksia yöjunat, kolisevat raiteet ja pitkät junareissut herättävät. Oihh, se tunnelma!:)
VastaaPoistaSusa, minäkin haluan ehdottomasti elokuvan omaan hyllyyni!:)
Kaisa, suosittelen todella lämpimästi. Kiva kuulla sitten mitä mieltä olet kirjasta!:)
Tessa, nappaa mukaan vain, suosittelen lukemaan kirjan jos elokuva miellytti :)
Karoliina, kiva kuulla että Gruenilta tulee uusi romaani! Se menee suoraan lukupinoon;)
Minua tämä kirja odottaa hyllyssä ja varmaan luen sen jahka saan edellisen kirjan loppuun.
VastaaPoistaElokuvakin alkoi nyt kiinnostaa, mutta mietin haluanko katsoa leffan ennen vai jälkeen lukemisen.
Elegia, luulenpa, että kirja kannattaa lukea ennen elokuvaa - niin minä yleensä tykkään tehdä. Mutta tämähän on ihan henkilöstä kiinni, ollaan kaveriporukassa käyty tiiviitä keskusteluja aiheesta kun osa on minun kanssani samaa mieltä, osa taas ei :)
VastaaPoistaKirja on ihana! Ahmin sen ensin vauhdilla, koska halusin tietää, miten kirjassa käy. Lopetettuani aloitin alusta ja nautiskelin jokaisen sanan ja lauseen läpi. Uskaltaako elokuvan katsoa, kun usein kirjoihin perustuvat leffat ovat pettymys?
VastaaPoistaIina, sanoisin että kyllä uskaltaa katsoa elokuvan. Minä ainakin tykkäsin leffasta tosi paljon vaikka yleensä petyn kirjoihin perustuviin leffoihin. Kirjaakin rakastin;)
VastaaPoista