Papin rouva / Juhani Aho
Alkuteos: 1893
Äänikirja, 2011.
Lukija: Tarja Keinänen
Mistä minulle: http://areena.yle.fi/audio/1299080854048
Juhani Ahosta on viime vuosien aikana tullut jostain syystä yksi suosikkikirjailijoitani. En oikein osaa sanoa miksi pidän miehen kerrontatyylistä, mutta jokin siinä ihastuttaa. Minulla on jo jonkin aikaa ollut lenkkiseuranani äänikirjaversio Ahon romaanista Papin rouva. Tätä kuunnellessa lenkit on sujuneet varsin mukavasti.
Papin tytär Elli on mennyt naimisiin pastori Mikko Aarnion kanssa ja asuu miehensä kanssa kauniilla maaseudulla Tyynelän pappilassa. Pariskunta saa kesävieraakseen Olavi Kalmin, joka on Mikon vanha tuttava. Olavi on myös Ellille tuttu, Mikko ja Olavi kun kerran kävivät pikapiipahduksella Ellin lapsuudenkodissa. Jo tuolloin Elli rakastui Olaviin, mutta päätti mennä naimisiin Mikon kanssa äitinsä kehoituksesta. Nyt Elli riutuu onnettomassa avioliitossaan, ja huomaa itsessään aivan uusia asioita viettäessään kesää Olavin kanssa.
Mikko joutuu työnsä vuoksi olemaan pitkiä aikoja pois kotoaan joten Ellille ja Olaville jää paljon kahdenkeskistä aikaa. He viettävätkin kauniita kesäpäiviä tiivisti yhdessä, ja Elli huomaa itsessään tunteita, joita ei ole aiemmin tiennyt kantavansa. Olavikin osoittaa Elliä kohtaan lämpimiä tunteita ja pian he keskustelevatkin rakkaudesta keskenään. Mutta ulospäin Elli säilyttää tyyneyden, joka papin rouvalle kuuluu. Eihän hän voi lähteä avioliitostaan, vaikka ei miestään rakastakaan. Olavi kertoo tuttavanaisesta, joka on jättänyt miehensä toisen miehen vuoksi, mutta Ellistä tuo ajatus tuntuu aivan mahdottomalta. Kesän lähestyessä loppuaan Olavin on tehtävä päätöksensä, eikä Elli tiedä mitä tuntisi tai mitä ajattelisi.
Tämä kirja on ilmestyessään 1893 varmasti herättänyt aika paljon keskustelua, sen verran hurjaa peliä pastori Aarnion selän takana pelataan. Elli on kuvailtu taitavasti kohtaloonsa alistuneena, tietämättömänä ja kokemattomana naisena, kun taas Olavi on maailmaa nähnyt, viisas ja komea mies. Pastori Aarnio on lopulta kirjassa hieman sivuroolissa, fyysisesti paljon poissa, mutta kuitenkin jatkuvasti läsnä. Elliä kävi sääliksi, hän kärsi onnettomassa avioliitossaan mutta samalla hänen naiivisuutensa välillä ärsytti.
Rautatiessä ihastuin Ahon tapaan kuvailla kauniita suomalaisia maisemia ja Papin rouva oli tämän suhteen ehkä vielä parempi. Suomalainen maaseutu järvineen, heinäpeltoineen ja metsineen oli aivan ihanasti tarinassa läsnä ja sai minut kaipaamaan suomalaista kesää. Minä en ole äänikirjojen suurin ystävä, mutta Aho toimii kuunneltuna hyvin. Teksti on helppoa ja ihmisiä sopivan vähän, jotta minä pysyn tapahtumissa mukana vaikka en ihan päivittäin ehdi kuuntelemaan. Minä siis tykkäsin tästä kovasti ja Ahon lukeminen ja kuunteleminen jatkuu minulla ihan ehdottomasti!
★★★★
Minä luin äskettäin Papin tyttären ja pitäisi varmaan jatkaa Papin rouvaan. Kuvauksesi lisää kiinnostustani.
VastaaPoistaMargit, kiva jos kiinnostuit tästä:) Minua vähän harmittaa, etten lukenut tuota Papin tytärtä ensin kun tämä on vähän niin kuin jatkoa sille...:)
VastaaPoistaTämä on tosiaan ihana kirja! Kun tykkäsit tästä, tykkäisit varmaan myös Minna Canthin Salakarista, suosittelen!
VastaaPoistaMaria, kiitos vinkistä. Canthiin en ole vielä tutustunutkaan, joten täytyy pistää lukulistalle:)
VastaaPoistaOlen tainnut sanoa jo joka paikassa ja moneen kertaan, että tämä on minusta yksi hienoimpia suomalaisia romaaneja, mutta sanon sen taas. :)
VastaaPoistaMinäkin luin Papin rouvan ja tyttären väärässä järjestyksessä, mutta ei se haitannut. Korkeintaan sen verran, että Tytär oli vähän pettymys, koska se ei mielestäni yltänyt ihan Rouvan tasolle.
Marialle taas kiitos tuosta Salakari-muistutuksesta - kirja kun odottaa jo hyllyssäni. :)
Karoliina, minun täytyy kyllä lukea se Tytärkin jossain vaiheessa. Ja Salakari!:)
VastaaPoistaHei - Juhani Aho on ollut turhaan pimennossa, mielestäni hän on vähintään yhtä hieno kirjailija kuin Gustave Flaubert. Kesällä muuten kannattaa mennä Lapinlahdelle katsomaan Papin rouva - näytelmää, joka esitetään Väärnin pappilan salissa.
VastaaPoistaAnonyymi, kiitos kesäteatterivinkistä, voisin mennä katsomaan tuota! :) Aho todellakin on hieno kirjailija ja ainakin minä luen myös hänestä kertovia kirjoja mielelläni.
VastaaPoista