Naimapuuhia / Jeffrey Eugenides
Otavan kirjasto, 2012. 599 sivua.
Alkuteos: The Marriage Plot, 2011
Suomentanut: Arto Schroderus
Kannen suunnittelu: Anja Reponen
Mistä minulle? pyydetty arvostelukpl kustantajalta
Jeffrey Eugenidesin kaksi aiempaa suomennettua romaania Virgin suicides sekä Middlesex ovat molemmat minulle tärkeitä kirjoja. Niinpä kirjailijan uutuuskirja Naimapuuhia olikin minulle yksi odotetuimpia uutuuksia kevään kirjoista. Ja täytyy sanoa, että näin vaikuttavia kirjoja on ihana lukea!
Naimapuuhia on kertomus kolmesta nuorukaisesta 1980-luvun collegemaailmassa. Madeleine on kaunis, nuori nainen joka suorittaa viimeistä opintovuottaan yliopistossa tehden tutkielmaa 1800-luvun englantilaisista avioliittoromaaneista. Hän lukee paljon Austenia ja Eliotia ja on päättänyt uhrata vapaa-aikansakin uutterasti opiskelulle. Hänen suunnitelmansa kuitenkin muuttuvat, kun hän tapaa mielenkiintoisen Leonard Bankheadin. Leonardin ja Madeleinen välille syttyy intohimoinen ja syvä suhde, joka kuitenkin kohtaa vaikeuksia, kun Leonardia koettelee maanis-depressiivisyys ja pitkät sairaalajaksot.
Madeleinen vanha tuttava Mitchell puolestaan uskoo, että hänet ja Madeleine on luotu toisilleen ja yrittää lämmittää heidän välejään. Yliopiston valmistujaiset lähestyvät ja Madeleine tekee omat valintansa. Mitchell matkustelee ympäri maailmaa, tekee hyväntekeväisyystyötä Intiassa Äiti Teresan kanssa ja oppii paljon uutta matkatoveristaan Larrysta. Kun Mitchell palaa takaisin Amerikkaan, Madeleinen ja Leonardin suhde on vaikeuksissa jälleen Leonardin sairauden vuoksi. Kuka lopulta saa kenet tässä kirjan takakannenkin mukaan modernissa kolmiodraamassa?
Naimapuuhia on tiiliskivikirja (600 sivua) ja minulla kesti aika kauan lukea tämä, vaikka tarina imaisikin mukaansa ihan alusta saakka eikä tässä oikeastaan ollut mitään ylimääräistä. Pidin kirjan rakenteesta. Kirjan alussa kerrottiin joitain tapahtumia, joihin palattiin myöhemmässä vaiheessa. Tämä toimi minusta hyvin ja piti mielenkiinnon yllä, kun välillä sai pilkahduksia tulevasta. Minusta myös kirjan kolme keskeisintä hahmoa oli hyvin ja perusteellisesti kuvailtuja, ja etenkin Leonardin sairauden kuvaus vaikutti minuun voimakkaasti. Kolmen päähenkilön ympäriltä löytyi liuta muitakin mielenkiintoisia henkilöitä, esimerkiksi Madeleinen Phyllida-äiti.
Minä pidin myös ympäristöstä, johon kirjan tapahtumat sijoittuvat. Yliopistomaailma kiinnostaa minua paljon ja luen mielelläni kampuselämästä, juhlista ja mielenkiintoisista ihmissuhteista.Lisäksi tässä kirjassa kirjallisuus, etenkin 1800-luvun brittikirjallisuus, oli vahvasti esillä ja sehän vain lisää mielenkiintoa. Kirjassa oli paljon muitakin aiheita - aikuiseksi kasvaminen, perhetaustan merkitys, uskonnolliset ja filosofiset kysymykset- joista Eugenides on onnistunut luomaan todella toimivan yhdistelmän. Kirjan loppukin on taitavan täydellinen!
Naimapuuhia on varmasti yksi vuoden mieleenpainuvimpia ja vaikuttavimpia kirjoja ja upea todiste Eugenidesin kirjoittajan- ja tarinankertojantaidoista!
★★★★+
Myös Ilselän Minna ja Jenni ovat ehtineet lukea (ja kehua!) tämän kirjan. Ja ihan juuri äsken myös Erja.
ps! Kiitos nyt jo kaikille arvontaan osallistuneille! Teitä on hurjasti enemmän kuin ikinä uskalsin arvata :).
Minulle tämä oli eka Eugenides kirjana, Virgin suicides on tullut tutuksi leffana mutta Middlesexin aion ehdottomasti lukea!
VastaaPoistaHehkutin äsken naamakirjassa tätä työkaverille niin estottomasti, ettei meinaa enää irrota, mutta kyllä tämän parissa aika kului siivillä!
Middlesex on kyllä loistava, ehkä vielä suosikkini Eugenidesin kirjoista. Mutta Naimapuuhia ohittaa kyllä Virgin suicidesin ainakin ;)
PoistaJes, kivaa että tykkäsit. Minua hieman hirvittää euforisen Middlesex-kokemuksen jälkeen, voidaanko samaan tilanteeseen enää uudelleen päästä, mutta annan Jeffreylle mahdollisuuden ja luotan häneen vahvasti ;)
VastaaPoistaToiovttavasti tykkäät tästäkin! Middlesex on kyllä huikea, mutta tämä pääsi aika lähelle :).
PoistaIhan mahtavaa, että Naimapuuhia on näin pidetty. Tänään sinun ja Erjan blogiarviot vahvistavat sitä, että taidan ottaa ihan oikean kirjan matkalukemiseksi ensi viikolla. :)
VastaaPoistaJee, varmasti on hyvä reissukirja :). Odottelen mielipidettäsi ;).
PoistaMinä luen Naimapuuhia parhaillaan, ja olen ihan myyty. Kirja on juuri sopivasti kaikkea: älykäs, hauska, vakava, lempeä ja tarkkanäköinen. Olen jo nyt aika varma että tässä on yksi tämän vuoden parhaista käännöskirjoista. <3
VastaaPoistaIhanaa, että tykkäät! Kyllä tämä minunkin vuoden parhaiden listalla varmasti aika korkealle nousee! :)
PoistaOioi, olen namittanut tätä teosta joka paikassa ja nyt sinäkin kehut tätä. :) Toisaalta haluaisin tarttua kirjaan saman tien, toisaalta haluan odotella tomun laskeutumista ja kohdata kirjan tyhjin mielin (jos siihen enää kykenenkään). :)
VastaaPoistaJoskus on tosiaan hyvä antaa tomun laskeutua, mutta luulen, että pitäisit tästä, vaikka lukisitkin sen jo nyt ;).
VastaaPoista