maanantai 11. kesäkuuta 2012

Muita hyviä ominaisuuksia / Petri Tamminen


Muita hyviä ominaisuuksia / Petri Tamminen

Otava, 2010. 144 sivua.
Kannen suunnittelu: Piia Aho
Mistä minulle? kirjakaupan alennusmyynneistä


Blogeissa parhaillaan kiertävän Ota riski ja rakastu kirjaan -haasteetta on kiittäminen siitä, että luin Petri Tammisen novellikokoelman Muita hyviä ominaisuuksia juuri nyt. Hanna halusi tietää, mitä mieltä minä, entinen novellivihaaja, olen Tammisen lyhytproosasta. Hanna onnistui kirjavalinnassaan todella loistavasti, minä ihastuin ja tykästyin Tammisen kirjaan aivan täysin!

Muita hyviä ominaisuuksia sisältää monta lyhyttä, vain muutaman sivun pituisia omaelämäkerrallista tekstiä kirjailija Tammisen elämästä. Ihminen, joka osaa nauraa itselleen on aina hauska, ja Tammisen tekstinpätkät kertovat kommelluksista ja sattumuksista kirjailijan omasta elämästä. Yhtenä tärkeänä aiheena Tammisen kirjassa on miehenä oleminen. Tamminen vertailee itseään sukulaismiehiin ja kylän muihin miehiin, kuinka he osaavat olla miehiä, mutta Tamminen aina ei. Tamminen hakeutuu kirjojen pariin, kun tuntuu siltä, että ei enää kuulu tähän tavalliseen maailmaan. Kirjojen välityksellä hän taas tuntee kuuluvansa samaan maailmaan toisten ihmisten kanssa.

Tamminen nostaa pinnalle monta tärkeää aihetta; ujoutta, esiintymiskammoa, häpeää ja epäonnistumista. Hänen tekstinsä herättävät ajatuksia ja suureen osaan näistä nelikymppisen mieskirjailijan kirjoittamista teksteistä myös tällainen parikymppinen opiskelijatyttö pystyy samaistumaan. Joko allekirjoittanut on outo parikymppinen opiskelijatyttö, tai sitten Tamminen vain yksinkertaisesti osaa kirjoittaa niin osuvasti, elämänmakuisesti ja oivaltavan monipuolisesti, että hänen teksteistään kaikki löytävät jotakin johon samaistua.

Tamminen vie lukijansa mukanaan kirjallisuusseminaareihin, perhelomalle Wieniin, jonka lentomatkan aikana hän juo itsensä humalaan ensimmäisen kerran ja kotimaisiin urheilukisoihin. Tamminen antaa osansa myös kirjailijakollegoilleen, muun muassa Miika Nousiainen mainitaan, kuten myös Tammisen kovasti ihailema Veijo Meri. Minä pidin kirjassa eniten siitä, että Tamminen nauroi itselleen ja kommelluksilleen, epäonnistumisilleen ja omalle persoonallisuudelleen. Itseironia on taitolaji, ja tämän taidon Tamminen totisesti osoittaa osaavansa.

Muita hyviä ominaisuuksia on hienon hieno kokoelma monipuolisia, tragikoomisia tekstejä suomalaisen mieskirjailijan elämästä. Omia suosikkejani oli kirjan nimikkoteksti, jossa Tamminen kuvailee keskustelua kahden naisen kanssa. Naiset haaveilevat komeasta miehestä, ja Tamminen saa kuulla, että komean ulkonäön sijasta hänellä varmasti on monia muita hyviä ominaisuuksia joihin naiset ihastuvat. Mieleenpainuvia oli myös jo mainittu ryypiskely lentokoneessa matkalla Wieniin, Veikkausta ryöstön aikana R-Kioskiin jättävä isä sekä teksti Yksi noista hankalista tunteista joita koemme, joka osuvasti ja surullisen hauskasti kertoo ujoudesta.

Minä tykästyin Tammisen kirjaan kovasti, ja odotan innolla, että ehdin lukea häneltä useammankin kirjan. Syksyllä ilmestyvä Rikosromaani (Otava) on ainakin lukulistallani!


★★★★★


Myös Jori, Laura , Hanna, anni.m, Naakku ja Ilse ovat lukeneet tämän.


Ps! Kirjoitettuani arvioni, huomasin Tammisen kirjasta puhuttavan lyhytproosana. Nämä kirjalliset termit ovat minulla rehellisesti sanottuna ihan hakusessa, enkä tiedä novellien ja lyhytproosan eroa joten novelleina nyt tästä kirjasta puhun ainakin tässä tekstissä sillä en jaksa lähteä koko tekstiä nyt muuttamaan...;).

18 kommenttia:

  1. Voi, minäkin tykkäsin tästä kovasti, vaikken mikään lyhytproosan suuri ystävä taida olla. Yritin löytää naispuolista Tammista tämän luettuani, mutta en oikein koe löytäneeni. Alkoi tehdä mieli lukea tämä uudestaan, nyt yksityiskohdat ovat jo unohtuneet ja muistan lähinnä miten nauroin pitkin matkaa ja kirjan loputtua ryntäsin etsimään lisää Tammisen kirjoja. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin mietiskelin tätä lukiessani, miksi kotimaisesta kirjallisuudesta puuttuu naispuolinen Tamminen tai Kyrö. Sellaisen kun löytäisi! ;)

      Poista
  2. En tiedä, mikä minua vaivasi, kun luin tätä, mutta muistan ärsyyntyneeni useampaankin kertaan tätä lukiessani. Tosin lukemisesta on jo niin paljon aikaa, etten enää edes muista miksi ärsyynnyin ja mihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höh, harmi jos ärsyynnyit :/. Minä en ärsyyntynyt missään vaiheessa, vaan tykkäsin kovasti. Mutta toki saa ärsyyntyä, eihän kaikkiin samat kirjat uppoa. :)

      Poista
  3. Tää on kyllä mainio kirja ja Tamminen on aivan hulvaton asettaessaan itsensä likoon.

    Minä jo Rikosromaanin kirjastosta varasin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan samaa mieltä! Minunkin täytyy kyllä käydä varaamassa se Rikosromaani jo...;)

      Poista
  4. Petri Tamminen on varsin yleinen nimi, lukemassani Robinson Crusoessa suomentajan nimi oli Petri Tamminen :)

    VastaaPoista
  5. Tämä oli aikamoinen yllätys minulle. En odottanut kirjan olevan lähellekään niin hauska, mutta sitä se todella oli. Tammisen tuotantoon olisi tosiaan mukava tutustua lisää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en rehellisesti sanottuna uskonut tykästyväni tähän näin paljon. Todella positiivinen ylläri kylläkin!:)

      Poista
  6. On kiinnostavaa nähdä, millainen on rikosromaani Tammisen tapaan. Mutta miten ihmeessä sitä voi jossain jo kirjastosta varata? Kuinka paljon etukäteen uutuuksia joutuu jonottamaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin täällä meidän kirjastossa pystyy julkaisemattomia uutuuksia varaamaan parikin kuukautta etukäteen. Nyt jonot on vielä lyhyet, kirjan ilmestyessä sitten jo paljon pidemmät ainakin tietyissä uutuuksissa ;).

      Poista
  7. Lukaisin tämän 24h haasteessa ja pidin kuivakasta ja ironisesta otteesta, jolla kirjailija suhtautuu itseensä miehenÄ ja kirjailijana. Tosin olisin kaivannut vielä enemmän alun vahvaa mieslatinkia kirjailijuuden ja esikuvien sijaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä pidin tuosta esikuvienkin mukaan ottamisesta. Itseironia ja rento suhtautuminen itseensä oli kuitenkin parasta :).

      Poista
  8. Hauskaa että tykkäsit tästä näin paljon! Kun näin arviosi minulle tuli ihan ikävä Tammisen juttuja ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, kiva! Minäkin haluan ihan ehdottomasti lukea lisää Tammista ;).

      Poista
  9. Minunkin pitäisi tutustua Tammiseen, on häntä sen verran kehuttu.

    Minullakaan ei ole mitään hajua noista termeistä. Lyhyet kertomukset ovat minulle novelleja, dekkareiksi luokittelen suurpiirteisesti kaikki rikoskirjat oli niissä murhia tai ei ja alagenret ovat yleensäkin minulle kauhistus :D Minun pitäisi muokata blogini tunnisteita, mutta vaikeaa on...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on termit ihan samalla lailla hakusessa. Kaikki lyhyet jutut on novelleja, esim. tämä ja Hautalan Kansalliskirja. Tunnisteet täälläkin taitaa olla ihan sekaisin, mutta mitäs pienistä ;).

      Poista

Kiitos kommentistasi, ne ilahduttavat minua suuresti! :)
Kommenttienvalvonta on käytössä kesällä lisääntyneen roskakommenttien vuoksi. Kommenttisi ei siis näy heti, vaan tulee näkyviin vasta, kun olen hyväksynyt sen.