 |
| Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville ( The Guerney Literary and Potato Peel Pie Society, 2008) / Mary Ann Shaffer & Annie Barrows. suom. 2010. Otava. 298 sivua. |
Luin Mary Ann Shafferin ja Annie Barrowsin Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville -romaanin monesta blogista lukemieni positiivisten arvioiden pohjalta. Odotin loistavaa, viihdyttävää kirjaa ja on myönnettävä, että pertyin hieman. Ei kyseessä ole huono kirja missään tapauksessa, mutta odotuksiini nähden hieman, sanoisinko, lattea.
Englantilainen kirjailijatar Juliet saa toisen maailmansodan aikoihin, 1940-luvulla kirjeen tuntemattomalta mieheltä Guernseyn saarelta joka kertoo löytäneensä kirjan joka kuuluu Julietille. Tuntematon mies, Dawsey Adams kertoo myös, että hän kuuluu Guernseyn saaren lukupiiriin joka kantaa nimihirviötä Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville (nimelle löytyy kirjasta muuten ihan looginen selitys;). Kohta Juliet alkaa saamaan kirjeitä kirjallisen piirin muiltakin jäseniltä ja pian hän ikään kuin tuntee jokaisen Guernseyn saaren asukkaan, elää heidän mukanaan ja tuntee heidän kanssaan kun he kirjeissään kertovat saaren tapahtumista, sodanaikaisista tapahtumista ja läheistensä tragedioista. Kirjeissä kerrotaan saaren asukkaiden elämästä sodanaikaisella saarella, kirjallinen piirikin muodostui kun ryhmä saaren asukkaita oli kokoontunut ulkonaliikkumiskiellon myötä yhteen syömään porsaspaistia.
Juliet ja Guernseyn asukkaat lähettelevät kirjeitä toisilleen tovin ennen kuin Juliet päättää matkustaa saarelle. Kirjeissä kerrottiin paljon Elizabethistä joka oli saanut lapsen saksalaissotilaan kanssa. Sodan aikana Elizabeth kuitenkin hävisi ja hänen pieni tyttärensä jäi muiden hoiviin. Juliet päättää matkustaa saarelle saadakseen lisää tietoa uutta kirjaansa varten. Saarelle saavuttuaan Juliet tapaa ihania ihmisiä, saa uusia ystäviä ja todellakin saa lisää tietoa kirjaansa varten. Matka Guernseylle muuttaa Julietin elämän -monellakin tavalla.
Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville on suloinen, lempeä ja paikoin todella hauska kirja. Romaani on kirjeromaani, eli kaikki tapahtumat selventyvät kirjeiden avulle. Kirja on koottu kirjeistä. Alussa olin hämmentynyt -kirjeitä tuntui tulevan aivan liian monelta eri ihmiseltä ja koska en tenttien vuoksi ehtinyt lukea kirjaa alussa kovinkaan ahkerasti, vaan väliin jäi usein jokunen päiväkin, minulla kesti todella kauan ennen kuin opin kuka kirjeen lähettäjä nyt on kukin ja kenelle ja miksi hän oikein kirjeen lähettää. Toisena, sanoisinko negatiivisena asiana, koen tarinan ennalta arvattavuuden. Lopputapahtumat eivät ainakaan minulle tulleet yllätyksenä, odotin oikeastaan koko ajan vain milloin ja missä vaiheessa asiat tapahtuisivat. Alun hankaluuden, noin kirjan puolivälin jälkeen, uppouduin kuitenkin tarinaan ja kirjeisiin, sekä Guernseyn tapahtumiin ja ihastuin kirjan lämminhenkisyyteen. Kirja on nimeä ja kantta myöten siis todella suloinen ja hurmaava tapaus, suosittelen skirjan lukemista lämpimästi. Vaikka tapahtumat sijoittuvatkin suurilta osin traagiseen sota-aikaan on se kuitenkin lämmin ja hurmaava tarina.
***+
Ps! Tenttejä on ennen joululomaa, joka alkaa 13.12, vielä kaksi tai kolme joten muu lukeminen jää nyt aika vähälle. Harmittaa todella kovasti, mutta opiskelukin on kai hoidettava; Joululomalla sitten muiden kirjojen vuoro!
******maailmanvalloitusmaa: Kanaalisaaret**********
Sanna, nyt en muista, oli juuri tämä kirja minulle ennmalta-arvattava, mutta kuuluisa Lukija oli! Sen tähden minulta meni puolet nautinnosta sen tien ja pidin filmistä enempi kuin kirjasta.
VastaaPoistaYmmärrän mihin petyit tässä kirjassa. Ensinnäkin petyit hiukan tuohon kirjemuotoon. Minultakin vei aikaa siihen tottua, mutta sitten se alkoikin tuntua viehättävältä tyylikeinolta. Ehkä petyit kirjan hitauteen myös. Minulla on ollut liikaa nopeatempoisia kirjoja, joten tällaiset kirjat ovat minulle kuin tilaustyö. Ja sitten sinä luit tätä tenttien välissä, mihin tämä kirja ei sovi, sillä tähän tunelmaan pitää tuudittautua.
Siis koemme kirjan hieman eri tavoin, mutta ymmärrän hyvin, mitä tarkoitat♥
Jos blogipohjasi katoaa, minä olen syönyt sen! Tuo pehnmeä aprikoosin ja persikan sekoitus...;-)
Oli kiva lukea tämä arvio. Minullakin meni kauan aikaa tottua kirjeromaanimuotoon enkä millään tahtonut päästä tähän sisälle. Mutta kun pääsin, olin aika kokonaan Guernseyn saarella. Pidin tästä todella, mutta sellaisena suloisena hiihtoloma-ajan välipalana. Mikään suuri kirjallinen elämys tämä ei minullekaan ollut, mutta silti löysin kirjasta yllättävää tenhoa. Muistan tämän kirjan edelleen (ja sillä tarkoitan sitä, että moni parempana pitämäni viihdekirja, kuten Ruiz Zafonin Enkelipeli, on jo osaksi unohtunut mielestäni).
VastaaPoistaSanna, saatko selvää: tarkoitin ennalta-arvattava. Kun kirjoittaa melkein 1§0 tuntia päivässä, ei millään ehdi enää oikolukea meilejä eikä aina edes kommentteja.
VastaaPoistaMinä haluan lukea tämän, mutta vähän pelottaa, että minäkin petyn. Odotan niin paljon lempeän suloista elämystä. Toisaalta en odota tämän olevan välttämättä elämää suurempi, vavisuttava draama.
VastaaPoistaSe ainakin on puolellani, että pääsääntöisesti pidän kirjemuotoisista romaaneista.
Tsemppiä ja onnea tentteihin!
Karoliina
Leena Lumi, Lukija-kirjaa en ole lukenut mutta elokuva oli loistava;) Ja totta puhut, aluksi petyin kirjemuotoon kun se oli liian sekava. Hitaus ärsyttää minua kirjoissa todella usein ja uskon myös, että kirja olisi vaatinut aikaa, ei muutamaa sivua muiden kiireiden välissä.
VastaaPoistaBlogipohja on ihanan syksyinen, rakastan syksyä, mutta nyt olisi ehkä jo talvisemman vuoro?:D
Lumiomena, kiitos kovasti:) Samaa koin minäkin, vaikea alku mutta sisälle kun pääsin, olin saarella kokonaan! Minunkin päähäni on kirjan tapahtumat jääneet, nyt kun lukemisesta on jo jonkin aikaa.
Karoliina, kiitos! Lempeän suloinen kirja kyllä oli, draama aika ennalta-arvattava mutta varsin mukavaa ajanvietettä:)
Pidin kirjasta kovasti ja ostin sen jopa itselle englanninkielisenä! :) Vielä joskus pitää lukea tämä kirja uudestaan. :)
VastaaPoistaKirjahiiri, tämä on varmasti sellainen kirja jonka minäkin voisin lukea uudetsaan. Viimeksi jouduin lukemaan sen niin pienissäosissa että tämä voisi sopia yhden kesäpäivän luettavaksi paremmin:)
VastaaPoista