Sieppaus

Sieppaus / Johanna Tuomola. Myllylahti, 2010. 392 sivua.

 Johanna Tuomolan rikosromaani Sieppaus kiinnosti minua sen vuoksi, että sen tapahtumat sijoittuvat Lohjalle, kotikaupunkiini.

Lievästi kehitysvammainen Tuula Vistbacka ilmoittaa Lohjan poliisille, että hänen 13-vuotias poikansa Petteri on kadonnut. Lohjalle muuttanut rikosylikonstaapeli Noora Nurkka sekä rikoskomisario Pentti Litmanen alkavat selvittää pojan häviämistä. Poliisi kuulustelee ja jututtaa Petterin luokan oppilaita, kuten myös Tuulan työpaikan, pienen kahvilan, työntekijöitä. Tutkimusten käynnistyttyä alkaa Louhen koulun opettajien joukosta löytyä outoja taustoja ja tapahtumia. Selviää, että Petterin matematiikan opettaja Olavi Savo on erotettu edelliseltä työpaikaltaan oppilaiden seksuaalisen häirinnän vuoksi. Herää epäilys siitä, onko Savo osallisena Petterin katoamiseen.

Traagisten tapahtumien jälkeen jutuista selviää uusia asioita ja lukija saa jo aikaisessa vaiheessa tietää, kuka Petterin katoamiseen on syyllinen. Poliisit jatkavat syyllisen selvittämistä ja pian se selviää heillekin. Petteri on kuitenkin yhä kateissa. Jouluaatto lähestyy ja kahden pinen lapsen äitinä Noora Nurkka haluaisi ehdottomasti löytää Petterin hyväkuntoisena ja palauttaa pojan äidillensä joulun viettoon. Petterin katoamisen selvittelyn ohella lukija pääsee seuraamaan Nooran yksityiselämän ongelmia. Nooran ex-mies, hänen lastensa isä on huijaririkollinen joka on ilmoittanut saapuvansa joulun viettoon Nooran luokse Lohjalle jossa Noora asuu isänsä kanssa. Noora on löytänyt isänsä vasta kolmekymppisenä -isä hävisi Nooran elämästä tämän ollessa pieni tyttö. Nyt heidän välinsä ovat kuitenkin kunnossa ja Noora asuu lastensa kanssa isänsä ja tämän miesystävänsä hevostilalla.

Sieppaus on jännittävä ja mukaansatempaava rikollistarina. Noora Nurkka on kiinnostava päähenkilö, en voinut olla vertailematta häntä Leena Lehtolaisen Maria Kallioon. Myös rikoskomisario Pentti Litmanen on hellyyttävä tapaus -hän huolehtii vaimostaan ja kutoo villapaitoja. Myönnän, että en olisi tarttunut kirjaan mikäli sen tapahtumat olisivat sijoittuneet muualle kuin Lohjalle. Nyt oli mielenkiintoista seurata tapahtumia, tuttuja kauppoja, tuttuja katuja ja tuttuja taloja. Minä en ole suuri jännityskirjallisuuden ystävä ja en välitä jännäreistä joissa lukija jo aikaisessa vaiheessa tietää syyllisen. Jännitys häviää kokonaan ja kirjan lopun tapahtumat on sitten se ja sama. Sieppaus on kuitenkin jouhevasti ja hyvin kirjoitettu, henkilöt kiinnostavia ja oli kiva seurata päähenkilöiden yksityiselämääkin aina välillä;)

Pisteitä ***