torstai 26. toukokuuta 2011

Tuhma tyttö

Tuhma tyttö (Travesuras de la niña mala, 2006) / Mario Vargas Llosa. Otavan kirjasto, 2010. 420 sivua.
 
”En ole muuta tehnytkään kuin uneksinut sinusta, rakastanut ja halunnut sinua. 
Ja myös kironnut sinua. 
Joka päivä ja joka yö. 
Kaikkina päivinä."

Mario Vargas Llosa voitti Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 2010. Tuhma tyttö ilmestyi vuonna 2006. Nappasin kirjan mukaani kirjaston palautettuja-hyllystä jo alkuvuonna, mutta vasta nyt tuli sopiva hetki lukea tämä kirja.

Ricardo rakastuu nuorena kauniiseen perulaiseen tyttöön, Lilyyn. Ricardo ei saa vastakaikua rakkaudelleen ja Lily jää yllättäen kiinni valheesta ja häviää jälkiä jättämättä. Elämä vie Ricardon Pariisiin mutta nuoruuden rakkaus ei häviä miehen mielestä koskaan. Yllättäen Ricardo törmääkin Pariisissa samaan naiseen, joka ei kuitenkaan enää ole Lily. Ricardon suuri rakkaus on sissisotilaaksi kouluttautuva toveri Arlette. Muutamia vuosia myöhemmin sama nainen on ranskalaisen diplomaatin vaimo, madame Robert Arnoux. Tuhma tyttö palaa Ricardon elämään petollisena, herättää rakkauden ja kaipuun Ricardossa mutta valehtelee ja häviää jatkuvasti. Ricardo jatkaa elämäänsä normaaliin tapaan, tekee tulkkaus- ja käännöstöitä, paljon työmatkoja ulkomaille, elokuvailtoja ystävien seurassa, mutta Tuhma tyttö ei ikinä katoa miehen mielestä tai sydämestä. 

Ricardo tapaa suuren rakkautensa monta kertaa, milloin brittiläisen hevosmiehen vaimona, milloin hullun japanilaisen rikollisen rakastajattarena. Tuhma tyttö palaa yllättäen, pettää ja häipyy yhtä nopeasti. Ricardon tunteet eivät kuitenkaan sammu, hän rakastaa jatkuvasti, palavasti tuota petollista, ihanan kamalaa, lumoavaa kameleonttinaista joka kerta toisensa jälkeen pettää ja nöyryyttää Ricardoa. Lopulta Ricardo saa elää onnellista elämä yhdessä rakastamansa naisen kanssa, mutta kuinka kauan onni kestää tällä kertaa?

Tuhma tyttö on hieno romaani, minä tykkäsin siitä tosi paljon! Teos on jotenkin niin mukaansatempaava, että minä luin sitä hypnotisoituna, suorastaan transsissa, muutaman illan. Käänsin sivuja ahnaasti toinen toisen jälkeen ja halusin tietää mitä seuraavaksi tapahtuu, mitä Tuhma tyttö seuraavaksi keksii. Kirjan tapahtumat ja käänteet olivat lukijalle yhtä yllättäviä kuin Ricardo-paralle. Vaikka Tuhman tytön temput luuli tietävänsä ja tuntevansa jo kirjan puolivälissä, hänen tekonsa tulivat silti joka kerta yhtä yllätyksenä. Ricardo oli sympaattinen mies, mutta välillä tuli kyllä kieltämättä sellainen olo, että näyttäisi nyt jo vihdoin petolliselle, kamalalle naiselle kaapin paikan ja ajaisi tämän tiehensä –lopullisesti. Tuhma tyttö oli samalla kiehtova ja ärsyttävä mutta etenkin yllättävä. Kun luulin jo elämän pehmentäneen tämän petollisen naisen, hän yllätti taas ja sai minut inhoamaan häntä vaikka olin jo osittain ollut toista mieltä. Ricardoa kävi välillä sääliksi, välillä olisi taas halunnut ravistaa miestä joka kerta toisensa jälkeen antoi saman naisen loukata ja nöyryyttää itseään todella pahasti.

Kirjan viimeinen luku ja loppuratkaisu oli minulle pienoinen pettymys, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna kirjailijalta ehkä ihan oikea ratkaisu… Suosikkilukuni koko kirjassa oli ehdottomasti kolmanneksi viimeinen, jonka luin täysin transsissa. Suosittelen tätä kirjaa ihan ehdottomasti, todella mielenkiintoinen, mukaansatempaava, kiihkeä ja hypnoottinen lukuelämys!

*****
**********maaimanvalloitusmaa: Peru**********

9 kommenttia:

  1. Kiitos lukuvinkistä, kiinnostuin tästä :). En ole Vargas Llosaa lukenut, pitäisi korjata aukko sivistyksessä tämänkin nobelistin kohdalla... Otavan kirjastosta on muuten tullut minulle sellainen brändi, että tartun innokkaasti melkein mihin tahansa sarjassa julkaistuun kirjaan.

    VastaaPoista
  2. Pienen mökin emäntä, eipä kestä! Hienoa jos kiinnostuit tästä kirjasta, suosittelen kyllä lukemaan jos aihe yhtään kiinnostaa:) Minäkään en ollut aiemmin Vargas Llosaa lukenut ja ehkä nyt pitäisikin tarttua saman kirjailijan muihin teoksiin..

    VastaaPoista
  3. Minäkin pidin tästä, en kyllä heti ensi lehdiltä alkaen mutta lopussa olin jo aivan myyty.

    VastaaPoista
  4. Voi Sanna, tämä olisi niin minun kirjani ja sen tietää myös hän, jolle tämän linkin nyt laitan meilissä;-)

    VastaaPoista
  5. Erja, minäkään en ehkä ihan ensisivuilta päässyt mukaan, mutta aika nopeasti olin myyty;)

    Leena, minulla kävi lukemisen aikana mielessä, että tämä voisi olla sinun kirjasi;) Toivottavasti ehdit lukea tämän jossain vaiheessa:)

    VastaaPoista
  6. Kiitos Sanna lukuvinkistä, sain juuri luettua tämän. Pidin kovasti, kirja piti otteessaan enkä tahtonut malttaa laskea sitä käsistäni. Jännityksellä sitä odotti, mistä tuhma tyttö aina ilmaantuu ja miten hän sitten taas katoaa. Ihan tuli sääli Ricardoa,kun hän niin kovasti rakasti tyttöä , joka kiusasi häntä ja piti pilkkanaan. Jossakin vaiheessa tuli mieleeni Sinuhe egyptiläinen ja Nefernefer, samanlaista yksipuolista hullua rakkautta. Loppuratkaisua mietin minäkin, mutta kyllä se taisi olla ainoa mahdollinen.
    Pitäisiköhän tarttua johonkin muuhunkin Mario Vargas Llosan kirjaan?

    VastaaPoista
  7. Hanna, hienoa että luit ja vielä piditkin! Minä aion ihan varmasti lukea lisää Vargas Llosaa, tämä oli niin hyvä!:)

    VastaaPoista
  8. Hei linkkaan tämän omaan juttuuni :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, ne ilahduttavat minua suuresti! :)
Kommenttienvalvonta on käytössä kesällä lisääntyneen roskakommenttien vuoksi. Kommenttisi ei siis näy heti, vaan tulee näkyviin vasta, kun olen hyväksynyt sen.