lauantai 11. elokuuta 2012

Elokuvankertoja / Hernán Rivera Letelier



Elokuvankertoja / Hernán Rivera Letelier

Siltala, 2012. 133 sivua.
Alkuteos: La contadora de películas
Suomentanut: Terttu Virta
Kannen suunnittelu: Wil Immink Design
Mistä minulle? kirjastosta lainaamalla

Hernán Rivera Letelierin pienoisromaani Elokuvankertoja pääsi lukulistalleni kehuvien blogiarvioiden vuoksi. Kirja oli hyvä valinta nopealukuiseksi välipalakirjaksi, tämän luki hetkessä yhden iltapäivän aikana.

María Margarita elää vammautuneen isänsä sekä kolmen veljensä kanssa köyhissä olosuhteissa chileläisessä pikkukylässä. Kun kylään saapuu elokuva, isä kerää kaikki vähäiset kolikkonsa kasaan ja lähettää jokaisen lapsen vuorollaan katsomaan elokuvaa. Kotiin palattuaan lapset kertovat tarkasti näkemänsä elokuvan. Kun kaikki lapset ovat käyneet elokuvissa kertaalleen, isä päättää kuka on kertonut näkemästään parhaiten. Näin ollen María Margaritasta tulee perheen virallinen elokuvankertoja, ja pian hänen kuulijoikseen saapuu perheen lisäksi koko kylän väki.

Elokuvankertoja on hurmaava pieni kirja. Tarina on ihanan omalaatuinen ja kiinnostava, ja pieneen sivumäärään ja väljään tekstiin mahtuu yllättävän paljon tapahtumia. Minä olisin toki mielelläni lukenut María Margaritan perheestä ja elokuvankertojan kokemuksista vielä enemmän, ja toivoinkin että kirja vielä jatkuisi. Pienestä sivumäärästä taitaakin johtua se, että minä koin henkilöiden jäävän hieman etäisiksi. Kirja oli ikään kuin pintaraapaisu Marían ja hänen perheensä elämään, joten aineksia kokonaiseen, paksumpaan romaaniin tässä olisi ollut. Vaikka kirja on pieni, ehtii se kuitenkin herättää lukijassaan tunteita laidasta laitaan ja rankkojakin tapahtumia mahtuu mukaan.

Tapahtumat sijoittuvat pieneen kylään Chilen maseudulle jossa on salpietarikaivos. Kaivoksen työväki asuu pienissä hökkeleissään, ja yrittävät iloita pienistä asioista vaikka elämä on vaikeaa. Tapahtumapaikka tuo tarinaan oman osansa, ja minä pidin etelä-amerikkalaisesta tunnelmasta.

Elokuvanketoja on kaikin puolin lumoava tarina, joskin minä olisin mielelläni lukenut sitä kauemmin. Kirjan kansi on minusta ihastuttava, mutta kirjan pieni koko ei oikein istunut minun käteeni. Oikein ihana välipalakirja tämä silti oli!





Myös esimerkiksi Linnea, Norkku ja Sara ovat lukeneet tämän.

Kaunokirjallinen maailmanvalloitus: Chile

8 kommenttia:

  1. Minäkin olisin mielelläni lukenut vähän enemmän Marían elämästä. Etenkin jäi kiinnostamaan Marían äidin elämä.

    Ja huomasin muuten saman kirjan koon kanssa! Jouduin pitelemään kirjaa kaksin käsin, kun sivut eivät muuten pysyneet tarpeeksi auki :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marían äidistä olisi tosiaan ollut kiinnostava tietää enemmän :).

      Ja aivan samat ongelmat minullakin oli kirjan koon kanssa! ärsyttävää :D.

      Poista
  2. Minä pidin kirjan pienuudesta. Olisin voinut lukea enemmänkin, mutta silloin kaiken taustalla oleva kurjuus olisi ehkä korostunut entisestään? Nyt kirja jätti kauniin, joskin melankolisen olon. Pidin kovasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla aivan totta! Kirja tosiaan oli kauniin melankolinen, kaikesta kurjuudesta huolimatta. :)

      Poista
  3. Minusta myös pienuus oli tässä etu: pidän pelkistyksestä ja kirja sisälsi silti isoja asioita, enemmän sisältöä kuin sivumäärä kertoo. Pidin tästä kovasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin on taitavaa kirjoittaa näin pieni kirja, jossa sisältöä kuitenkin on kunnolla. Hieman etäiseksi tämä kuitenkin minulle jäi, olisikohan sitten juuri tuon pienuuden vuoksi... Hyvä kirja kuitenkin! :)

      Poista
  4. Chilen sijoittuva kirja kuulostaa mielenkiintoiselta ja koska tätä nyt on jo niin kovast kehuttu, niin pakkohan tämä on kai lukea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen! Tämä on sitäpaitsi todella nopealukuinen, joten vaikket tykkäisikään ei aikaa tuhlautuisi erityisen paljon ;D.

      Poista

Kiitos kommentistasi, ne ilahduttavat minua suuresti! :)
Kommenttienvalvonta on käytössä kesällä lisääntyneen roskakommenttien vuoksi. Kommenttisi ei siis näy heti, vaan tulee näkyviin vasta, kun olen hyväksynyt sen.