 |
| Punainen morsian (Rosso come una sposa, 2008) / Anilda Ibrahimi. keltainen kirjasto, 2010. 306 sivua. |
Jälleen tuli luetuksi yksi hyvä kirja maailmalta, tällä kertaa tuntemattomasta Albaniasta. Punainen morsian on Anilda Ibrahimin esikoisromaani. Romaani on kahdessa osassa, ensimmäisen osan päähenkilö on Saba joka naitetaan 15 vuotiaana huomattavasti vanhemmalle Omerille joka on jäänyt leskeksi Saban isosisaren Sultanan kuoltua synnytykseen. Saba pakotetaan naimisiin kuolleen siskonsa miehelle ja hän aloittaa elämän Omerin kanssa pienessä kotikylässään. Omer kaipaa vain kuollutta vaimoaan eikä annaSaballe paljonkaan huomiota. Albanian kulttuurissa perinteet ja uskomukset ovat tärkeitä ja ne hallitsevat myös Saban elämää. Huolimatta siitä, että Saba pakotetaan naimisiin vanhemman miehen kanssa, eikä hänen mielipiteellään ole mitään merkitystä, hänestä kasvaa vahva nainen ja lopulta suvun matriarkka. Saban lähettyvillä asuu hänen veljensä ja vanhempansa kunnes traagisia, kammottavia asioita tapahtuu. Saban elämä ei missään nimessä ole helppo, hän joutuu saattamaan monta läheistään hautaan - mutta Saba on loppujen lopuksi onnekas.
Kirjan toinen osa kertoo Saban pojantyttärestä Dorasta. Dora syntyy 1970-luvulla Saban ainoan pojan tyttärenä. Dora asuu Albaniassa jonka poliittinen tilanne muuttuu, diktatuuri alkaa ottaa maata valtaansa ja tilanne muuttuu jatkuvasti. Dora on ympäröity vaikutusvaltaisista naisista - perheen pääksi voi kutsua vanhaa Sabaa, Doran isoäitiä. Hän on vaikutusvaltainen ja jämäkkä nainen joka ei päästä miniäänsä helpolla. Doran äiti ja Saba ottavat välillä yhteen mutta antavat Doralle hyvän naisen kuvan. Doran isä on paljon poissa tytön ollessa pieni mutta palaa takaisin kotiin, työskentelemään kodin lähelle. Doran elämä muuttuu kun kotona asuukin jatkuvasti mies.
Parikymppisenä Doran tie vie ensin Albanian pääkaupunkiin Tiranaan ja myöhemmin Italiaan saakka johon hän asettuu ja perustaa perheen.
Anilda Ibrahimin kirja on maagista realismia parhaimillaan. On pakko mainita, että koin tässä olevan joitakin piirteitä Señor Peregrinosta, ehkä siksi tykkäsin tästäkin niin paljon. Lisäksi Albanian kulttuuriin oli kiva tutustua ja tarina vahvoista naisista on aina positiivinen. Minä tykkäsin ehkä hieman enemmän kirjan ensimmäisestä osasta, siinä jollakin tapaa tapahtui enemmän ja siinä keskityttiin juuri Saban ja hänen sukunsa elämään. Toinen osa kertoi paljon Albanian tilanteesta ja diktatuurista joka minua henkilökohtaisesti kiinnostaa vähemmän. Minusta myös tutnuu, että Dora jäi jotenkin etäiseksi hahmoksi, pääsin paljon lähemmäs Sabaa kuin Doraa. tapahtumat menivät kirjan toisessa osassa todella nopeasti eikä tapahtumiin menty ehkä yhtä syvälle kuin kirjan ensimmäisessä osassa.
Punainen morsian on kuitenkin hieno, viettelevä ja koskettava romaani. Päällimmäiseksi jäi positiivinen tunne ja tapa, jolla Ibrahimi on kuvaillut näitä vahvoja naisia. Saba on kirjan mielenkiintoisin henkilö, upea, vahva nainen joka Doran isoäitina ihastutti minua kovasti. Suosittelen romaania kaikille, joita kiinnostaa erilaiset kulttuurit. Tämä taitaa olla ensimmäinen kirja johon törmään joka kertoo Albaniasta. Lisäksi naisen asemasta kiinnostuneille tämä on oiva valinta lukemiseksi.
Pisteitä ****
----------------------maailmanvalloitusmaa: Albania-------------------------
Sanna, tämä kirja todellakin vietteli...ja minäkin koin osin samaa kuin Señor Peregrinossa eli tuo maaginen realismi houkuttaa ja koukuttaa eli antaudutaan siis sille;-)
VastaaPoistaMinulla on tänään kirjauutiset menossa, joten taidanpa linkittää tämän. Tässä kirja, josta niin moni pitäisi, kun vain tämän löytäisi.
Ihanaa, kun teit tämän♥
Leena, kiitos<3 Sinun blogisi kautta löysin tämänkin kirjan. En ensin ajatellut lukea sitä mutta törmäsin siihen kirjastossa ja muistin kirjoituksesi tästä joten lainasin. Ja onneksi lainasin:)
VastaaPoistaKiitokset Leena ja Sanna taas hyvästä kirjavinkistä! Olipa mielenkiintoinen tarina Euroopan maasta, jota en ollenkaan tunne.Aika vaikeissa oloissa siellä on näemmä eletty vielä ihan hiljattain eikä muissa Euroopan maissa ole varmaankaan tiedetty asiasta. Vahvoja naisia on ollut siellä, niinkuin monissa muissakin maissa juuri naiset ovat olleet kantava voima vaikeuksien keskellä. Saba oli vahva kuten vaikkapa Niskavuoren emäntä.
VastaaPoistaKirjan luettuani tuli kiinnostus matkustaa joskus Albaniaan.
Hanna, kiva kun tykkäsit!:) Minäkin kiinnostun kovasti Albaniasta ja maan historiasta. ja vahvoista naiista on aina kiva lukea - vaikka olot monasti ovatkin todella rankkoja.
VastaaPoistaMinulla oli aika samanlaisia mietteitä tästä kirjasta, Saba kiinnosti Doraa enemmän. Ehkä siksikin että Saban elämä oli jotenkin eksoottisempaa kun taas Doran aika muistutti sitten enemmän jo sitä maailmaa joka minulle oli tuttu. Mielenkiintoista lukea Albaniasta, en tiennyt juuri mitään maasta joten tämä oli siinä mielessä vähän yleissivistäväkin kokemus!
VastaaPoistaYllätyin myös huumorin määrästä kirjasta, oikein positiivista että elämän karuudelle voi nauraakin!
Minustakin oli tosi kiinnostavaa, että kirja kertou tuntemattomasta Albaniasta! Ja huumoriakin kirjassa tosiaan oli, myös se oli positiivista :). Kiva, että luit ja pidit tästä! :)
Poista