Señor Peregrino

Señor Peregrino (Tarnished Beauty, 2008) / Cecilia Samartin. Suom 2010. Bazar. 381 sivua.

Ensimmäiseksi on sanottava: rakastin tätä kirjaa! Cecilia Samartinin Señor Peregrinossa on kaikki; mielenkiintoiset henkilöt, kiehtova juoni, meksikolainen, kiinnostava kulttuuri, kaunis kerronta ja tajuttoman upea kansi! Jamilet syntyy selässään ruma, punoittava syntymämerkki. Merkki peittää koko selän ja jopa reiden takaosan. Jamilet asuu äitinsä kanssa meksikolaisessa pikkukylässä, kylän asukkaat uskovat merkin olevan paholaisen kädenjälki ja sitä myöten Jamiletin rooli ja kohtalo kotikylässä on päätetty. Jamiletin äidin kuoltua päättää nuori tyttö paeta rajan yli Yhdysvaltoihin löytämään lääkärin joka voi parantaa hänen merkkinsä. Jamilet asettuu asumaan tätinsä Carmenin luokse. Carmen on yksi kirjan mielenkiintoisimpia henkilöitä, hän kantaa läskinsä ylpeydellä, iloitsee, suree, rakastaa ja vihaa miesystäväänsä, perheellistä Louisia joka palvoo Carmenia ja tämän läskejä. Jamilet toimii alussa tätinsä kodinhoitajana -hän siivoaa, laittaa ruokaa, antaa Carmenille uuden oluen edellisen tölkin ollessa tyhjä. Pian Jamilet kuitenkin haluaa oman työpaikan ja palkkaa tekemästään työstä. Jamiletin ystävä Eddie, Carmenin naapurissa asuvan Pearlyn poikaystävä näyttää Jamiletille lähettyvillä olevan mielisiaraalan jonne Jamilet pääsee töihin. Hänen potilaansa on koko sairaalan hankalin tapaus, viidennessä kerroksessa majaileva Señor Peregrino. Kaikki aiemmat työntekijät jotka ovat saaneet tehtäväkseen hoitaa Señor Peregrinon asiat ovat lopettaneet työnsä muutaman viikon sisällä aloittamisesta. Jamiletille luvataan palkankorotus jos hän kestää työssään kuukauden. Häntä kehoitetaan olla puhumatta Señor Peregrinon kanssa.

Yllättäen Jamilet ja Señor Peregrino tulevatkin toimeen. Señor Peregrino alkaa kertoa Jamiletille hänen elämäntarinaansa, kuinka hän nuorena miehenä aikoi papiksi ja lähti pitkälle pyhiinvaellusmatkalle Santiago de Compostelaan ystävänsä Tomasin kanssa ja kuinka hän tuolla reissulla tapasi ihmisen, Rosan, joka muutti hänen koko elämänsä. Jamiletin ja Señor Peregrinon elämäntarinat soljuvat hienosti vierekkäin, vuorotellen kirjan sivuilla. Sekä Jamiletin, että Señor Peregrinon tarinat ovat mielenkiintoisia, Jamiletin kasvun ja kehityksen huomaa selvästi Señor Peregrinon tarinan edetessä. Juuri Jamiletin kasvamista ja kehitystä oli todella ilo seurata kirjan sivuilla, kuinka hänen ajatuksensa muuttuivat, kuinka paholaisen kädenjälki hänen selässään, ikuinen ruma merkki, ei ehkä enää ollutkaan maailmanloppu. Elämässä oli niin paljon enemmänkin.

Cecilia Samartinin romaani on kiihkeän meksikolainen, mutta samalla kuvaus nuoren tytön vähittäisestä kypsymisestä itsenäiseksi naiseksi. Juuri naisten vahvuus, vaikutusvalta ja naisten elämä on tässä romaanissa suuressa roolissa. Sekä Jamiletin, että Señor Peregrinon elämässä on ollut vaikutusvaltaisia naisia - molempien elämät ovat muovautuneet vahvojen naisten tekojen ja mielipiteiden kautta. Upea kirja!

*****

Ainut mitä voin hieman ihmetellä on kirjan nimi. Englanninkielisen alkuteoksen nimi on Tarnished Beauty, suomeksi suunnilleen "haalistunut kauneus" tai "likaantunut kauneus". Vaikka Señor Peregrinolla on suuri rooli tarinassa on minusta alkuperäinen, englanninkielinen nimi osuvampi kuin suomennettu nimi.


********maailmanvalloitusprojekti: Meksiko****************