Siilin eleganssi

Siilin eleganssi (L'Élégance du hérisson, 2006)/ Muriel Barbery. Gummerus, 2010. 370 sivua.

Muriel Barberyn Siilin eleganssi on odottanut lukemista hyllyssäni jo monta kuukautta. Siilin eleganssi valikoitui lukupiirimme kuukauden kirjaksi ja samalla sain siis yhden kirjan omasta hyllystäni luettua.

Renée Michel on 54 vuotias, hieman ylipainoinen ja harmaa hiirulainen. Hän toimii hienon pariisilaisen talon ovenvartijana, itse asiassa on toiminut jo 27 vuotta. Aluksi hän oli miehensä apulaisena mutta kun mies kuoli syöpään, on Renée itse hoitanut työnsä. Hän asuu yhdessä Leo-kissansa kanssa pienessä ovenvartijan huoneistossa ja kissansa lisäksi hänellä on yksi ainut ystävä, siivoojana toimiva Manuela.

Talo jossa rouva Michel toimii ovenvartijana on hieno ja täynnä hulppeita, kalliita asuntoja. Elegantit ja rikkaat asukkaat eivät huomaa tylsää, tavallista ja näkymätöntä Renéetä, ja hän saa viettää päivänsä tavallisesti rauhassa. Talossa alkaa kuitenkin tapahtua kun eräs sen asukeista kuolee ja tilalle muuttaa japanilainen Kakuro Ozu. Kakuro ja Renée löytävät yllättäen paljon yhteistä, Leo Tolstoi, Anna Karenina, kauniit kukat ja kissat yhdistävätä nämä kaksi leskeä. Kolmanneksi uuteen ystäväpiiriin tulee myös 12-vuotias Paloma Josse joka asuu perheensä kanssa talossa, jossa Renée toimii ovenvartijana. Paloma on kyllästynyt hienoihin vanhempiinsa, filosofiaa opiskelevaan ärsyttävään isosiskoonsa ja elämään ylipäänsä, ja onkin päättänyt tehdä itsemurhan ennen 13-vuotissynttäreitään. Paloma on innostunut kaikesta japanilaisesta, mangasta ja japanilaisesta kulttuurista ja ystävystyy nopeasti Kakuron kanssa.

Renée, Paloma ja Kakuro ystävystyvät, nauttivat yhteisistä teehetkistä ja keskusteluista. Talon väki näkee yllättäen ovenvartijansa aivan eri valossa:

"Rouva Michelissä on siilin eleganssia: ulospäin hänestä törröttää oikea piikkien suojamuuri, mutta minusta tuntuu että sen alla hän on samalla tavalla salaa hienostunut kuin siili, näennäisen penseä ja omissa oloissaan viihtyvä pikku eläin - mutta suunnattoman elegantti. "

Siilin eleganssi on ehdottomasti erikoinen kirja ja oikein viihdyttävä lukuromaani. Elämänviisauksia ja filosofointia tärkeistä aiheista kirjan sivuilla riitti, jossain vaiheessa niinkin paljon että meinasin kyllästyä hitauteen. Huumoria ei ollut unohdettu, ja muutaman kerran tyrskähtelin jopa ääneen. Kirja oli mielenkiintoisesti rakennettu, Renéen ja Paloman kertomat luvut erotettiin erilaisesta fontista, joka toisaalta teki tuon eron kertojassa selväksi. Minä odotin tältä kirjalta paljon mutta jouduin valitettavasti hieman pettymään. Vaikka tarina oli mielenkiintoinen ja erilainen monesta muusta hiljattain lukemastani kirjasta joku tässä mätti. Välillä tarina eteni hitaasti, vaikeannimisiä ihmisiä oli ihan liikaa ja sekoitin talon asukkaat, kuolleet ja elävät toisiinsa. Lisäksi hieman stereotyyppiset henkilöt ärsyttivät minua, oli hienot ja elegantit, mutta töykeät, rikkaat talonasukkaat ja samalla näkymätön, epäsiisti mutta sisimmissään viisas ja kiltti ovenvartija. Muuten ihan viihdyttävä paketti, ja Barberyn kieli on todella kaunista. Kirjassa oli monta kielellisesti todella kaunista kohtaa, ja tämä kestää varmasti uudemmankin lukukerran.

Pisteitä ****-