Puolikas keltaista aurinkoa / Chimamanda Ngozi Adichie

Puolikas keltaista aurinkoa / Chimamanda Ngozi Adichie

Otavan kirjasto, 2009. 607 sivua.

Alkuteos: Half of a Yellow Sun, 2006.

Suomentanut: Sari Karhulahti

Kannen suunnittelu: Emmi Kyytsönen

Mistä minulle? aleostos parin kesän takaa

Minä olen jo kauan suunnitellut lukevani Chimamanda Ngozi Adichien kovasti kehutun Puolikas keltaista aurinkoa-romaanin. Aloittelinkin tätä jo keväällä, mutta jostain syystä lukeminen silloin tökki. Nyt olen kuitenkin muutaman päivän ajan uppoutunut täysin Nigerian historiaan ja maan rankkaan sisällissota-aikaan.

Nigeria 1960-luvulla.
Nuori maalaispoika Ugwu pääsee töihin hyvin toimeentulevan yliopiston opettaja Odenigbon palvelijaksi. Odenigbon rakastajatar, rikkaan perheen kaunis tytär Olanna, totuuttelee uuteen elämäänsä pölyisessä, likaisessa Nsukkan kaupungissa. Hän on valinnut rakkauden ja Odenigbon, rikkauden ja perheensä sijasta ja muuttanut miehensä perässä köyhään ja vaatimattomaan Nsukkaan.

Samoihin aikoihin toisaalla seurataan brittiläisen Richardin elämää Nigeriassa. Richard rakastuu Olannan kaksoissisareen Kaineneneen, arvoitukselliseen, älykkääseen naiseen. Taustansa vuoksi Richard joutuu osoittamaan rakkauttaan ja välittämistään sinne ja tänne.

Biafran sota puhkeaa ja Odenigbo ja Olanna joutuvat jättämään kotinsa Nsukkassa. He pakenevat henkensä edestä, menettävät läheisiään eivätkä osaa valmistautua sodan kauheuksiin. Myös Richard ja Kainene kokevat sodan rankasti ja kaikkien ystävyys ja uskollisuus punnitaan. Sotilaat taistelevat puolikas keltainen aurinko hihassaan liittovaltionsa puolesta, mutta lopussa kaikki haaveilevat kuitenkin rakkaudesta, niin köyhä Ugwu kuin kaunis Olannakin.

Puolikas keltaista aurinkoa on monipuolinen, runsas ja kaunis kirja. Ngozi Adichie on mestarillinen tarinankertoja, hän kuljettaa tarinaa taitavasti eteenpäin ja kuvailee tapahtumia niin tarkasti, että afrikkalainen tunnelma saavuttaa lukijan. Kirjailija käyttää myös kieltä taitavasti, teksti on helppolukuista mutta kaunista. Kirjan kehyskertomus on kaunis, sodan tapahtumat tuovat tarinaan toki hurjasti traagisuutta ja rankkuutta. Sodan tapahtumia ei ikinä voi ymmärtää, ja tässäkin kirjassa sodan karmivat tapahtumat tulevat välillä iholle asti. Lentävät ruumiinosat, joukkohaudat, pommitukset ja pään yli lentävien sotakoneiden ääni tuntuu samalla kauhealta, samalla näitä asioita on mahdoton ymmärtää.

Kirjassa on monia mielenkiintoisia henkilöitä. Minä tykästyin erityisesti palvelijapoika Ugwuun, jonka kasvua köyhästä maalaispojasta nuoreksi mieheksi oli kiva seurata. Muidenkin henkilöiden muuttumista ja kasvamista sodan edetessä oli kiinnostavaa seurata. Minä pidin myös siitä, että kirjan henkilökaartiin kuului brittiläinen Richard. Hänen kauttaan Afrikan ja Euroopan kulttuurierot tulivat hyvin esille, kuten myös se, että tärkeissä asioissa, elämän ja kuoleman ollessa kyseessä, olemme kaikki samalla viivalla, ihmisiä ja ystäviä.

Minä odotin, että hullaantuisin tähän kirjaan ihan täydellisesti. Kyllä minä tästä pidinkin, todella paljon, mutta jostain syystä minulle ei kuitenkaan jäänyt tästä kirjasta muistoa aivan täydellisestä lukukokemuksesta. En osaa edes sanoa, mikä tästä jäi puuttumaan. Ehkä koin kirjan välillä hieman hitaasti eteneväksi, jotta olisin voinut pitää tästä aivan täydellisesti. Todella hieno, mieleenpainuva ja upea tarina tämä kuitenkin on, jota voin lämpimästi suositella kaikille.


★★★★+


Kirjaa on luettu muissa blogeissa ahkerasti, katsokaahan esimerkiksi Lumiomenan ja Aletheian arviot kirjasta.


Tästä myös suoritus TBR 100-listalleni.